Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kaikki hyvin - vai onko?

Aluksi pieni kertaus: Vuoden 2023 alussa sosiaali- ja terveyspalvelut siirrettiin kunnilta 21 hyvinvointialueelle ja Helsingille. Hyvinvointialueet ovat nyt siis toimineet lähes neljä vuotta.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, johon myös Espoo kuuluu, on Suomen toiseksi suurin. Alue kattaa 10 kuntaa, joissa on yhteensä 500 000 asukasta.

Suomessa perustuslaki velvoittaa, että julkinen valtaa turvaa jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistää väestön terveyttä. Tämän vuoksi meillä on verovaroin rahoitettuja hyvinvointialueita.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päättäjille järjestetyissä tilaisuuksissa tulee kerta toisensa jälkeen tunne, että talous on noussut kaiken yläpuolelle, tärkeintä on tehdä ylijäämää. On totta, että hyvinvointialueista annetun lain mukaan tarkoituksena on edistää myös taloudellista kestävyyttä, mutta päätarkoitus on kuitenkin tukea asukkaiden hyvinvointia.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella talous oli aluksi eri syistä alijäämäinen, mutta jo viime vuonna erinomainen. Ylijäämää syntyi peräti 128 miljoonaa euroa, joilla katettiin aikaisempien vuosien alijäämät. Tilannetta paransi myös valtionrahoituksen jälkikäteistarkastus, mitä en tässä avaa sen enempää. Hyvä taloustilanne jatkuu ja tänä vuonna ylijäämää syntyy arviolta 22 miljoonaa euroa enemmän kuin budjetoitiin. Budjettiin verrattuna tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla tuloja on saatu 15 miljoonaa enemmän ja kuluja oli 13 miljoonaa vähemmän. Myös henkilöstökulut alittavat budjetin yli 4,2 miljoonalla.

---------------------------------------------

Taloudellisesti menee siis oikein hyvin, mutta ovatko palvelut riittäviä ja edistävätkö ne väestön hyvinvointia, kuten perustuslaki velvoittaa? Onko ylijäämien saaminen noussut keskeiseen asemaan sen sijaan, että tarjottaisiin asukkaille parasta mahdollista hoitoa ja asiakasmaksut pidettäisiin kohtuullisina? Onko palvelujen keskittäminen johtanut kohtuuttoman pitkiin ja kalliisiin matka-aikoihin?

---------------------------------------------

Jatkokaudelle valittu hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahn kuvaa mielellään vain onnistumisia. Keskimäärin henkilöstö voi hyvin ja palveluihin ollaan tyytyväisiä, jos niihin pääsee.

Tavoitteena on, että 90 % kiireettömistä asiakkaista pääsee terveysaseman lääkärille kahden viikon sisällä, mutta tässä vaiheessa ollaan 80 %:n tasolla. Hammaslääkäriin pääsyä joutuu odottamaan keskimäärin 64 vuorokautta. Vuosi sitten pitkäaikaiseen hoitoon joutui odottamaan keskimäärin 42 vuorokautta, mutta nyt odotusaika on enää 31 vuorokautta. Mittareiden mukaan kiireelliset tapaukset pääsevät kouluissa heti psykologin tai kuraattorin vastaanotolle. Työttömien terveystarkastuksia on lisätty paljon. Karaportin ja Leppävaaran palvelupisteet on avattu ja Mankkaalla aukeaa uusi asumisyksikkö.

Svahn myöntää sen, että laskutuksessa on ollut viiveitä kotihoidossa ja asumispalveluissa. Lisämaksua ei kuitenkaan tule ja maksuaikaa myönnetään.

----------------------------------------

Svahnin esittämien, koko hyvinvointialuetta koskevien keskimääräisten prosenttilukujen perusteella syntyy helposti mielikuva, että asiat ovat kohtuullisen hyvällä mallilla. Asukkailta ja henkilökunnalta saadaan kuitenkin toisenlaista palautetta. Ollaan tilanteessa, jossa päätöksentekijät eivät tiedä, missä palveluissa tai millä alueella on ongelmia, joihin pitäisi puuttua. Joidenkin asukkaiden palvelut eivät toimi ja ne ovat jopa voineet heikentyä.

Valtuutetuille kerrottujen ja arkielämän palautteen välillä vallitsee nyt ristiriita. Tästä kertoo myös se, että valtuustossa tehdään useita kysymyksiä palveluiden riittävyydestä ja saatavuudesta sekä kerrotaan yksittäisten asukkaiden kohtaamista ongelmista. Osa asukkaista ei selvästikään pääse hoitoon eikä saa tarvitsemiaan palveluja. Palvelujen keskittäminen esim. palveluasumisessa ja synnytyksissä on voinut johtaa kohtuuttomiin matkoihin, koska alueella ei ole yhtenäistä, kohtuuhintaista joukkoliikennettä. Suuri huoli on heikoimmassa asemassa olevien lapsien ja vammaisten palveluista - saavatko he tarvitsemiaan henkilökohtaisia palveluja. Ongelmat jäävät piiloon keskimääräisten lukujen alle.

Asiakasmaksuja on nostettu vuosittain ja ne ovat jo kohtuuttoman korkeat etenkin, kun palvelut pitäisi rahoittaa verovaroilla. Valtuutetuilla ei ole kuitenkaan tietoa korotusten vaikutuksista - estävätkö ne hoitoon hakeutumisen ja, kuinka paljon maksuja menee ulosottoon, jolloin maksua ei välttämättä saada perittyä, mutta asiakas menettää luottotietonsa. Jos valtuutetuilla olisi riittävästi tietoa myös asiakasmaksujen huojentamisen ongelmista, voitaisiin päätyä asiakasmaksujen alentamiseen sen sijaan, että tehdään ylijäämää.

Hyvinvointialueille annettiin lailla itsehallinto, tosin heikompi kuin kunnilla, koska rahoitus tulee kokonaan valtiolta. Valtuustossa on 79 päättäjää, mutta toimiiko demokraattinen päätöksenteko, kun ylintä päätösvaltaa käyttävä valtuusto saa näin puutteellista tietoa? Valtuusto ei voi hoitaa yksittäisten asukkaiden asioita, mutta tarvitaan enemmän tietoa, jotta epäkohtiin osataan puuttua.

 

 

Espoo kaavoittaa osa 2

Periaatteessa on oikein, että kalliin infran eli metron ja junaradan asemien lähelle kaavoitetaan korkeita kerrostaloja. Raiteilla on näin mahdollisimman paljon käyttäjiä.

Tämä tarkoittaa kuitenkin raskasta rakentamista, jossa asuntojen tieltä räjäytetään kalliot ja kaadetaan metsät. 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan oli tänä syksynä kaksi asemakaavaa, jossa päätimme toisin. Toinen kohde on Espoon keskuksessa, toinen Soukassa, kumpikin lähellä asemaa. 

Espoon keskuksessa Sunantien varteen Kiltaveljenmäkeen haluttiin rakentaa kaksi kerrostaloa ja päiväkoti Espoon omistamalle maalle, lisäksi muutama pientalo yksityiselle maalle. Kaikki kannattavat päiväkoteja, mutta tässä rakennuspaikka vaatisi kallion laen tasaamista sekä lailla suojellun lammen ja noron hävittämistä. Antti Aarnio (sd) teki hylkäysesityksen, mutta se hävisi niukasti. Kannatin Aarnion hylkäysesitystä. Puheenjohtaja Vuornos esitti kerrostalojen poistamista, koska hänen mukaansa alueelle ei pidä rakentaa lisää pieniä vuokra-asuntoja. Äänestyksen jälkeen kerrostalot poistettiin. Muut demarit kannattivat rakentamista, mutta minä vastustin, koska rakentaminen tarkoittaa paikalla olevan metsän kaatamista.

Soukassa haluttiin rakentaa metroaseman lähelle neljä uutta korkeaa kerrostaloa Saton omistamalle kiinteistölle Yläkartanontien varteen, yksi kerrostalo Soukankaarelle ja uusi pysäköintilaitos. Tämäkin rakentaminen olisi vaatinut rinteessä olevan metsän kaatamisen. Yksimielisesti hyväksyttiin vihreiden esitys, jolla Yläkartanontien kerrostalot poistettiin kaavasta ja muulta osin kaava palautettiin uudelleen valmisteltavaksi niin, että täydennysrakentaminen keskitettäisiin pysäköintialueiden paikalle.

Demareiden kuntavaaliohjelmassa on paljon asuinalueiden viihtyisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä tavoitteita. Erityisesti todetaan, että Espoon keskusta tulee kehittää vetovoimaiseksi ja uudenaikaiseksi kaupunkikeskukseksi. Tällä hetkellä Espoon keskus on yksi järkyttävä työmaa. Parin vuoden päästä alueella on kaksi isoa kauppakeskusta, mutta riittääkö se? Tuleeko alueesta vetovoimainen, jos sinne kaavoitetaan lisää kerrostaloja? Pitäisikö painopistettä siirtää nyt puistojen rakentamiseen, aseman kunnostamiseen ja kulttuurin lisäämiseen? Tuoda alueelle kukkia ja kulttuuria, kuten kirjoitin Länsiväylään vuosikausia sitten. Ilman tulosta.

Minulle tärkeä oli Siikajärvenpellon asemakaava, jossa jäin yksi vastustamaan. Alueella on Gostrong Oy:n lastenkoti, jota halutaan pyörittää erillisellä jätevedenpuhdistamolla. Kuten alueen asukkaat, vaadin asemakaavan ehdoksi kunnallistekniikan ulottaminen alueelle. Se on nyt noin kilometrin päässä. Espoossa ei ole hyväksytty yhtään asemakaavaa, jossa jätevesien puhdistuksen olisi sallittua perustua erillisen jätevedenpuhdistamoon.

Tunnen hankkeen ja sen historian hyvin. Kaava ei nyt riittävässä määrin varmista, että jätevedenpuhdistamon kapasiteetti riittää myös jatkossa. Kaavamääräykset sallivat puhdistettujen jätevesien ohjaamisen avo-ojien kautta Heinäslampeen, mikä vaarantaa arvokkaan luontokohteen. Määräykset edellyttävät vain, että vesistöihin johtuva rakennekuorma on mahdollisimman pieni. Puhdistamon käsiteltyjen jätevesien purkuoja ja tasauslammikko aiheuttaa terveysriskin alueella liikkuville.

Tässä myös perusteluni, jos joku on kiinnostunut syrjäkylän hankkeesta:

 .       Jätevedenpuhdistamon kapasiteetti

Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa lastensuojelulaitoksen sekä sen toimintaan liittyviä työ-, harraste-, asunto- ja huoltotiloja. Asumisen ei tarvitse liittyä lastensuojelulaitoksen toimintaan.

Kaavaselostuksen mukaan rakennusoikeudesta on nyt käytetty alle puolet ja asemakaava mahdollistaa alueelle 3–4 uutta asuntoa ja toimintaa tukevaa muuta rakentamista.

Kaavaselostuksen mukaan jätevedenpuhdistamon kapasiteetti on maksimissaan 99 henkilöä. Asemakaavoitettavan kiinteistön lisäksi puhdistamoa käyttää myös Siikajärven puolella oleva kiinteistö, jolla olleet rakennukset on nyt purettu. Molempien kiinteistöjen yhteenlaskettu asukasvastineluku olisi tällä hetkellä noin 40 henkilöä ja käyttäjämäärä nousisi laskennallisesti enintään 46 henkilöön. Yhtenä perusteluna tähän on esitetty, että lastensuojelutoimintojen on tarkoitus sijoittua olemassa olevaan majoitusrakennukseen.

Asemakaavan määräykset eivät riittävästi varmista, että jätevedenpuhdistamon maksimikapasiteettiä ei ylitetä. Siikajärven puolella olevalle kiinteistölle tulee todennäköisesti uusia rakennuksia ja myös asemakaavoitettavan kiinteistön käyttäjämäärät voivat kasvaa hakijan esittämiä arvioita suuremmiksi. Lastensuojelulain 59 § rajoittaa vain samaan rakennukseen sijoitettujen lasten ja nuorten lukumäärän 24:ään, mutta ei estä sijoittamista kiinteistöllä oleviin muihin rakennuksiin.

Jätevedenpuhdistamoa koskevat vaatimukset

Kaavamääräyksen mukaan alueen jätevedet tulee käsitellä asianmukaisella tavalla. Nykyisten ja uusien rakennusten jätevedet on hoidettava niin, että vesistöihin johtuva rakennekuorma on mahdollisimman pieni.

Kaavaselostuksen mukaan puhdistetut jätevedet ohjataan ojien kautta Heinäslampeen.

Vaikka Espoon kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta/ympäristönsuojelu valvoo puhdistamon toimintaa säännöllisesti, vuonna 2015 puhdistamosta pääsi valumaan Heinäslampeen puhdistamattomia jätevesiä. 

Lupa- ja valvontavirasta (LVV) tuo lausunnossaan esille, että kaava-alueen aikaisemmassa vaiheessa asemakaavan muutos kaatui oikeuskäsittelyssä jätevesihuollon kysymyksiin. LVV:n mukaan kaavaselostuksessa tulisi arvioida tarkemmin jäteveden puhdistamon käsiteltyjen vesien vaikutusta lähialueiden pintavesiin, kuten Heinäslampeen, sen laskuojaan ja Sahajärveen. Alueen käytössä tulisi myös huomioida jätevedenpuhdistamon käsiteltyjen jätevesien purkuojan ja tasauslammikoiden aiheuttama terveysriski alueella liikkuville.

 

 

 

 

 

Espoo kaavoittaa osa 1

Olen tällä valtuustokaudella kaupunginvaltuutettu ja kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja. Kaavoittaminen on mielenkiintoista ja lautakunta on pääosin yksimielinen. Espoon 2060 yleiskaavan valmistelu sujui hyvässä hengessä ja kaava on tarkoitus hyväksyä lautakunnassa 14.10.2026, minkä jälkeen ehdotus menee kaupunginhallituksen kautta nähtäville. 

Vaikeaksi asiaksi osoittautui Hypercon datakeskuskaava Koskelonniityssä, jonka lautakunnan enemmistö hyväksyi äänin 9–4. Kaavan hylkäämistä esitti RKP:n Päivi Puntila ja hylkyä kannattivat Johanna Karimäki (vihreät), Helena Tiitinen (sd) ja minä. Päivi, Johanna ja minä jätimme päätöksestä eriävät mielipiteet. Kirjoitin Heikki Simolan kanssa Länsiväylään tästä alla olevan mielipiteen. Kaavan käsittely jatkuu kaupunginhallituksessa ja seuraavaksi valtuustossa.

 

 

Espoon yleiskaava 2060 - uudelleen valmisteluun

 

 

Espoossa valmistellaan nyt vuoteen 2060 ulottuvaa koko kaupungin kattavaa yleiskaavaa. Väkiluku on vuodesta toiseen kasvanut tuhansilla uusilla asukkailla ja arvio on, että vuonna 2060 Espoossa on yli 500 000 asukasta. Asukkaita on nyt 326 530.

 

Yleiskaavan lähtökohtana on, että 34 vuoden kuluttua Espoo on edelleen verkostokaupunki, jossa on viisi kaupunkikeskusta eli Espoon keskus, Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Espoonlahti sekä uutena Hista. Kauppakeskukset olisivat edelleen kaupan ja palvelun keskittymiä.

 

Kasvava kaupunki tarvitsee myös uusia palveluja ja ELY-keskuksen arvion mukaan Espooseen rakennettaisiin 100 uutta päiväkotia ja 23 uutta peruskoulua.

 

Yleiskaavassa varaudutaan ennen kaikkea uusiin raideyhteyksiin kaupunkikeskusten välillä. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava mahdollisti länsiradan rakentamisen, 2060 kaava uusia metro- ja ratikkayhteyksiä. Kaava siis mahdollistaa nämä yhteydet, mutta kallis infra vaatii kuitenkin aina erilliset budjettipäätökset. Puhutaan useiden miljardien hankkeista.

 

Kun väkiluku kasvaa, tarvitaan myös uusia asuntoja. Yleiskaavassa rakentaminen on pyritty ohjaamaan uusille raidekäytäville ja niiden varressa oleville asemakaavoitetuille alueille.

 

Kärjistäen voisin kiteyttää eri puolueiden linjaukset näin: Kokoomus haluaa Espooseen paljon pientaloja ja enintään matalia kerrostaloja, vihreät haluavat laajoja viheralueita. Meille demareille luontoarvojen turvaaminen on todella tärkeää, mutta kasvavassa kaupungissa tarvitaan hyvien liikenneyhteyksien varrella myös tiivistä kerrostalorakentamista.

 

Yhteinen näkemys on siitä, että pientalojen sekaan ei pidä rakentaa kerrostaloja. Pientaloalueiden  lähellä korttelitehokkuus on pääsääntöisesti maltillinen 0,3 - 0,7.

 

Yleiskaava 2060 kattaa periaatteessa koko kaupungin. Yleiskaavalla ei kuitenkaan ole vaikutusta seuraavilla alueilla, joilla noudatetaan lainvoimaista osayleiskaavaa: Pohjois- ja keskiosien yleiskaava (POKE), Blominmäki, Kera, Finnoo, Kaitaa-Iivisniemi, Kiviruukki ja Skataholmen-Svartholmen-Braskarna ja osittain Soukanniemi-Suvisaaristo.   

 

Miten yleiskaava etenee päätöksenteossa?

 

Yleiskaavan valmistelu aloitettiin vuonna 2022 ja sen luonnos tuli nähtäville vuonna 2024. Asukkaiden näkemyksiä oli kyselty jo valmisteluvaiheessa ja luonnoksesta saatiin yli 1 500 mielipidettä.

 

Tämän jälkeen käynnistyi yleiskaavaehdotuksen valmistelu, jota on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa keväällä 2026. Lautakunnan varapuheenjohtajana olen päässyt aika hyvin perille siitä, mistä tässä on kysymys.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa eri puolueiden edustajat käsittelivät ensin virkamiesten valmistelemaa ehdotusta ja koko lautakunta päätti siitä 22.4.2026. Lopputuloksena oli, että kaavaehdotus palautettiin yksimielisesti uudelleen valmisteluun. Monesta asiasta päästiin kompromissiin, mutta osasta äänestettiin.

 

Uusi ehdotus tulee lautakunnan käsittelyyn syksyllä 2026. Sen jälkeen kaupunginhallitus päättää sen asettamisesta nähtäville. Kuntalaiset voivat kommentoida ehdotusta ja antaa siitä muistutuksia. Tavoitteena on, että valtuusto hyväksyy yleiskaavan vuonna 2027.  

 

Miten kaavaluonnos on muuttunut?

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan palautusehdotuksessa tehtiin sekä suuria että pieniä linjauksia.

 

Suurin linjaus koski Matinkylän ja Espoon keskuksen välille suunniteltua raidelinjausta ja sen varrelle kaavailtuja uusia asuinalueita. Kaava mahdollistaa metrolinjan, mutta sen varrelle suunniteltujen uusien asuinalueiden toteuttaminen käynnistyy vasta sitten, jos/kun metrosta tai ratikasta tehdään päätös. Eli asuinalueet merkittiin kaavaan aluevarauksina. Jos raiteet rakennetaan, linjaus jatkuu Espoon keskuksesta Jorviin.    

 

Toinen suuri linjaus koski ratikkasuunnitelmaa Espoon keskuksesta Suurpeltoon. Se korvattiin kaavassa yhteystarvemerkinnällä. Eli jää harkintaan, mitä tarvitaan.

 

Tarkat, vähän pienemmät aluerajaukset on listattu kaupunkisuunnittelulautakunnan 22.4.2026 pöytäkirjassa. Ne ovat pieniä muutoksia yleispiirteisen yleiskaavan kannalta, mutta monen asukkaan kotikulmien kannalta suuria linjauksia.

 

Listaan lyhyesti ne asiat, joista lautakunnassa äänestettiin:

 

1.     Tvijälpin pieni saari Westendin edustalla. Kokoomus olisi halunnut saaren pohjoisosaan asutusta ja sitä varten sillan, mutta hävisi niukasti äänestyksen. Saari säilyy siten V-alueena (virkistysalue). Demarit kannattivat saaren luonnon turvaamista ja V-merkintää. Osa vihreistä olisi halunnut saarelle SL-suojelumerkinnän.

2.     Kokoomus ja RKP halusivat Matinkylän edustalla olevan Brändholmin saaren RA-merkinnän (loma-asunto) muutettavaksi A-merkinnäksi (asuminen), vaikka saareen ei ole siltaa. Äänin 10–3 muutos hyväksyttiin, vain vihreät vastustivat. Itse äänestin A-merkinnän puolesta, koska minusta Espoon kokoisessa kaupungissa ei tarvita loma-asuntoja etenkään paikoissa, joissa asutaan vakituisesti ympäri vuoden.   

3.     Kokoomus halusi vähentää Suurpellossa kerrostaloja ja vaati alueen pohjoisosiin suunniteltuja kerrostaloalueita kevennettäväksi. Muutosesitys voitti. Demarit kannattivat kerrostaloja, koska koko Espoota ei voida täyttää pientaloilla. Kohtuuhintainen asuminen vaatii myös kerrostaloja. Suupellossa kerrostalot oli suunniteltu niin, että ne mahdollistivat laajasti luonnon säilyttämisen.

4.     Kauklahdessa Gumbölenjoen laaksossa kokoomus halusi rantaan pientaloja ja vastaavasti pienentää työpaikka-alueita. Demarit eivät kannattaneet muutosta, koska TP-alueen (työpaikka-alue) pienentäminen olisi vaarantanut varikon sijoittamisen alueelle. Kokoomuksen kanta voitti äänestyksessä.

5.     Viirukalliossa kavennettiin vähän viheraluetta mahdollistaen pientalojen rakentaminen, mitä vihreät vastustivat.

6.     Vihreille on tärkeää, että Espoon keskuksesta ei rakenneta keskuspuiston läpi kulkevaa Espoonväylää. Kaikki muut puolueet kannattivat väylän rakentamista.

7.     Tärkeä äänestys käytiin siitä, merkitäänkö yleiskaavaan Myntinmäen asema ja sen ympärille suunnitellut asuinalueet. Aseman poistamista kannatti viisi lautakunnan jäsentä, kahdeksan vastusti. Itse äänestin aseman ja sen ympäristön poistamista, koska Mynttilän metsä on vanha, upea alue, jossa on arvokkaita luontokohteita – jylhiä kallioita ja vanhaa upeaa metsää. Muut demarit kannattivat aseman säilyttämistä yleiskaavassa. Taustana tässä on se, että valtuuston enemmistö on päättänyt, että alueen läpi rakennetaan Länsirata, joka jo tuhoaa valtavasti luontoa. Itse vastustin Länsirataa enkä voi hyväksyä, että loputkin vanhasta metsästä uhrataan 10 000 ihmisen asumiselle.

8.     Keskuspuisto on myös hieno paikka ja vihreät halusivat vähän laajentaa sen rajoja. Äänestys meni tiukaksi ja puheenjohtajan äänellä laajennusta ei hyväksytty.

9.     Taavinkylän koulun lähimetsän laajuudesta äänestettiin, mutta vihreät ja RKP hävisivät äänestyksen.

10.Vihreät olisivat halunneet laajentaa viheralueita Histan ympäristössä, mutta jäivät tässä yksin.

11.Vihreät halusivat myös laajentaa ekologisen yhteyden vähimmäisleveyttä, mutta jäivät tässäkin yksin.

Yleiskaavan käsittely lautakunnassa oli mielenkiintoinen kokemus, jota kokoomuksen kansanedustaja Henrik Vuornos johti hienosti. Suuri kiitos siitä hänelle.