Muistan hyvin sen päivän vuonna 2012, kun KHO kumosi Histan kaavan (Hista-Siikajärvi-Nupuri alueen osayleiskaava). Olin HSL:n hallituksen mukana perehtymässä Ruotsin joukkoliikenteeseen, kun joku hihkaisi: Histan kaava kaatui. Iloitsin suuresti, koska en halunnut Espooseen yksityisautoiluun tukeutuvaa lähiötä kauaksi kaikesta. Samalla reissulla ollut Osmo Soininvaara oli kanssani samaa mieltä: Hajanaiseen kaupunkiin ei saa mitenkään rakennettua toimivaa joukkoliikennettä.
Espoon valtuuston vuonna 2010 hyväksymä Histan osayleiskaava
Osayleiskaavan valmistelu oli aloitettu jo vuonna 2001. Kaava-alueella oli silloin noin 900 asukasta. Suurimmat maanomistajat olivat Espoon kaupunki (360 hehtaaria) ja Hista-maatalousyhtymä (250 hehtaaria). Lisäksi alueella oli noin 300 pienmaanomistajaa, lähinnä omakotiasukkaita.
Histan alue sijaitsee Länsi-Espoossa Nuuksion järviylängön eteläosassa, Turunväylän varressa vastapäätä Ämmässuon kaatopaikkaa. Nuuksion Natura 2000-alue on 0,5–1 kilometrin päässä. Espoon keskukseen on noin kahdeksan kilometriä.
Kaava-aineiston mukaan alue koostuu kallioisista metsäalueista ja niiden välisistä maatalous- ja asuinalueista. Jyrkkäpiirteisiä rinteitä on etenkin alueen pohjois- ja luoteisosissa. Alueella on lukuisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joista suurin osa on pienialaisia vähänpuustoisia soita. Alueella on myös useita luontoarvoiltaan keskimääräistä edustavampia luontokokonaisuuksia. Valtakunnallisesti uhanalaisia kasvilajeja ovat keltamatara ja hirvenkello.
Tarkoitus oli tehdä alueelle uusi noin 19 000 asukkaan kaupunginosa, joka tukeutuu tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään. Aluksi oli tarkoitus hoitaa liikenne busseilla ja aikanaan uudella ratayhteydellä. Aseman ympäristössä olisi tiiviisti kerrostaloja ja pientaloja. Noin 30 % asukkaista voisi sijoittua kilometrin kävelyetäisyydelle asemasta. Alueella olisi pääasiassa pientaloja, mutta myös kerrostaloja sekä rivi- ja kytkettyjä pientaloja. Aluetehokkuudet vaihtelivat välillä 0,1–0,2.
Alueelle oli tarkoitus rakentaa keskuskoulu, 10–12 päiväkotia, kirjasto, neuvola, lähikouluja, nuorisotilat, asukaspuisto sekä työväenopiston toimipiste. Alueella olisi hyvä olla 1–2 päivittäistavarakauppaa.
Espoon keskuksesta Histalle menevän radan hinnaksi arvioitiin 100 miljoonaa euroa, kunnallistekniikan hinnaksi 30 miljoonaa euroa, katuverkoston rakentamiskustannuksiksi 57 miljoonaa euroa ja meluesteiden 6 miljoonaa euroa.
KHO:n päätös
KHO:n päätöksen mukaan Histan maankäytön täytyy perustua uuden ratayhteyden ja aseman sitovaan päätökseen. Maankäyttö sekä uuden raideliikenneyhteyden ja aseman suunnittelu on kytkettävä ajallisesti toisiinsa.
KHO totesi, että kun otettiin huomioon erityisesti osayleiskaavalla suunnitellun alueen laajuus ja sijainti erillään muusta taajamarakenteesta, kaavaa laadittaessa ei ollut otettu huomioon joukkoliikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä. Osayleiskaavan kattaman alueen suunnittelu tulee toteuttaa siten, että joukkoliikenteen edellytykset turvataan. Tehokas maankäyttö edellyttää päätöksen radan toteuttamisesta. Toisaalta radan toteuttaminen puolestaan vaatii tuekseen varmuuden tehokkaasta maankäytöstä ja riittävistä asukasmääristä.
Histan rakentaminen?
Histan alue on pääosin samanlainen kuin 25 vuotta sitten. Espoon kaupungin maanomistus on nyt noin 200 hehtaaria ja merkitty karttakuvaan punaisella. Turunväylän liikenne on lisääntynyt ja Ämmässuolla on laaja ekoteollisuuskeskus (Nupurista Histan suuntaan vievää pyörätietä on suunniteltu 30 vuotta, eikä se ole vieläkään edennyt).
Histan kokoisia kaupunkeja ovat Suomessa esimerkiksi Valkeakoski, Naantali, Kemi ja Hamina.
Espoon valtuusto voi hyväksyä Histan kaavan vasta sen jälkeen, kun on tehty sitova päätös radan ja Histan aseman rakentamisesta. KHO:n päätös edellyttää siis raideliikenneyhtyettä ja joukkoliikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä. Myös pikaraitiotie täyttää tämän vaatimuksen. Rataa koskeva reunaehto ei koska Myntinmäkeä eikä Forsbackaa, joiden kaavoittaminen on myös ollut esillä Länsiradan rakentamisen yhteydessä.
Oma näkemykseni on, että Espoon osalta Länsirataa koskevassa päätöksenteossa on ennen kaikkea kysymys siitä, että se mahdollistaa Histan rakentamisen. Se on mielenkiintoinen kysymys, otetaanko pohjaksi 2000-luvun alussa tehty osayleiskaava vai aloitetaanko kaavatyö alusta, jolloin siihen menee vuosikausia.
Espoon maksuosuus Espoo-Lohja rataosuuden kustannuksista on 170 miljoonaa euroa ja toisen vaiheen osalta 92,5 miljoonaa, yhteensä 262,5 miljoonaa.
Koska Histalla ”ei ole mitään ja se on kaukana kaikesta” Espoon on lisäksi maksettava kunnallistekniikka ja kaikki uuden kaupunginosan infrapalvelut. Näiden kustannusten osalta on nyt vain Länsirata Oy:n arviot – yhtiön, jonka tehtävänä on edistää radan rakentamista. Näin isossa hankkeessa on välttämätöntä saada virkamiesten virkavastuulla tekemät arviot kunnallistekniikan, infran ja palvelujen kustannuksista sekä maanmyynti- ja maankäyttömaksutuloista.
Päätöksenteossa on tärkeää myös arvioida, halutaanko Espoota kehittää rakentamalla uusi kaupunginosa irralleen muusta yhdyskuntarakenteesta. Voi olla, että suuret rakennusliikkeet kiinnostuvat rakentamaan Histan asemanseudulle korkeita kerrostaloja. Jos näin tapahtuu, alueen infra ja palvelut on rakennettava samassa aikataulussa. Asemanseudun ulkopuolelle kannattaa kyllä rakentaa pientaloja ja niille varmaan on kysyntää. Koska maankäyttömaksuja peritään vasta siinä vaiheessa, kun maanomistajan kaavoituksesta saama hyöty on yli 450 000 euroa, maankäyttömaksuja ei näiltä alueilta ole juuri tulossa.
Espoon valtuusto päättää marraskuussa siitä, osallistuuko se Länsiradan kustannuksiin. Turku ja Lohja painostavat päättäjiä, koska esimerkiksi Lohja saisi kohtuullisilla kustannuksilla ratayhteyden Helsinkiin. Lähteekö Espoo tässä maksumieheksi saadakseen joskus tulevaisuudessa Histan?
Helsingille Länsirata ei ollut riittävän tärkeä ja se on vetäytynyt hankkeesta eikä osallistu radan kustannuksiin.
Lopputoteamana vielä, että mikään ei estä kaavoittamista Histan alueelle laadukkaita pientaloja. Siihen ei vaadita ratayhteyttä, koska KHO:n päätös koski nimenomaan tehokkaasti rakennettua lähes 20 000 asukkaan uutta lähiötä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti