Periaatteessa on oikein, että kalliin infran eli metron ja junaradan asemien lähelle kaavoitetaan korkeita kerrostaloja. Raiteilla on näin mahdollisimman paljon käyttäjiä.
Tämä tarkoittaa kuitenkin raskasta rakentamista, jossa asuntojen tieltä räjäytetään kalliot ja kaadetaan metsät.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan oli tänä syksynä kaksi asemakaavaa, jossa päätimme toisin. Toinen kohde on Espoon keskuksessa, toinen Soukassa, kumpikin lähellä asemaa.
Espoon keskuksessa Sunantien varteen Kiltaveljenmäkeen haluttiin rakentaa kaksi kerrostaloa ja päiväkoti Espoon omistamalle maalle, lisäksi muutama pientalo yksityiselle maalle. Kaikki kannattavat päiväkoteja, mutta tässä rakennuspaikka vaatisi kallion laen tasaamista sekä lailla suojellun lammen ja noron hävittämistä. Antti Aarnio (sd) teki hylkäysesityksen, mutta se hävisi niukasti. Kannatin Aarnion hylkäysesitystä. Puheenjohtaja Vuornos esitti kerrostalojen poistamista, koska hänen mukaansa alueelle ei pidä rakentaa lisää pieniä vuokra-asuntoja. Äänestyksen jälkeen kerrostalot poistettiin. Muut demarit kannattivat rakentamista, mutta minä vastustin, koska rakentaminen tarkoittaa paikalla olevan metsän kaatamista.
Soukassa haluttiin rakentaa metroaseman lähelle neljä uutta korkeaa kerrostaloa Saton omistamalle kiinteistölle Yläkartanontien varteen, yksi kerrostalo Soukankaarelle ja uusi pysäköintilaitos. Tämäkin rakentaminen olisi vaatinut rinteessä olevan metsän kaatamisen. Yksimielisesti hyväksyttiin vihreiden esitys, jolla Yläkartanontien kerrostalot poistettiin kaavasta ja muulta osin kaava palautettiin uudelleen valmisteltavaksi niin, että täydennysrakentaminen keskitettäisiin pysäköintialueiden paikalle.
Demareiden kuntavaaliohjelmassa on paljon asuinalueiden viihtyisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä tavoitteita. Erityisesti todetaan, että Espoon keskusta tulee kehittää vetovoimaiseksi ja uudenaikaiseksi kaupunkikeskukseksi. Tällä hetkellä Espoon keskus on yksi järkyttävä työmaa. Parin vuoden päästä alueella on kaksi isoa kauppakeskusta, mutta riittääkö se? Tuleeko alueesta vetovoimainen, jos sinne kaavoitetaan lisää kerrostaloja? Pitäisikö painopistettä siirtää nyt puistojen rakentamiseen, aseman kunnostamiseen ja kulttuurin lisäämiseen? Tuoda alueelle kukkia ja kulttuuria, kuten kirjoitin Länsiväylään vuosikausia sitten. Ilman tulosta.
Minulle tärkeä oli Siikajärvenpellon asemakaava, jossa jäin yksi vastustamaan. Alueella on Gostrong Oy:n lastenkoti, jota halutaan pyörittää erillisellä jätevedenpuhdistamolla. Kuten alueen asukkaat, vaadin asemakaavan ehdoksi kunnallistekniikan ulottaminen alueelle. Se on nyt noin kilometrin päässä. Espoossa ei ole hyväksytty yhtään asemakaavaa, jossa jätevesien puhdistuksen olisi sallittua perustua erillisen jätevedenpuhdistamoon.
Tunnen hankkeen ja sen historian hyvin. Kaava ei nyt riittävässä määrin varmista, että jätevedenpuhdistamon kapasiteetti riittää myös jatkossa. Kaavamääräykset sallivat puhdistettujen jätevesien ohjaamisen avo-ojien kautta Heinäslampeen, mikä vaarantaa arvokkaan luontokohteen. Määräykset edellyttävät vain, että vesistöihin johtuva rakennekuorma on mahdollisimman pieni. Puhdistamon käsiteltyjen jätevesien purkuoja ja tasauslammikko aiheuttaa terveysriskin alueella liikkuville.
Tässä myös perusteluni, jos joku on kiinnostunut syrjäkylän hankkeesta:
. Jätevedenpuhdistamon kapasiteetti
Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa lastensuojelulaitoksen sekä sen toimintaan liittyviä työ-, harraste-, asunto- ja huoltotiloja. Asumisen ei tarvitse liittyä lastensuojelulaitoksen toimintaan.
Kaavaselostuksen mukaan rakennusoikeudesta on nyt käytetty alle puolet ja asemakaava mahdollistaa alueelle 3–4 uutta asuntoa ja toimintaa tukevaa muuta rakentamista.
Kaavaselostuksen mukaan jätevedenpuhdistamon kapasiteetti on maksimissaan 99 henkilöä. Asemakaavoitettavan kiinteistön lisäksi puhdistamoa käyttää myös Siikajärven puolella oleva kiinteistö, jolla olleet rakennukset on nyt purettu. Molempien kiinteistöjen yhteenlaskettu asukasvastineluku olisi tällä hetkellä noin 40 henkilöä ja käyttäjämäärä nousisi laskennallisesti enintään 46 henkilöön. Yhtenä perusteluna tähän on esitetty, että lastensuojelutoimintojen on tarkoitus sijoittua olemassa olevaan majoitusrakennukseen.
Asemakaavan määräykset eivät riittävästi varmista, että jätevedenpuhdistamon maksimikapasiteettiä ei ylitetä. Siikajärven puolella olevalle kiinteistölle tulee todennäköisesti uusia rakennuksia ja myös asemakaavoitettavan kiinteistön käyttäjämäärät voivat kasvaa hakijan esittämiä arvioita suuremmiksi. Lastensuojelulain 59 § rajoittaa vain samaan rakennukseen sijoitettujen lasten ja nuorten lukumäärän 24:ään, mutta ei estä sijoittamista kiinteistöllä oleviin muihin rakennuksiin.
Jätevedenpuhdistamoa koskevat vaatimukset
Kaavamääräyksen mukaan alueen jätevedet tulee käsitellä asianmukaisella tavalla. Nykyisten ja uusien rakennusten jätevedet on hoidettava niin, että vesistöihin johtuva rakennekuorma on mahdollisimman pieni.
Kaavaselostuksen mukaan puhdistetut jätevedet ohjataan ojien kautta Heinäslampeen.
Vaikka Espoon kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta/ympäristönsuojelu valvoo puhdistamon toimintaa säännöllisesti, vuonna 2015 puhdistamosta pääsi valumaan Heinäslampeen puhdistamattomia jätevesiä.
Lupa- ja valvontavirasta (LVV) tuo lausunnossaan esille, että kaava-alueen aikaisemmassa vaiheessa asemakaavan muutos kaatui oikeuskäsittelyssä jätevesihuollon kysymyksiin. LVV:n mukaan kaavaselostuksessa tulisi arvioida tarkemmin jäteveden puhdistamon käsiteltyjen vesien vaikutusta lähialueiden pintavesiin, kuten Heinäslampeen, sen laskuojaan ja Sahajärveen. Alueen käytössä tulisi myös huomioida jätevedenpuhdistamon käsiteltyjen jätevesien purkuojan ja tasauslammikoiden aiheuttama terveysriski alueella liikkuville.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti