tiistai 14. kesäkuuta 2022

Espoon kotouttamisohjelmasta

 

Espoon valtuusto hyväksyi 13.6.2022 kotouttamisohjelman. Siinä asetetaan hyvä ja tärkeä tavoite: Maahanmuuttajataustaisten lasten oppimistulokset täytyy saada lähemmäs suomenkielisten lasten tasoa. Ero on nyt aivan liian suuri. Ohjelmasta selvisi minullekin aivan uusi tieto eli 36:sta OECD-maasta tilanne on huonoin kahdessa maassa: Meksikossa – ja Suomessa.

Ohjelmasta löytyy paljon muutakin mielenkiintoista yleistietoa, mutta sitä ei kerrota, minkälaisia eroja löytyy Espoon eri alueiden ja koulujen väliltä.

Käytin valtuustossa puheenvuoron, jossa nostin esille sen, että tilanne kuvataan ja tavoite asetetaan, mutta keinojen ei esitetä. Ohjelmassa kyllä viitattaan valtioneuvoston julkaisussa esitettyihin ratkaisuehdotuksiin, mm. uuteen valtakunnalliseen rahoitusmalliin, työn kuormittavuutta vähentävään erityiskohteluun ja lähikoulujen houkuttelevuuden lisäämiseen, mutta näitä keinoja ei luvata ottaa käyttöön. Espoossa aiotaan hyödyntää resurssoinnissa positiivista erityiskohtelua, mutta tätä ei konkretisoida mitenkään eikä siihen luvata yhtään euroa.

Ohjelmassa on listattu erilaisia seurantamittareita, mm. kirjattu uusi Erilaistumisindeksi: ”Kuinka suuren osan alakoululaisista tulisi teoreettisesti siirtyä toiseen alakouluun, jotta vieraskieliset jakautuisivat tasaisesti eri yksiköihin”. Kyseessähän ei tietysti ole indeksi, vaan pikemminkin indikaattori tai tunnusluku.

 

Tämän kirjauksen voi hyvin lukea niin, että ensin kartoitettaisiin, kuinka monta vieraskielistä lasta on eri alakouluissa. Tämän selvittämistä on tärkeä tieto eikä minulla ole mitään sitä vastaan. Mutta sen jälkeen tehtäisiin ”teoreettinen laskelma”, miten nämä vieraskieliset lapset jaettaisiin tasaisesti eri kouluihin. Ensinnäkin laskelmassa ei olisi mitään teoreettista. Toiseksi tällaisen laskelman tekeminen olisi pohja mahdollisille toimenpiteelle, mitä vastustan jyrkästi. Miksi laskea, jos laskelmaa ei ole tarkoitus hyödyntää? Sitä vastoin voisi olla mielenkiintoista tehdä ”teoreettinen” laskelma siitä, miten vieraskielisten oppilaiden määrä vaikuttaa oppimistuloksiin.

 

Erilaistumisindeksi voi johtaa konkreettisesti siihen, että lapsia aletaan todella siirtää koulusta toiseen. HS kartoitti Espoon tilanteen liitteenä olevassa jutussa ja sen mukaan Espoossa on kuusi koulua, joissa maahanmuuttotaustaisia lapsia on yli puolet. Näitä kouluja ovat mm. Kirstin ja Kirkkojärven koulut. Näistä kouluista voitaisiin siis siirtää alakoululaisia pois omasta lähikoulusta, omilta kotikulmiltaan, jollekin vieraalle alueelle kilometrien päähän kodista. Annetaan bussikortti käteen ja laitetaan matkaan! Tulee halvaksi! Ei tarvitse antaa koululle lisäresursseja, ei mahdollistaa pieniä luokkakokoja, ei lisätä lähikoulujen houkuttelevuutta.   

 

Esitin kirjauksen poistamista ja totesin, että kirjauksen tilalle tarvitaan näille kouluille lupaus lisäresursseista ja pienistä luokkaryhmistä. Valtuusto päätti äänin 65–8 poistaa kirjauksen. Vain perussuomalaiset kannattivat kirjausta.

 

Puheenvuorossani pidän ohjelman puutteena sitä, että ohjelmassa ei ole uskallettu arvioida Espoon kaupungin onnistumista, tai siis epäonnistumista, alueellisen segregaation ehkäisemisessä. Päiväkotien ja koulujen eriytyminen johtuu nimenomaan asuinalueiden eriytymisestä, kasvavista elintasoeroista ja huono-osaisuuden keskittymisestä. Perusongelma on, että Espoossa sosiaaliseen asuntotuotannon tonttien on annettu kasaantua tietyille alueille. Esim. Tapiolassa ja Aalto yliopiston kampuksella näitä ongelmia ei ole, eihän niissä ole sosiaalista asuntotuotantoakaan.

 

Tiesitkö muuten, että vuoden 2018 tilastojen mukaan ulkomaalistaustaisten suurin ryhmä Espoossa ovat aasialaistaustaiset, joita osuus on 37 %. Tämä johtuu heidän merkittävästä roolista Aalto-yliopiston kampuksella, tutkimuslaitoksissa sekä erityisesti teknologia-alan yrityksissä. Venäjänkieliset ovat edelleen suurin vieraskielisten ryhmä ja afrikkalaistaustaisten osuus on van 12 %.  

 

 

 

maanantai 6. kesäkuuta 2022

En hyväksy Espoon säästöohjelmaa

 


Espoon sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä teki 6.6.2022 ryhmäpäätöksen, jolla hyväksyttiin taloudellisesti kestävä Espoon tuottavuus- ja sopeutusohjelman tarkistus. Ilmoitin valtuustoryhmän kokouksessa, että en hyväksy ohjelmaa ja jätin päätökseen eriävän mielipiteen.

Valtuuston kokouksessa 13.6. ohjelmasta äänetettiin. Ohjelman hyväksymistä kannattivat kokoomus, ykdeksän demaria (siis en minä, meitä on ryhmässä 10), perussuomalaiset, rkp ja Liike Nyt. Muut vastustivat. 

Demarien valtuustoryhmän puheenjohtajan mukaan minun piti poistua kokouksesta äänestyksen ajaksi, minkä tein. Sillä, että ohjelmaa kannatti vain yhdeksän demaria ei ollut lopputuloksen kannalta merkitystä. Olisin mieluummin äänestänyt ohjelmaa vastaa, mutta tällaista politiikka on.

Tässä eriävä mielipiteeni:

Espoon valtuusto hyväksyi syksyllä 2020 Taloudellisesti kestävä Espoon - tuottavuus- ja sopeutusohjelma 2020-2025. Ohjelmaan kirjattiin, että sitä tarkastellaan uudelleen kesällä 2022. Nyt päätettävänä olevassa neuvottelutuloksen päivityksessä ei ole vähennetty säästöjä, vaan lisätty kuntalaisten kannalta huonoja kirjauksia. 

Vastustan ohjelmaa ja sen tarkastusta erityisesti seuraavilta osin:

1. Espoon Asunnot Oy:n vuokria voidaan joutua korottamaan

Ohjelman uuden kirjauksen mukaan ”Espoon kaikkien konserniomistuksen tarpeellisuus arvioidaan ja selvitetään konserniyhteisöjen ja niiden omaisuuden realisointia sekä tuloutusmahdollisuuksia kaupungille. Yhteisöihin kertynyttä ylijäämää tuloutetaan kaupungille esim. pääoman tuottovaateena, maksualennuksina tai osinkoina”. Omaisuuden realisoinnin tuotoksi on arvioitu 25 miljoonaa ja tuloutettavien määrien arvoksi kolme miljoonaa euroa.

En hyväksy kirjausta, koska se mahdollistaa Espoon Asunnot Oy peruskorjauksia ja uustuotannon omarahoitusta varten kerättyjen kassavarojen tulouttamisen kaupungille, koron vaatimisen peruspääomalle ja yhtiön osittaisen myynnin. Seurauksena on vuokrien korotus, vaikka korotuspaineet ovat jo nyt suuret rakennuskustannusten ja korkojen nousun vuoksi.

2. Päiväkodeissa ja kouluissa tehdään liian suuria säästöjä

Ohjelman päivityksessä vaaditaan edelleen miljoonien eurojen säästöjä varhaiskasvatuksessa ja peruskouluissa ja yksikkökokojen kasvattamista. 

En hyväksy säästöjä enkä yksikkökokojen kasvattamista, koska koronan jälkeen lapsille ja heidän perheilleen pitää antaa kaikki mahdollinen tuki. Tässä tilanteessa on pikemminkin perusteita määrärahojen lisäämiseen.

3. Talouden tasapainottamisessa pitää arvioida myös verotuloja ja Espoon rahastoja

Vuonna 2020 hyväksytyn säästöohjelman mukaan ”Ohjelman vaikutusta tarkastellaan vuosittain kehysvalmistelun yhteydessä, myös tulopuolta. Mikäli talouden sopeutusohjelma ei ole kääntänyt Espoo konsernin tulojen ja menojen epätasapainoa syksyyn 2022 mennessä kestävälle uralle, tarkastellaan silloin sopeutuksen lisäämistä ja verojen korotusta. Ohjelmakauden aikana tarkastellaan myös rahastojen käyttöä”. 

Nyt ohjelman päivityksestä on kuitenkin poistettu kaikki kirjaukset tuloveroista ja rahastoista. En hyväksy Espoon talouden tasapainotusta, jossa keinovalikoiman ulkopuolelle rajataan verot ja mittavien rahaston tuottojen käyttö.

Aion jatkossakin puolustaa pienituloisia ja lapsiperheitä.

 

maanantai 30. toukokuuta 2022

HUSin säästöohjelma

 
HUSin hallituksen toukokuun kokouksessa tärkein asia oli säästöohjelman käynnistäminen, joka tuodaan päätettäväksi hallituksen kesäkuun kokoukseen. Tarkoitus on tasapainottaa taloutta vaarantamatta potilaiden hoitoa. Lomautuksiin ei myöskään mennä.
 
Hoitoalan lakon vuoksi 100–200 sairaansijaa oli tänä keväänä suljettuna ja 2 800 leikkausta jouduttiin peruuttamaan. Näiden seurauksena HUSin tulot vähenivät alkuvuodesta noin 30 miljoonaa euroa. Talous meni miinukselle ja tämänhetkisen ennusteen mukaan koko vuoden tulos jää noin 78 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tuleva palkkaratkaisu voi entisestään heikentää tulosta.
 
Lakon jälkeen oman toiminnan laskutus ei ole palannut normaalitasolle ylityö- ja vuoronvaihtokieltojen vuoksi. Kesän sijaisten osalta tilanne on selvästi huonompi kuin viime vuonna eli jonot kasvavat enemmän kuin aikaisempina kesinä ja päivystykset saattavat ruuhkaantua. Henkilökunnan saatavuusongelmat johtavat todennäköisesti siihen, että HUS ei pysty purkamaan jonoja tänä vuonna alkuvuoden suunnitelmien mukaisesti.
 
On vaikea purkaa vanhaa hoitovelkaa ja tehdä samaan aikaan säästöjä.
 
Jos HUS ei saa säästöjä aikaiseksi, nykyiset omistajat eli kunnat joutuvat kattamaan alijäämän vuoden lopussa. Hyvinvointialueille ja Helsingille ei voi siirtyä nykyisen HUSin alijäämiä, vaan HUSin talouden on ensi vuoden vaihteessa oltava tasapainossa.
 
HUSin tämän vuoden talousarvioon on jo sisällytetty lähes 20 miljoonan säästöohjelma eli vaadittu 1 %:n tuottavuuden parantaminen. Lisäkeinoja talouden tasapainottamiseksi ei ole loputtomasti, kun siis potilaiden hoitoa ei haluta vaarantaa (tästä on jo saatu tarkastuslautakunnalta huomautus vuoden 2021 osalta) eikä henkilöstöä voi irtisanoa tai lomauttaa. Hyvä, kun saadaan pidettyä nykyiset työntekijät, kun yksityinen sektori on lähtenyt palkkakilpailuun.
 
HUSIn uudella hallituksella, joka valitaan 7.7.2022 pidettävässä yhtymäkokouksessa, ei tule olemaan yhtään helpompaa. Hyvinvointialueiden palkkaharmonisointi heijastuu myös HUSin palkkakuluihin. Lisäksi näyttää siltä, että HUSin tutkimus- ja opetusmäärärahoja, noin 300 miljoonaa euroa, ei ole mukana hyvinvointialueiden rahoituksessa ja nekin rahat pitää jostain löytyä.


 

maanantai 9. toukokuuta 2022

HUSin hallituksen kokouskuulumisia

HUSin hallituksen kokouksessa 9.5.2022 oli vähän varsinaisia päätösasioita, mutta paljon tiedoksi- ja infoasioita. Kerron tässä pääkohdat:

Uusi strateginen projekti, jolla pyritään varmistamaan johtamisen ja esihenkilötyön edellytykset

Ongelmat on tiedostettu eli liian laajat tehtäväkuvat, epäselvä työnjako, suuret yksiköt ja alaismäärät sekä päätösvallan puute. Tavoitteena olisi nyt löytää ongelmiin ratkaisut kehittämällä työkaluja ja suosituksia. Tarvetta olisi myös rekrytointiasiantuntijoiden, henkilöstöpäälliköiden ja esihenkilöiden palkkaamiseen.

Loppuvuoden aikana pitäisi selvitä, tarvitaanko jo ensi vuoden budjettiin määrärahoja. Olisi myös tärkeää pitää henkilöstö hyvin ajan tasalla.

Itse toivon hankkeelle menestystä, mutta olen vähän skeptinen. En oikein usko sellaiseen päättelyyn, että henkilöstön työhyvinvointi ja pysyvyys paranee (ilman toimenpiteitä), tuottavuus paranee (todella vaikeaa käytännössä), mikä vähentää kustannuksia, jolloin voidaan pilkkoa yksiköitä, lisätä esihenkilöitä ja palkata lisää väkeä tukitehtäviin. 

Toivoisin, että painopiste olisi työhyvinvoinnin parantamisessa. Rakenteiden muuttaminen on usein vaikeaa, elleivät kaikki ole täysin sitoutuneita muutokseen. Tuottavuuden parantaminen julkisella sektorilla on vielä vaikeampaa.

Projektipäällikkönä on Katja Koskinen, omistajina Outi Sonkeri ja Marja Renholm.

Kehitysvammaisten palvelut vuodesta 2023 eteenpäin

Kuntayhtymä Eteva, yksi vammaisalan suurimmista osaamiskeskuksista, lakkautetaan vuoden 2022 lopussa ja palvelut siirretään hyvinvointialueille sekä HUSille. Sama koskee vastaavanlaista ruotsinkielisten Kårkulla samkommunia. Helsinki vastaa jatkossakin helsinkiläisten peruspalveluista.

Kehitysvammaisten palvelukokonaisuuteen kuuluvat sekä terveyden- että sosiaalihuollon palvelut. HUSilla on järjestämisvastuu vaativasta erikoissairaanhoidosta, mutta ei perusterveydenhuollosta eikä sosiaalihuollosta. Niiden osalta järjestämisvastuu on ensi vuoden alusta lähtien hyvinvointialueilla ja Helsingillä. Tarvittavia, selkeitä päätöksiä työnjaosta ei ole kuitenkaan vielä tehty.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä annetun lain nojalla HUS ei voi saada järjestämisvastuuta muusta kuin vaativasta erikoissairaanhoidosta. Lain mukaista HUSin järjestämissopimusta valmistellaan ja siinä voitaisiin sopia työnjaosta siltä osin, kuin HUSilla on lain mukainen järjestämisvastuu, mutta ei muusta.

Hankala ja sekava tilanne, joka edellyttäisi Uusimaa-lakiin HUSille selvää toimivaltaa kehitysvammaisten kokonaisuuden järjestämisestä, myös sosiaalipalvelujen osalta. Sen pitäisi olla kaikille selvää, että kehitysvammaisten terveydenhuoltoon pääsyn, tarvittavan erityisosaamisen ja yhteistyön sosiaalihuollon kanssa täytyy toimii myös vuoden 2023 alussa. Kokonaisuuteen ei saa tulla mitään katkoksia tai epävarmuutta.

Tarkastuslautakunnan vuoden 2021 arviointikertomus

Hallitukselle kerrottiin vuoden 2021 arviointikertomuksesta. Kuten arvata saattaa, kertomuksessa kannetaan huolta myös henkilöstön saatavuudesta. Tarvitaan parempaa johtamista, vähemmän hierarkkisuutta, henkilöstön palkitsemista sekä rekrytoinnin ja henkilöstöjohtamisen riittävää resursointia.

HUSin työterveyshuoltoa pitäisi myös kehittää, koska toimiva työterveyshuolto on vetovoimatekijä. Nykyiset työterveyspalvelut (vain lakisääteiset ennaltaehkäisevät) ovat moniin muihin työnantajiin verrattuna suppeat.

Lautakunta nostaa kertomuksessa seitsemän suositusta, jotka on korjattava välittömästi: 

1. Potilaiden täytyy päästä hoitoon lakisääteisten määräaikojen mukaisesti (yli puoli vuotta hoitoon odottaneiden potilaiden määrä on noussut pandemian aikana ja yli lakisääteisen määräajan ylittäneitä potilaita on huomattava määrä kirurgian ja silmätautien erikoisaloilla)

2. Hankinnat tulee saattaa lainmukaiselle tasolle (luotettavaa kokonaiskuvaa ei edelleenkään ole ja kattava tietopohja puuttuu. Hankintoihin liittyy edelleen taloudellisia, toiminnallisia, juridisia ja HUSin mainetta haittaavia riskejä). 

3. HUSin ja Suomen Tradeka-Yhtiöt Oy:n yhdessä perustaman Suomen Sairaalalaitepalvelu Oy:n hyödyt pitää pystyä arvioimaan ja kuvaamaan (yhtiö järjestää HUSille laitteita 10 vuoden sopimuksella, hankintojen yhteenlaskettu kokonaisarvo on 225 miljoonaa euroa)

4. Apotti on saatava toimimaan. 

5. Tiedonhallintamalli on saatava lain vaatimusten mukaiseksi

6. Tilintarkastajien havaitsemat keskeiset epäkohdat on korjattava, mm. kokonaismenojen kasvua on hillittävä tuottavuutta parantamalla. 

7. Ruotsinkieliset palvelut on turvattava.

Suosituksiin on helppo yhtyä. On tärkeää myös vaatia selvitystä siitä, miten hommat saadaan kuntoon jo tämän vuoden aikana. Vähimmäisvaatimus tietysti on, että lakeja noudatetaan. Seuraavassa hallituksen kokouksessa 30.5. hallitus antaa kertomuksesta lausunnon valtuustolle.

Talouden seuranta vuoden 2022 alkuvuoden osalta

Hoitoon pääsy lain edellyttämässä ajassa on heikentynyt etenkin vuodeosastoilla ja poliklinikalla. Edelliseen vuoteen verrattuna muutokset ovat seuraavat:

-          vuodeosastohoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä (19 759) kasvoi 16,1 % ja yli 6 kuukautta odottaneiden määrä (2 641) 43,5 %, eniten kirurgiassa ja silmätaudeissa

-          kiireettömään polikliiniseen tutkimuksen ja hoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä (32 747) kasvoi 3,4 % ja yli 3 kk odottavien potilaiden lukumäärä kasvoi (7 048) 30,2 %.

Hoitotakuu toteutui osastohoidon osalta 86,6 prosenttisesti ja poliklinikan osalta 78,5 prosenttisesti.

Tammi-maaliskuussa toimintatuotot alittivat talousarvion 5,8 %:lla ja kulut 2,9 %:lla. Tilikauden tulos on vielä tässä vaiheessa 2,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mutta selvästi heikompi kuin on budjetoitu. Huhtikuun kahden viikon lakko heikentää tämän vuoden tulosta merkittävästi. Budjettiin sisällytetty 19,8 miljoonan euron tuottavuusohjelma ei siten riitä, vaan lisäksi tarvitaan yli 10 miljoonan euron säästöohjelma, jotta tulos ei ole alijäämäinen.

Yritän ymmärtää kokonaisuutta: Ensin tehtiin hoitohenkilökunnalle 20 miljoonan euron palkkaohjelma (jota tosin on kritisoitu). Sitten parannetaan tuottavuutta noin 20 miljoonan euron edestä ja sitten käynnistetään uusi strateginen hanke, johon ei laiteta muuta rahaa kuin projektipäällikön palkkarahat ja tämä hanke rahoitetaan tuottavuutta parantamalla. Ja sitten vielä leikataan yli 10 miljoonaa. Onko sitten kaikki hyvin? Toivotaan niin 😊