torstai 1. maaliskuuta 2018

ESPOOLLA ON RAHAA KORJATA PÄIVÄKODIT JA KOULUT



Espoon vuoden 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto on nyt julkistettu. Sen mukaan Espoolla menee hyvin. Kaupunki kasvaa, verotuloja kertyy ennakoitua enemmän ja työttömyys vähenee. 

Muihin kaupunkeihin verrattuna Espoolla menee erittäin hyvin. Millään muulla kaupungilla ei liene vastaavanlaisia rahastoja kuin Espoolla. 

Espoon peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto

Vuonna 2006, kun Espoo myi Espoon sähkö Oy:n osakkeet, kaupunki laittoi myynnistä saadut 358 miljoonaa euroa peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahastoon. Rahaston sääntöjen mukaan tuotot tulee käyttää taloussuunnitelmassa määriteltyjen investointien ja maanhankinnan rahoitukseen. 

Rahaston markkina-arvo on nyt yli 600 miljoonaa euroa ja se on tuottanut historiansa aikana noin 180 miljoonaa euroa. Viime vuonna rahasto tuotti lähes 40 miljoonaa euroa. Näistä tuotoista ei ole käytetty euroakaan kuntalaisten hyväksi.

Miksi Espoo ei korjaa päiväkotejaan ja koulujaan?

Vaikka Espoolla menee nyt hyvin, valtuuston käsittelyssä oli 26.2. esittelyteksti, jonka mukaan talouden tasapainottaminen ilman veronkorotuksia edellyttää investointitason laskemista, palvelutason ja tarjonnan tarkastelua, maksupolitiikan tarkistamista sekä tuottavuuden parantamista koko Espoo konsernissa. Suomeksi sanottuna, vähemmän rakentamista ja korjaamista, lisää palvelujen heikentämistä ja maksujen korottamista.  

Kysyin valtuustossa, voidaanko Espoossa todella laskea investointitasoa, kun koko ajan puhutaan huonokuntoisista päiväkodeista ja kouluista. Yleinen väite on, että rahaa ei riitä kaikkiin tarvittaviin investointeihin.

Kysyin myös, taas kerran, miksi Espoo ei halua käyttää omia rahojaan eli rahastoissa olevien varojen tuottoja espoolaisten lasten, nuorten ja opettajien hyväksi? 

Miksi investointirahastoa ei käytetä kuntalaisten hyväksi?

Vuoden 2017 talousarviossa investointirahaston tuotoksi arvioitiin noin 15 miljoonaa euroa, jotka oli tarkoitus käyttää investointeihin. Juuri niin kuin rahaston säännöissä edellytetään. Vuoden 2018 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa kuitenkin todettiin, että vuonna 2017 rahaston tuottoista käytettiin vain 2,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 tilinpäätöksen ennakkotiedon mukaan talouden hyvästä vedosta johtuen talousarvioon merkittyä 15 miljoonan euron rahaston purkua ei toteutettukaan. 

Jos oikein ymmärrän, vuoden 2017 tuotosta ei käytetty yhtään euroa investointeihin, vaikka tuotto oli peräti 40 miljoonaa euroa. Ensin siis budjetoitiin varovaisesti eli alakanttiin ja sitten tuotto siirrettään kokonaan rahaston pääomaan. 

Tilanne oli sama vuonna 2016. Silloinkin talousarvion mukaan investointirahaston tuotoista piti käyttää investointeihin 15 miljoonaa euroa, mutta niin ei tehtykään. Joku vaan päätti vastoin talousarvion kirjausta menetellä toisin.

Espoon ydintehtävä ei ole sijoittaminen

Jos Espoon ydintehtävänä olisi sijoitustoiminta, kaikki olisi hyvin. Tosin taitava sijoittajakin kotiuttaa joskus voittonsa. 

Vuonna 2006 ei varmaan kukaan olisi hyväksynyt rahastoa, jonka tuotoilla kartutetaan aina rahaston pääomaa. Niinpä perustettiinkin rahasto, jonka tarkoitus on hyödyntää kuntalaisia. Vaikka sijoitustoiminta olisi kuinka mukavaa, kaupungin on vähintäänkin käytettävä sijoitustoiminnan tuotot kuntalaisten hyväksi. 

Tarvitaan kuitenkin myös pitkän aikavälin strategia; pidetäänkö rahaston pääoma koskemattomana maan tappiin, vai milloin on oikea aika purkaa myös rahaston pääomaa ja käyttää rahat espoolaisten hyväksi.

Espoon ydintehtävä on kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen

Espoo ei voi nyt toteuttaa tarpeellisia investointeja, koska talous on saatava tasapainoon. Tämän vuoksi on päätetty, että lainaa ei lisätä, verotusta ei kiristetä ja investointikatolla rajoitetaan investointeja.

Ymmärrän hyvin, että lainaa saa nyt alhaisella korolla. Päiväkotien ja koulujen korjaamiseen ja rakentamiseen otetut lainat on kuitenkin korkoineen maksettava takaisin verotuloilla. Toisin kuin yrityksissä, tällaiset investoinnit eivät tuota mitään kassavirtaa, jolla lainat voitaisiin maksaa. 

Ehdotin valtuustossa vuoden 2019 taloussuunnitelmaan kirjausta investointirahaston tuottojen käytöstä päiväkotien ja koulujen nopeaan korjaamiseen ja rakentamiseen. Tehdään tarvittavat investoinnit jo lähivuosina, ei 10 vuoden aikana. Siihen meillä on varaa. Lasten, nuorten ja opettajien terveyden vaarantamiseen meillä ei ole varaa. Tehdään nyt oikea arvovalinta.

tiistai 24. lokakuuta 2017

MIKSI KUNTIEN OSAKEYHTIÖIDEN HALLITUKSISSA PITÄÄ OLLA MYÖS LUOTTAMUSMIEHIÄ



Espoon konsernijaoston puheenjohtaja Maria Guzeninan mukaan Länsimetro Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen valmistellaan uuden hallituksen valinnat siten, että hallituksen osaaminen vastaa kaikilta osin metrohankkeen vaativuutta ja hallituksen kokoonpano ja osaaminen kokonaisuudessaan varmistaa länsimetron toisen vaiheen onnistuneen rakentamisen. Guzeninan mukaan sitä ennen Espoossa käytäneen tiukka poliittinen vääntö muun muassa siitä, tuleeko uuteen metrohallitukeen edustajia puoluemandaatilla.

Totean heti aluksi, että Espoon demarien korkein päätöksentekoelin eli edustajisto valitsi minut kuntavaalien jälkeen demarien edustajaksi Länsimetro Oy:n hallitukseen. Minulla on siis tässä asiassa ”oma lehmä ojassa.” Haluan päästä hallitukseen, johon minut on valittu.

Ensin vähän pykäliä (omat huomioni kursiivilla)

Kun kunta perustaa osakeyhtiön hoitamaan jotain toimintaa, noudatetaan sekä osakeyhtiölain että kuntalain säädöksiä.

Kuntalain 6 §:n mukaan yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta, on kunnan tytäryhteisö. Länsimetro Oy kuuluu Espoon kuntakonserniin ja on Espoon tytäryhteisö. 

Kuntalain 47 §:n mukaan omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Kokonaisetu tarkoitta Länsimetron osalta, että pääkaupunkiseudulle saadaan asiakkaita palveleva, toimiva metro, mutta myös aikataulussa ja budjetissa pysymistä eli verovarojen huolellista käyttöä. Koska kysymys on yhteisillä verovaroilla rahoitettavasta hankkeesta, kuntapäättäjillä, kuntalaisilla ja veronmaksajilla pitää myös olla oikeus saada tietoja siitä, miten yhtiön asioita hoidetaan. Länsimetro Oy:n osalta perinteiset mittarit eivät ole mairittelevia: metro ei toimi vieläkään, ei tullut automaattimetroa eikä budjetti pitänyt. 

Kuntalain 47 §:ssä todetaan myös, että kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toiminnan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus.
Kuntalain 126 §:ssä säädetään yhtiöittämisvelvollisuudesta. Kysymys on tilanteista, joissa kunta toimii kilpailutilanteessa markkinoilla. Yhtiöittämisvelvollisuuteen vedoten kuntiin onkin perustettu runsaasti osakeyhtiöitä. Myös sellaisia, joilla ei ole mitään tekemistä markkinoiden kanssa.

Osakeyhtiölain 6 luvun 2 §:n mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osakeyhtiölain 22 luvun 1 §:n mukaan hallituksen jäsenet ovat henkilökohtaisessa vastuussa vahingosta, jonka hän on tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Osakeyhtiön hallituksen jäsenyydessä ei siten ole kysymys kunnallisesta luottamustoimesta. Vahingonkorvausvastuu on aika rankka. Näyttää vähän siltä, että kunnallisissa osakeyhtiöissä vahingonkorvauksen kynnystä on vaikea ylittää: kuka kuntapäättäjä (virkamies tai luottamusmies) laittaisi kollegojaan vastuuseen. Veronmaksajilla ja kuntalaisilla on sananvaltaa vasta seuraavissa vaaleissa.

Miksi kunnallisen yhtiön hallituksessa pitää mielestäni olla luottamusmiehiä

Kuntalaki siis edellyttää, että kunnan osakeyhtiön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toiminnan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Osakeyhtiölain säädökset myös tarkoittavat sitä, että hallitukseen pitää valita henkilöitä, jotka pystyvät hoitamaan yhtiön asioita.

Olen itsekin esittänyt, että kunnan osakeyhtiöihin pitäisi valita asiantuntijoita, ei kunnan omia virkamiehiä. Länsimetro Oy:n hallituksessa istuu nyt puheenjohtajana Espoon toimialajohtaja Olli Isotalo ja jäsenenä rahoitusjohtaja Ari Konttas, joiden pitäisi kummankin vahtia omistan eli Espoon kaupungin etua. Roolit menevät sekaisin, jos omistan edustajat valvovat yhtiön hallituksessa omaa toimintaansa.

Kunnallinen osakeyhtiö on perustettu tuottamaan kuntalaisille jotain tarpeellista ja hyvää. Sen vuoksi on välttämätöntä, että yhtiön hallituksessa istuu myös luottamusmiehiä eri puolueista. Muuten on vaarana, että hallituksen toiminnassa painottuvat liikaa pelkästään taloudelliset ja tekniset näkökulmat. Itse pääasia, eli kuntalaisten etu, voi silloin jäädä liian vähälle huomiolle. Puhumattakaan veronmaksajien edusta. Esimerkiksi Länsimetro Oy on ensimmäisen vaiheen aikana ylittänyt budjettinsa jo usealla sadalla miljoonalla eurolla, mitkä rahat ovat pois kuntalaisten muista palveluista. Huolellisella taloudenpidolla olisi jäänyt kuntalaisten rahoja esimerkiksi päiväkotien ja koulujen korjaamiseen.    

Luottamusmiesten osallistuminen osakeyhtiön hallitustyöskentelyyn on myös iso periaatteellinen kysymys. Tähän asti yhtiöiden hallituksissa on aina istunut myös luottamusmiehiä, jotka on valittu tehtäväänsä kuntavaalien jälkeen. Jos Länsimetro Oy:n osalta päädyttäisiin toisenlaiseen ratkaisuun, olisi vain ajan kysymys, koska kaikista kuntien omistamien osakeyhtiöiden hallituksista poistettaisiin luottamusmiehet. Avoimuuden ja demokratian näkökulmasta suunta on aivan väärä. Pikemminkin on tehtävä kovasti töitä sen eteen, että kunnalliset osakeyhtiöt saadaan aidosti julkisuuslain piiriin.

Länsimetro oy:n osalta ei voida vedota myöskään siihen, että kysymys olisi poikkeuksellisen vaativasta hallitustyöskentelystä, johon luottamusmiehillä ei riitä osaamista. Esimerkiksi Espoon kunnallisia asuntoja hallinnoivalla Espoon Asunnot Oy:llä on miljardiluokan tase. Hallituksessa istuu viisi luottamusmiestä ja kaksi asukkaiden edustajaa. Pidetään tästä kiinni jatkossakin. Kaikkien kunnallisten osakeyhtiöiden osalta.
  

lauantai 1. huhtikuuta 2017

ESPOON KASVAA MYÖS KEHÄ III:N TAKANA



Olen yleensä kirjoittanut blogeja Espoon yleisistä asioista. Espoo on kuitenkin maantieteellisesti laaja alue ja yli puolet pinta-alasta sijoittuu Kehä III:n toiselle puolelle. Tästä huolimatta Espoon kaikki aluekeskukset on sijoitettu sinne toiselle puolelle ja välillä tuntuu siltä, että Kehä III takana olevat alueet on unohdettu kokonaan. Minä asun Nupurissa, Nuuksion kupeessa Kehä III:n takana. Oman alueen kehittäminen on tietysti lähellä sydäntäni ja keskityn tässä blogissa Nuuksio-Nupurin alueeseen.

Nuuksio-Nupurin alueen kehittämisen kannalta kaavoitus on yksi tärkeimpiä asioita. Pyrin ensi vaalikaudella jälleen kaupunginsuunnittelulautakuntaan, koska vain siellä pääsee vaikuttamaan kaavatyöhön ja saa ajantasaista tietoa. Olen ollut kaupunginhallituksessa ja monessa lautakunnassa, myös kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtajana. Tiedän, että kaupunkisuunnittelu on yksi vaativimmista alueista ja asioihin sisälle pääseminen vie vuosia. Lupaan edelleen kuunnella alueen asukkaita ja jakaa tietoa. 

Kaupunkisuunnittelussa tarvitaan myös oikeudellista osaamista. Sitä minulla on, koska olen kokenut varatuomari ja lainsäädäntöneuvos. Olen ehdolla numerolla 448.

Uusi yleiskaava POK on tärkeä ja ohjaa yleispiirteisesti alueen kehittämistä. Valitusten takia sen vahvistamiseen voi kuitenkin mennä vuosia. Emme voi vaan jäädä odottamaan yleiskaavaa. Meidän on vaikutettava siihen, että yleiskaavaan ei tule vääriä linjauksia, mutta samaan aikaan meidän on saatava asemankaavoja eteenpäin. Ne etenevät vain, jos eivät ole ristiriidassa yleiskaavasuunnitelmien kanssa. 

Nyt täytyy painostaa ja perustella meidän tarpeita. Ensimmäinen vaihe on syksyllä, kun Nupurinkallion kaavan suunnittelu käynnistyy uudelleen. Kaava saadaan nopeasti voimaan vain, jos siitä ei valiteta. Tämän vuoksi kaava on valmisteltava hyvässä yhteistyössä asukkaiden kanssa. ELY valittaa vain kaavoista, joissa on laillisuusvirheitä.

Painopiste kaavoituksessa on lähivuosikymmeninä linjalla Espoon keskus, Lommila ja Nupuri, vuoden 2035 jälkeen myös Brobackan suunta. Kaavoituksen myötä alueelle tulee tuhansia uusia asukkaita. Alueemme valtuutettujen ja asukasyhdistysten tulee valvoa, että kaavojen mukaiset palvelut myös toteutetaan. Tarvitsemme lisää päiväkoteja, kouluja, joukkoliikennettä, mukaan lukien toimivat yhteydet Espoon keskuksen palveluihin.

Histan rakentaminen väijyy kaiken taustalla, suunniteltiinhan sinne 20 000 asukkaan lähiötä. Histan kaava kaatui KHO:ssa vuonna 2012 (KHO 2012:67), koska KHO ei hyväksynyt alueen rakentamista ilman päätöstä junaradan rakentamisesta. Minusta KHO:n kanta on oikea. Tämä vaatimus on sisällytetty myös Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotukseen: Histan toteuttaminen on kytkettävä uuden raideyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen eli siis junaradasta pitää olla valtion sitova päätös. Linja on KHO:n päätöksen mukainen. Koska radan rakentamisesta ei ole tietoa, Hista on yleiskaavassa tavoitteena vasta vuoden 2050 jälkeiseen aikaan.

Epävarmuus Histasta kuitenkin jatkuu. Espoon KH linjasi viime marraskuussa, että Espoo haluaisi kytkeä KHO:n ja vaihemaakuntakaavan vaatimuksen radasta ja asutuksesta vain tiukasti asemanseutuun. Eli kaupunki haluaa edetä Siikajärven ja muiden Histan lähialueiden kaavoituksessa jo ennen Histan asemaseutua. Moni varmaan toivoo asemakaavaa näillä harvaan rakennetuilla alueilla, mutta rakentaminen ilman junayhteyttä tarkoittaa kumipyöräliikenteen voimakasta lisääntymistä, mikä tukkii lopullisesti Turunväylän ja Nupurintien.  

Muistakaa äänestää! Nyt on menossa ennakkoäänestys ja varsinainen vaalipäivä on 9.4.