perjantai 13. syyskuuta 2013

KOULUT KUNTOON!


Olen ollut vajaan vuoden Espoon kaupunginhallituksen jäsen ja KH:n valvoja opetuslautakunnassa. Kaksi ongelmaa nousee jatkuvasti yli muiden; terveyskeskusten palvelut ja huonokuntoiset koulurakennukset.  Kumpaankaan ongelmaan ei tunnu löytyvän ratkaisua.

Keskityn tässä blogissani koulurakennuksiin, vaikka samanlaisia ongelmia on myös päiväkodeissa.

Espoon kouluja on vuodesta 2010 lähtien hallinnoitu niin sanotulla tilaaja-tuottaja mallilla. Kaupungin liikelaitos, nimeltään Tilakeskus, omistaa kaikki kaupungin koulut ja vastaa tilojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä (ei kuitenkaan seuraa tilojen kuntoa). Tilakeskus myös päättää perus- ja vuosikorjauksista kaupungin sivistystoimen esitysten pohjalta. Sivistystoimi (periaatteessa) seuraa tilojen kuntoa ja maksaa Tilakeskukselle kouluista sisäisiä vuokria. Lähtökohtana on, että vuokranmaksu (sivistystoimi tilaajana) oikeuttaa vaatimaan, että tilat ovat asianmukaisessa kunnossa (Tilakeskus tuottajana). Toinen kaupungin liikelaitos, nimeltään Kiinteistöpalvelut, tuottaa ne kaupungin rakennusten korjaus-, kunnossapito- ja hoitopalvelut, jotka siltä tilataan.

Tilaaja-tuottaja-mallin pitäisi toimia näin:

-          koululla havaitaan sisäilma tms. ongelmia, joista ilmoitetaan sivistystoimelle
-          sivistystoimi laatii koulun tilanteesta tarveselvityksen yhdessä Tilakeskuksen kanssa, opetuslautakunta hyväksyy tarveselvityksen
-          koulujen tarveselvitysten perusteella sivistystoimi tekee hankesuunnitelman, joka on samalla sivistystoimen ehdotus Tilakeskukselle investointiohjelmaksi
-          sivistystoimi asettaa koulut mm. teknisen kunnon, sisäilman sekä terveydellisyyden ja turvallisuuden perusteella prioriteettijärjestykseen ja tätä listausta on periaatteessa tarkoitus noudattaa Tilakeskuksen investointiohjelmassa. Prioriteettilista päivitetään neljän vuoden välein eikä siinä voida huomioida esim. yllättäviä korjaustarpeita
-          todellisen investointilistan laatii Tilakeskus ja siinä koulujen remontit on aikataulutettu. Vuodessa korjataan 1,75 koulua, mutta tahtotilaa tuntuisi löytyvän jopa kolmen tai neljän koulun korjaamiseen vuosittain
-          korjausta vaativan koulun toiminta siirretään remontin ajaksi niin sanottuihin väistötiloihin, mielellään koulun lähelle
-          Tilakeskus (tilaaja) hankkii korjaustyön Kiinteistöpalveluilta tai joltain muulta yritykseltä (tuottaja).

Todellisuudessa asiat taitavat pahimmillaan mennä näin:

-          koulun tilojen kuntoa ei seurata eikä vuosihuoltoja tehdä
-          koululla havaitaan sisäilma tms. ongelmia
-          ongelmat kiistetään ja koululaiset, vanhemmat ja opettajat luulevat olevansa luulosairaita
-          lopulta asiasta ilmoitetaan sivistystoimelle, joka teettää jossain vaiheessa sisäilmakartoituksen tms.
-          ongelmat kiistetään edelleen ja selvitystä ei suostuta antamaan vanhemmille ja opettajille
-          kuluu vuosia
-          kun ongelmat vihdoin myönnetään, alkaa kamppailu väistötiloista; vaihtoehtoina ovat työmaaparakit tai vähän paremmat viipalekoulut koulun pihalla tai muutto jonnekin muualla, yleensä kukaan ei tiedä minne ja koska
-          epämääräiset huhut kiertävät siitä, koska remontti voisi alkaa, asiallista tietoa ei saa mistään
-          kukaan ei tiedä, mitkä koulut ovat Tilakeskuksen investointilistalla, millä perusteella ne on sinne valittu ja tuleeko uusia kouluja, jotka muuttavat listalla koulujen järjestystä
-          vanhemmille ja opettajille ei kerrota mitään tai yksi sanoo yhtä toinen toista.   

Tämän vuoden aikana julkisuuteen on noussut erityisesti kolme koulua:

-          Tapiolan koulu aiottiin sijoittaa Miestentielle entisen poliisiopiston tiloihin, mutta laitetaankin nyt poliisiopiston pihalle työmaaparakkeihin (ei esim. WC-tiloja). Poliisiopiston tiloja korjattiin kolmella miljoonalla eurolla, mutta lopputulos on kuitenkin se, että koululaisilla ja opettajilla on edelleen sisätiloissa ongelmia. Niinpä rakennus odottaa nyt turhan ja kalliin remontin jälkeen purkamista. Tapiolan koulun oppilaat ja vanhemmat tietävät, että koulu toimii Miestentien pihalla tämän syksyn. Jatkosta ei ole mitään tietoa.
-          Viherlaakson lukion tilojen ongelmista on puhuttu jo vuosia. Vasta nyt yllättäen huomataan, että tilat eivät ole terveellisiä ja turvallisia. Tilakeskuksen mukaan ”koululla on jo tehty monenlaisia korjauksia ja korjaamista jatketaan, samoin tutkimuksia. Tavoitteena on korjata rakenteet mahdollisimman vähäisin haitoin niiltä osin kuin ne ovat tiedossa. Osa koulusta toimii väliaikaisissa tiloissa”. Koulun peruskorjaaminen ei ole investointilistan kärjessä, joten suurempi remontti siirtyy ainakin muutamalla vuodella.
-          Veräjäpellon koulussa on ollut monenlaisia ongelmia. Opetuslautakunta päätti viime toukokuussa, että koulu siirtyy viipalekouluihin tämän vuoden lopulla. Jostain syystä Tilakeskus ei ole aloittanut viipalekoulujen asentamista. Kun työ kestää vähintään yhdeksän kuukautta, koulu pääsisi viipalekouluihin aikaisintaan syksyllä 2014. Nyt on ilmennyt, että Tilakeskus (=tuottaja) onkin tehnyt koulussa (jotain) remonttia ja viipalekouluja ei tule, vaan koulu menee remonttiin vuonna 2017. Tilakeskus ei kertonut tätä kenellekään. Minulta meni tämän tiedon selville saamiseen useampi viikko. Koulun tiloissa jatketaan näin opetusta ja toivotaan, että terveysongelmia ei enää ilmene.   

Minun käsitykseni mukaan tämä ei voi jatkua näin ja esitän seuraavaa toimenpideohjelmaa:

1.      Kuntapäättäjät päättävät yhdessä, että koulut laitetaan kuntoon (vaikka lainarahalla, koska koulut ja päiväkodit ovat paljon tärkeämpiä kuin liikenneväylät)
2.      Koulujen kuntoa seurataan säännöllisesti ja ammattitaidolla
3.      Ongelmiin puututaan heti, jos niitä ilmenee (kokonaiskustannusten kannalta on paljon halvempaa pitää tiloja kunnossa, kun tehdä ”yllättäviä” raskaita remontteja) 
4.      Vastuut ja roolit ovat selvät ja prosessin jokaisella vaiheella on vastuutaho, myös vuosihuollossa
5.      Prosessin asiakkaaksi nähdään koululaiset, heidän vanhempansa ja opettajat (ei tilaajat ja tuottajat ja heidän välisensä sopimukset). Heillä on oikeus kotia lähellä oleviin turvallisiin ja terveellisiin koulutiloihin.
6.      Koulujen tilanteesta ja prosessien eri vaiheista saa avoimesti tietoa kaupungin nettisivuilta, myös investointiohjelmasta.

Miksi tämä on niin hankalaa? Voiko taustalla todellakin olla (kuten joskus kuulee) pyrkimys ulkoistaa koulujen (ja muiden rakennusten) huolto ja kunnossapito kaupungilta yksityisille yrityksille. Koulurakennusten annettaisiin rapistua ja sitten sanottaisiin, että elinkaarimalli on ainoa keino hoitaa koulut kuntoon. Elinkaarimalli tarkoittaa sitä, että kaupunki ostaa pitkäaikaisella sopimuksella yksityiseltä yritykseltä kaikki tarvittavat palvelut. Yritykselle tällainen sopimus on varsinainen lottopotti; sopimus kaupungin kanssa on varma ja tuottoisa. Samanlaisia epäilyjä kuulee myös terveyskeskusten osalta; jos kunnallinen ei toimi, ostetaan palvelut yksityisiltä yrityksiltä.

Tänä syksynä pitäisi valmistua vertailu siitä, kumpi malli on tehokkaampi; kaupungin omana työnä hoidettu kunnossapito vai elinkaarimalli. Jotain vertailutietoa meillä on: Kuninkaantien lukiossa, joka on rakennettu ja pidetään kunnossa elinkaarimallilla, oppilaskohtaiset kulut ovat noin 10 000 euroa. Kaupungin omissa kouluissa kulut ovat noin 4 000 euroa/oppilas vuodessa. Opetus on samanlaista ja kustannusten ero syntyy pelkästään kiinteistön hoitokuluilla. Tämän vertailun perusteella ei voi ainakaan väittää, että elinkaarimalli olisi halvempi.

Loppulauseena totean, että käytettiinpä mitä mallia (tilaaja-tuottaja, elinkaari, kaupungin oma työ) tahansa, koululaisten, vanhempien ja opettajien on oltava lopputulokseen tyytyväisiä. Meidän kaikkien espoolaisten on myös oltava varmoja siitä, että homma hoidetaan asianmukaisesti ja tehokkaasti, mutta myös mahdollisimman halvalla.