Metrosta ja sen riskeistä, osa 3

Julkaisin vuonna 2014 kaksi blogia Länsimetrosta ja sen riskeistä. Riskit ovat nyt toteutuneet: Länsimetro ei kulje automaattisesti eivätkä aikataulut ja budjetti ole pitäneet.

Länsimetro Oy julkisti viime perjantaina 10.6. tiedotteen, jonka mukaan metron liikenne ei käynnisty elokuussa (alun perin metron piti siis käynnistyä jo vuoden 2016 alussa). Kukaan ei tiedä, koska liikenne voidaan käynnistää. Viivästymistä selitetään taloteknisten järjestelmien testauksella.

Metron vuoksi HSL on päättänyt uudistaa koko Etelä-Espoon bussilinjaston elokuussa. Sisäiset bussilinjat ja Kamppiin liikennöivät seutulinjat oli päätetty korvata metron syöttöliikenteellä. Nyt yritetään epätoivoisesti löytää muita vaihtoehtoja.

Olen HSL:n hallituksen jäsen. Käsittelimme toukokuussa sitä mahdollisuutta, että metron alkuvaiheeseen voi liittyä liikennehäiriöitä. Tiedossa ei ollut mitään epäilyjä sen suhteen, että metro ei olisi toiminnassa elokuussa.

Viivästyminen on tosiasia ja siitä aiheutuu harmia ja haittaa arviolta yli 100 000 matkustajalle. Asiakkaiden kiukku kohdistuu myös HSL:ään, vaikka meillä ei ole ollut viivästymisen kanssa mitään tekemistä. Myös lisäkustannukset uhkaavat kaatua HSL:n maksettaviksi. Alustavan arvion mukaan korvaavan bussiliikenteen järjestäminen maksaa HSL:lle vähintään 1,5 miljoonaa euroa kuukaudessa. 

Miksi tähän tilanteeseen on jouduttu?

Minusta ongelmat kiteytyvät siihen, että länsimetro päätettiin rakentaa osakeyhtiömallilla. Espoo omistaa Länsimetro Oy:stä 85 % ja Helsinki 15 %. Länsimetro Oy:llä ei ole lainkaan tuloja, joten Espoo sekä takaa yhtiön lainat että maksaa lainanlyhennykset.

Espoon kaupunginhallituksen rooli

Olin vuonna 2014 Espoon kaupunginhallituksen jäsen. Hyväksyimme silloin kaupunkikonsernin riskienhallintaohjelman, joka kohdistui erityisesti Espoon tärkeimpään ja suurimpaan yhtiö Länsimetro Oy.

Ohjelman mukaan kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä ohjaa ja valvoo riskienhallinnan toimeenpanoa ja riittävyyttä. KH edellytti, että tytäryhtiöiden on raportoitava kaupungille merkittävistä riskeistä sekä riskien hallinnan toimivuudesta ja riittävyydestä.

Onko Länsimetro Oy noudattanut raportointivelvollisuutta ja jos ei, mihin toimenpiteisiin KH on sen vuoksi ryhtynyt tai aikoo ryhtyä?

Espoon valtuuston rooli

Espoon valtuusto on myös kantanut huolta Länsimetro Oy:n riskienhallinnasta. Valtuusto hyväksyi vuonna 2014 kannanoton, jonka mukaan Länsimetron riskienhallinnasta, kustannusten kehittymisestä sekä pitkän aikavälin vaikutuksista kaupungin käyttötalouteen raportoidaan valtuustolle säännöllisesti.

Riskienhallinnasta raportointi edellyttää, että riskeistä raportoidaan etukäteen, ei jälkikäteen.

Espoon omistajaohjaus

Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtajana on Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo. Hallituksessa istuvat myös Espoon rahoitusjohtaja Ari Konttas ja kolme poliittista luottamusmiestä.

Yhtiön pääosakkeenomistaja ja rahoittaja ei saa kuitata omistajaohjausta ja valvontaa istuttamalla hallitukseen korkeita virkamiehiään.

Julkista valvontaa ei myöskään ole, koska yhtiön toiminta ei ole julkisuuslain mukaisesti avointa eivätkä asiakirjat ja tiedot ole julkisia.  

Osakeyhtiön hallituksen vastuu

Osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallituksen velvollisuus on huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Vastuu on yksiselitteisesti hallituksella. 

Länsimetro Oy:n tiedotteen hallitukselle on kuitenkin kerrottu metron viivästymisestä vasta perjantaina, samana päivänä kun tiedote lähti julkisuuteen. Toinen mahdollisuus on, että hallitus on tiennyt riskistä, mutta laiminlyönyt velvollisuutensa ja tyytynyt toimimaan vain kumileimasimena. Kumpikin vaihtoehto on yhtä huono.

Miten Espoon olisi pitänyt toimia

Omistajaohjaus ja valvonta eivät ole toimineet. Tiedottaminen tökkii pahemman kerran eivätkä hallituksen ja toimitusjohtajan välit voi olla kunnossa, jos hallitus kuulee viivästymisestä samana päivänä, kun tiedote lähtee julkisuuteen.  

 

Metron rakentaminen kuitenkin jatkuu. Länsimetron toinen vaihe on pituudeltaan puolet lyhyempi, mutta budjetiltaan lähes yhtä suuri kuin 1. vaihe. Espoon on varmistettava, että jatkossa ei tule samanlaisia ongelmia.

Länsimetron rakentaminen osakeyhtiömallilla ei ole tuottanut niitä hyötyjä, mitä sen arveltiin tuottavan. Vaihtoehtoja on kaksi: Joko vaihdetaan yhtiön hallitus ja Espoo ottaa nykyistä selvästi paremmin haltuun sekä omistajaohjauksen että valvonnan. Toinen vaihtoehto on palautta länsimetron rakentaminen tehtäväksi avoimesti virkatyönä, virkavastuulla. Minä kannatan tätä jälkimmäistä vaihtoehtoa.