maanantai 9. toukokuuta 2022

HUSin hallituksen kokouskuulumisia

HUSin hallituksen kokouksessa 9.5.2022 oli vähän varsinaisia päätösasioita, mutta paljon tiedoksi- ja infoasioita. Kerron tässä pääkohdat:

Uusi strateginen projekti, jolla pyritään varmistamaan johtamisen ja esihenkilötyön edellytykset

Ongelmat on tiedostettu eli liian laajat tehtäväkuvat, epäselvä työnjako, suuret yksiköt ja alaismäärät sekä päätösvallan puute. Tavoitteena olisi nyt löytää ongelmiin ratkaisut kehittämällä työkaluja ja suosituksia. Tarvetta olisi myös rekrytointiasiantuntijoiden, henkilöstöpäälliköiden ja esihenkilöiden palkkaamiseen.

Loppuvuoden aikana pitäisi selvitä, tarvitaanko jo ensi vuoden budjettiin määrärahoja. Olisi myös tärkeää pitää henkilöstö hyvin ajan tasalla.

Itse toivon hankkeelle menestystä, mutta olen vähän skeptinen. En oikein usko sellaiseen päättelyyn, että henkilöstön työhyvinvointi ja pysyvyys paranee (ilman toimenpiteitä), tuottavuus paranee (todella vaikeaa käytännössä), mikä vähentää kustannuksia, jolloin voidaan pilkkoa yksiköitä, lisätä esihenkilöitä ja palkata lisää väkeä tukitehtäviin. 

Toivoisin, että painopiste olisi työhyvinvoinnin parantamisessa. Rakenteiden muuttaminen on usein vaikeaa, elleivät kaikki ole täysin sitoutuneita muutokseen. Tuottavuuden parantaminen julkisella sektorilla on vielä vaikeampaa.

Projektipäällikkönä on Katja Koskinen, omistajina Outi Sonkeri ja Marja Renholm.

Kehitysvammaisten palvelut vuodesta 2023 eteenpäin

Kuntayhtymä Eteva, yksi vammaisalan suurimmista osaamiskeskuksista, lakkautetaan vuoden 2022 lopussa ja palvelut siirretään hyvinvointialueille sekä HUSille. Sama koskee vastaavanlaista ruotsinkielisten Kårkulla samkommunia. Helsinki vastaa jatkossakin helsinkiläisten peruspalveluista.

Kehitysvammaisten palvelukokonaisuuteen kuuluvat sekä terveyden- että sosiaalihuollon palvelut. HUSilla on järjestämisvastuu vaativasta erikoissairaanhoidosta, mutta ei perusterveydenhuollosta eikä sosiaalihuollosta. Niiden osalta järjestämisvastuu on ensi vuoden alusta lähtien hyvinvointialueilla ja Helsingillä. Tarvittavia, selkeitä päätöksiä työnjaosta ei ole kuitenkaan vielä tehty.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä annetun lain nojalla HUS ei voi saada järjestämisvastuuta muusta kuin vaativasta erikoissairaanhoidosta. Lain mukaista HUSin järjestämissopimusta valmistellaan ja siinä voitaisiin sopia työnjaosta siltä osin, kuin HUSilla on lain mukainen järjestämisvastuu, mutta ei muusta.

Hankala ja sekava tilanne, joka edellyttäisi Uusimaa-lakiin HUSille selvää toimivaltaa kehitysvammaisten kokonaisuuden järjestämisestä, myös sosiaalipalvelujen osalta. Sen pitäisi olla kaikille selvää, että kehitysvammaisten terveydenhuoltoon pääsyn, tarvittavan erityisosaamisen ja yhteistyön sosiaalihuollon kanssa täytyy toimii myös vuoden 2023 alussa. Kokonaisuuteen ei saa tulla mitään katkoksia tai epävarmuutta.

Tarkastuslautakunnan vuoden 2021 arviointikertomus

Hallitukselle kerrottiin vuoden 2021 arviointikertomuksesta. Kuten arvata saattaa, kertomuksessa kannetaan huolta myös henkilöstön saatavuudesta. Tarvitaan parempaa johtamista, vähemmän hierarkkisuutta, henkilöstön palkitsemista sekä rekrytoinnin ja henkilöstöjohtamisen riittävää resursointia.

HUSin työterveyshuoltoa pitäisi myös kehittää, koska toimiva työterveyshuolto on vetovoimatekijä. Nykyiset työterveyspalvelut (vain lakisääteiset ennaltaehkäisevät) ovat moniin muihin työnantajiin verrattuna suppeat.

Lautakunta nostaa kertomuksessa seitsemän suositusta, jotka on korjattava välittömästi: 

1. Potilaiden täytyy päästä hoitoon lakisääteisten määräaikojen mukaisesti (yli puoli vuotta hoitoon odottaneiden potilaiden määrä on noussut pandemian aikana ja yli lakisääteisen määräajan ylittäneitä potilaita on huomattava määrä kirurgian ja silmätautien erikoisaloilla)

2. Hankinnat tulee saattaa lainmukaiselle tasolle (luotettavaa kokonaiskuvaa ei edelleenkään ole ja kattava tietopohja puuttuu. Hankintoihin liittyy edelleen taloudellisia, toiminnallisia, juridisia ja HUSin mainetta haittaavia riskejä). 

3. HUSin ja Suomen Tradeka-Yhtiöt Oy:n yhdessä perustaman Suomen Sairaalalaitepalvelu Oy:n hyödyt pitää pystyä arvioimaan ja kuvaamaan (yhtiö järjestää HUSille laitteita 10 vuoden sopimuksella, hankintojen yhteenlaskettu kokonaisarvo on 225 miljoonaa euroa)

4. Apotti on saatava toimimaan. 

5. Tiedonhallintamalli on saatava lain vaatimusten mukaiseksi

6. Tilintarkastajien havaitsemat keskeiset epäkohdat on korjattava, mm. kokonaismenojen kasvua on hillittävä tuottavuutta parantamalla. 

7. Ruotsinkieliset palvelut on turvattava.

Suosituksiin on helppo yhtyä. On tärkeää myös vaatia selvitystä siitä, miten hommat saadaan kuntoon jo tämän vuoden aikana. Vähimmäisvaatimus tietysti on, että lakeja noudatetaan. Seuraavassa hallituksen kokouksessa 30.5. hallitus antaa kertomuksesta lausunnon valtuustolle.

Talouden seuranta vuoden 2022 alkuvuoden osalta

Hoitoon pääsy lain edellyttämässä ajassa on heikentynyt etenkin vuodeosastoilla ja poliklinikalla. Edelliseen vuoteen verrattuna muutokset ovat seuraavat:

-          vuodeosastohoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä (19 759) kasvoi 16,1 % ja yli 6 kuukautta odottaneiden määrä (2 641) 43,5 %, eniten kirurgiassa ja silmätaudeissa

-          kiireettömään polikliiniseen tutkimuksen ja hoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä (32 747) kasvoi 3,4 % ja yli 3 kk odottavien potilaiden lukumäärä kasvoi (7 048) 30,2 %.

Hoitotakuu toteutui osastohoidon osalta 86,6 prosenttisesti ja poliklinikan osalta 78,5 prosenttisesti.

Tammi-maaliskuussa toimintatuotot alittivat talousarvion 5,8 %:lla ja kulut 2,9 %:lla. Tilikauden tulos on vielä tässä vaiheessa 2,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mutta selvästi heikompi kuin on budjetoitu. Huhtikuun kahden viikon lakko heikentää tämän vuoden tulosta merkittävästi. Budjettiin sisällytetty 19,8 miljoonan euron tuottavuusohjelma ei siten riitä, vaan lisäksi tarvitaan yli 10 miljoonan euron säästöohjelma, jotta tulos ei ole alijäämäinen.

Yritän ymmärtää kokonaisuutta: Ensin tehtiin hoitohenkilökunnalle 20 miljoonan euron palkkaohjelma (jota tosin on kritisoitu). Sitten parannetaan tuottavuutta noin 20 miljoonan euron edestä ja sitten käynnistetään uusi strateginen hanke, johon ei laiteta muuta rahaa kuin projektipäällikön palkkarahat ja tämä hanke rahoitetaan tuottavuutta parantamalla. Ja sitten vielä leikataan yli 10 miljoonaa. Onko sitten kaikki hyvin? Toivotaan niin 😊



perjantai 15. huhtikuuta 2022

Nupurintielle on nyt rakennettava pyörätie

 Tämä kirjoitus julkaistiin Länsiväylä lehdessä huhtikuussa 2022


Nupurintien kevyen liikenteen väylää välille Brobackantie-Kirkkonummen raja on suunniteltu jo yli 30 vuotta. Se sisältyy valtakunnalliseen liikennesuunnitelmaan, on osa pääkaupunkiseudun pyöräilyverkkoa ja rakennussuunnitelma on valmis. Espoon pääpyöräilyreittien toteuttamisohjelmassa hanke on liikenneturvallisuuden perusteella nostettu priorisointilistan kärkeen ja merkitty alustavasti vuoden 2021 hankkeeksi. Viime vuonna Espoo hyväksyi tien asemakaavan ja kirjasi valtion kanssa tehtävän yhteishankkeen tämän vuoden budjettiin.

Pyöräilyn edistämisestä on tehty erilaisia selvityksiä satoja sivuja ja Nupurintien kevyen liikenteen väylän suunnitteluun on käytetty jo satoja tuhansia euroa. Tästä huolimatta näyttää nyt siltä, että Nupurintien väylää ei rakenneta ainakaan tänä vuonna eikä rakentamisen ajankohdasta ole mitään varmuutta.

Selvittelin asiaa Uudenmaan ELY:stä ja Espoosta. Osapuolet allekirjoittivat tasan vuosi sitten Nupurintien tiesuunnitelman kustannusarvio- ja kustannustenjakoehdotuksen. Tämän asiakirjan mukaan kevyen liikenteen väylä maksetaan puoliksi ja samalla ELY sekä korjaa että maksaa Nupurintiessä olevan painauman. Kaiken piti olla kunnossa. Valtiolla oli varattuna hankkeen vaatimat rahat.

Jostakin syystä asia avattiin uudelleen viime kesänä. Kaupungilta saadun tiedon mukaan ELY edellytti, toisin kuin keväällä allekirjoitetussa asiakirjassa, että Espoo maksaa yksin painauman korjaamisen 2,4 miljoonaa euroa. Espoo ei voinut tähän suostua, koska kysymys on valtion tiestä eikä väylän rakentaminen edes edellyttäisi painauman korjaamista. ELY:sta taas kerrottiin, että Espoo ei halunnut käyttää valtiolta saamaansa ns. KUHA-rahaa (pienet kustannustehokkaat liikennehankkeet) Nupurintien väylän rakentamiseen ja siksi ELY veti rahat pois hankkeesta. ELY:n mukaan painauman korjaaminen kuuluu ELY:lle. Sitä ei tiedetty, että Espoo kirjasi väylän rakentamisen vuoden 2022 budjettiin. ELY:stä ilmoitettiin nyt, että ”valtion toiveena on saada hanke toteutettua seuraavan kahdeksan vuoden aikana”.

Espoolaisena valtuutettuna, Nuuksio-seuran puheenjohtajana, paikallisena asukkaana ja innokkaana pyöräilijänä olen sanaton.

Hannele Kerola

Varatuomari

Nuuksio-Nupuri