Espoon yleiskaava 2060 - uudelleen valmisteluun

 

 

Espoossa valmistellaan nyt vuoteen 2060 ulottuvaa koko kaupungin kattavaa yleiskaavaa. Väkiluku on vuodesta toiseen kasvanut tuhansilla uusilla asukkailla ja arvio on, että vuonna 2060 Espoossa on yli 500 000 asukasta. Asukkaita on nyt 326 530.

 

Yleiskaavan lähtökohtana on, että 34 vuoden kuluttua Espoo on edelleen verkostokaupunki, jossa on viisi kaupunkikeskusta eli Espoon keskus, Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Espoonlahti sekä uutena Hista. Kauppakeskukset olisivat edelleen kaupan ja palvelun keskittymiä.

 

Kasvava kaupunki tarvitsee myös uusia palveluja ja ELY-keskuksen arvion mukaan Espooseen rakennettaisiin 100 uutta päiväkotia ja 23 uutta peruskoulua.

 

Yleiskaavassa varaudutaan ennen kaikkea uusiin raideyhteyksiin kaupunkikeskusten välillä. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava mahdollisti länsiradan rakentamisen, 2060 kaava uusia metro- ja ratikkayhteyksiä. Kaava siis mahdollistaa nämä yhteydet, mutta kallis infra vaatii kuitenkin aina erilliset budjettipäätökset. Puhutaan useiden miljardien hankkeista.

 

Kun väkiluku kasvaa, tarvitaan myös uusia asuntoja. Yleiskaavassa rakentaminen on pyritty ohjaamaan uusille raidekäytäville ja niiden varressa oleville asemakaavoitetuille alueille.

 

Kärjistäen voisin kiteyttää eri puolueiden linjaukset näin: Kokoomus haluaa Espooseen paljon pientaloja ja enintään matalia kerrostaloja, vihreät haluavat laajoja viheralueita. Meille demareille luontoarvojen turvaaminen on todella tärkeää, mutta kasvavassa kaupungissa tarvitaan hyvien liikenneyhteyksien varrella myös tiivistä kerrostalorakentamista.

 

Yhteinen näkemys on siitä, että pientalojen sekaan ei pidä rakentaa kerrostaloja. Pientaloalueiden  lähellä korttelitehokkuus on pääsääntöisesti maltillinen 0,3 - 0,7.

 

Yleiskaava 2060 kattaa periaatteessa koko kaupungin. Yleiskaavalla ei kuitenkaan ole vaikutusta seuraavilla alueilla, joilla noudatetaan lainvoimaista osayleiskaavaa: Pohjois- ja keskiosien yleiskaava (POKE), Blominmäki, Kera, Finnoo, Kaitaa-Iivisniemi, Kiviruukki ja Skataholmen-Svartholmen-Braskarna ja osittain Soukanniemi-Suvisaaristo.   

 

Miten yleiskaava etenee päätöksenteossa?

 

Yleiskaavan valmistelu aloitettiin vuonna 2022 ja sen luonnos tuli nähtäville vuonna 2024. Asukkaiden näkemyksiä oli kyselty jo valmisteluvaiheessa ja luonnoksesta saatiin yli 1 500 mielipidettä.

 

Tämän jälkeen käynnistyi yleiskaavaehdotuksen valmistelu, jota on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa keväällä 2026. Lautakunnan varapuheenjohtajana olen päässyt aika hyvin perille siitä, mistä tässä on kysymys.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa eri puolueiden edustajat käsittelivät ensin virkamiesten valmistelemaa ehdotusta ja koko lautakunta päätti siitä 22.4.2026. Lopputuloksena oli, että kaavaehdotus palautettiin yksimielisesti uudelleen valmisteluun. Monesta asiasta päästiin kompromissiin, mutta osasta äänestettiin.

 

Uusi ehdotus tulee lautakunnan käsittelyyn syksyllä 2026. Sen jälkeen kaupunginhallitus päättää sen asettamisesta nähtäville. Kuntalaiset voivat kommentoida ehdotusta ja antaa siitä muistutuksia. Tavoitteena on, että valtuusto hyväksyy yleiskaavan vuonna 2027.  

 

Miten kaavaluonnos on muuttunut?

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan palautusehdotuksessa tehtiin sekä suuria että pieniä linjauksia.

 

Suurin linjaus koski Matinkylän ja Espoon keskuksen välille suunniteltua raidelinjausta ja sen varrelle kaavailtuja uusia asuinalueita. Kaava mahdollistaa metrolinjan, mutta sen varrelle suunniteltujen uusien asuinalueiden toteuttaminen käynnistyy vasta sitten, jos/kun metrosta tai ratikasta tehdään päätös. Eli asuinalueet merkittiin kaavaan aluevarauksina. Jos raiteet rakennetaan, linjaus jatkuu Espoon keskuksesta Jorviin.    

 

Toinen suuri linjaus koski ratikkasuunnitelmaa Espoon keskuksesta Suurpeltoon. Se korvattiin kaavassa yhteystarvemerkinnällä. Eli jää harkintaan, mitä tarvitaan.

 

Tarkat, vähän pienemmät aluerajaukset on listattu kaupunkisuunnittelulautakunnan 22.4.2026 pöytäkirjassa. Ne ovat pieniä muutoksia yleispiirteisen yleiskaavan kannalta, mutta monen asukkaan kotikulmien kannalta suuria linjauksia.

 

Listaan lyhyesti ne asiat, joista lautakunnassa äänestettiin:

 

1.     Tvijälpin pieni saari Westendin edustalla. Kokoomus olisi halunnut saaren pohjoisosaan asutusta ja sitä varten sillan, mutta hävisi niukasti äänestyksen. Saari säilyy siten V-alueena (virkistysalue). Demarit kannattivat saaren luonnon turvaamista ja V-merkintää. Osa vihreistä olisi halunnut saarelle SL-suojelumerkinnän.

2.     Kokoomus ja RKP halusivat Matinkylän edustalla olevan Brändholmin saaren RA-merkinnän (loma-asunto) muutettavaksi A-merkinnäksi (asuminen), vaikka saareen ei ole siltaa. Äänin 10–3 muutos hyväksyttiin, vain vihreät vastustivat. Itse äänestin A-merkinnän puolesta, koska minusta Espoon kokoisessa kaupungissa ei tarvita loma-asuntoja etenkään paikoissa, joissa asutaan vakituisesti ympäri vuoden.   

3.     Kokoomus halusi vähentää Suurpellossa kerrostaloja ja vaati alueen pohjoisosiin suunniteltuja kerrostaloalueita kevennettäväksi. Muutosesitys voitti. Demarit kannattivat kerrostaloja, koska koko Espoota ei voida täyttää pientaloilla. Kohtuuhintainen asuminen vaatii myös kerrostaloja. Suupellossa kerrostalot oli suunniteltu niin, että ne mahdollistivat laajasti luonnon säilyttämisen.

4.     Kauklahdessa Gumbölenjoen laaksossa kokoomus halusi rantaan pientaloja ja vastaavasti pienentää työpaikka-alueita. Demarit eivät kannattaneet muutosta, koska TP-alueen (työpaikka-alue) pienentäminen olisi vaarantanut varikon sijoittamisen alueelle. Kokoomuksen kanta voitti äänestyksessä.

5.     Viirukalliossa kavennettiin vähän viheraluetta mahdollistaen pientalojen rakentaminen, mitä vihreät vastustivat.

6.     Vihreille on tärkeää, että Espoon keskuksesta ei rakenneta keskuspuiston läpi kulkevaa Espoonväylää. Kaikki muut puolueet kannattivat väylän rakentamista.

7.     Tärkeä äänestys käytiin siitä, merkitäänkö yleiskaavaan Myntinmäen asema ja sen ympärille suunnitellut asuinalueet. Aseman poistamista kannatti viisi lautakunnan jäsentä, kahdeksan vastusti. Itse äänestin aseman ja sen ympäristön poistamista, koska Mynttilän metsä on vanha, upea alue, jossa on arvokkaita luontokohteita – jylhiä kallioita ja vanhaa upeaa metsää. Muut demarit kannattivat aseman säilyttämistä yleiskaavassa. Taustana tässä on se, että valtuuston enemmistö on päättänyt, että alueen läpi rakennetaan Länsirata, joka jo tuhoaa valtavasti luontoa. Itse vastustin Länsirataa enkä voi hyväksyä, että loputkin vanhasta metsästä uhrataan 10 000 ihmisen asumiselle.

8.     Keskuspuisto on myös hieno paikka ja vihreät halusivat vähän laajentaa sen rajoja. Äänestys meni tiukaksi ja puheenjohtajan äänellä laajennusta ei hyväksytty.

9.     Taavinkylän koulun lähimetsän laajuudesta äänestettiin, mutta vihreät ja RKP hävisivät äänestyksen.

10.Vihreät olisivat halunneet laajentaa viheralueita Histan ympäristössä, mutta jäivät tässä yksin.

11.Vihreät halusivat myös laajentaa ekologisen yhteyden vähimmäisleveyttä, mutta jäivät tässäkin yksin.

Yleiskaavan käsittely lautakunnassa oli mielenkiintoinen kokemus, jota kokoomuksen kansanedustaja Henrik Vuornos johti hienosti. Suuri kiitos siitä hänelle.

 

 

 

ESPOON VALTUUSTO PÄÄTTI ÄÄNNIN 49-26 KANNATTAA LÄNSIRATAA

Olen useassa blogissani ja mielipidekirjoituksissani HS:ssa ja Länsiväylässä kritisoinut Länsirataa, koska rata tuhoaa valtavasti espoolaista luontoa eikä sen taloudellisia vaikutuksia ole selvitetty luotettavasti. Entisenä VM:n virkamiehenä minulle ei riitä arvaukseen perustuvien loppusummien ilmoittaminen.

En siis vastusta Histan rakentamista sinänsä ja ratayhteyttä sinne. Länsiradan ratalinjaus on suunniteltu vuosikymmeniä sitten nopeaa Turun tunnin junaa varten vetämällä Espoossa suora ratalinja metsän ja luonnonsuojelualueen läpi. Luonnon tuhoaminen ei silloin ollut keskeinen näkökulma.

Tilanne on nyt muuttunut. Nopean Turun tunnin junaan sijaan puhutaan lähijunasta Histan, Kirkkonummen ja Vihdin kautta Lohjalle. Lähijunaliikenteestä ei kuitenkaan ole olemassa suunnitelmia.

En varmaan ole ainoa, jonka mielestä Espoon alueella Turunväylän rinnalla kulkeva pikaraitiotie Espoon keskuksesta Histalle olisi ollut järkevä vaihtoehto. Näin vältettäisiin luonnon tuhoaminen ja säästettäisiin verovaroja. Näin totesin jo vuosi sitten kirjoittamassani mielipiteessä:  

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010690423.html

Länsirata tulee Espooseen demarien tuella

Espoossa demarit päättivät kuitenkin äänestyksen jälkeen tehdä ryhmäpäätöksen ja puoltaa valtuustossa ratahanketta. Ryhmäpäätöksen vuoksi demarit saavat tuoda esille eri näkökulmia, mutta ei ryhmän vastaista kantaa. Tämä on politiikkaa.

Histan osalta ei ole ryhmäpäätöstä, joten tuon tässä blogissani siihen liittyviä näkemyksiä.

Hista ja Poke

Espoon valtuuston kokouksessa useat valtuutetut hehkuttivat Histaan rakennettavia pientaloja. Heräsi epäilys, eivätkö kaikki tiedä Espoon pohjois- ja keskiosien yleisaavasta Pokesta. Alla olevasta kuvasta näkyy, mitä Pokessa on jo päätetty Nuuksion puoleisella osuudella.

 

Hista asema näkyy kuvassa mustan ratalinjan varressa punaisena pisteenä. Tummanruskea alue on merkitty kaavamerkinnällä A1, mikä tarkoittaa pääasiassa 0,6–1,5 korttelitehokkuutta.

Asemakaavoituksessa aluetta kehitetään tiiviinä kaupunkimaisen rakentamisen alueena.

Alin tehokkuusluku 0,6 mahdollistaa 4–6 kerroksisia taloja, ylempi luku tiivistä kerrostaloaluetta, kuten metron asemien ympäristöjä.

A1 alue Histassa ulottuu 1–1,5 kilometriä asemalta.

A1 alueen luoteen puolella on A2 aluetta ja varsinaiset pientaloalueet ovat aivan kaava-alueen vasemmassa yläkulmassa 3–4 kilometrin päässä asemalta.  

Espoota kehitetään nyt valmistelussa olevalla 2060 yleiskaavalla. Sen kaavamääräysten mukaan 2060 kaava ei korvaa Espoon pohjois- ja keskiosien lainvoimaista yleiskaavaa eikä useita muita voimassa olevia osayleiskaavoja. Jos Poken linjauksia halutaan muuttaa Histan asemanseudun osalta esim. vähemmän tehokkaaksi, se vaatii Poken avaamista ja uutta kaavaa tältä osin. 

Asun itse Nupurissa vanhassa omakotitalossa, noin 5 kilometrin päässä Espoon keskuksesta. Asemalle pääsy vaatii bussiliikennettä, jonka vuorot kulkevat harvakseen syrjäalueella. Kaikilla onkin oma auto, monilla kaksi.

Histan rakentuminen 

Poken A1 alueet on lähes kaikki Espoon omistamilla mailla, joten niistä voidaan saada maanmyyntituloja sen jälkeen, kun alueelle on laadittu asemakaava. Jos rakennusliikkeet näkevät alueessa riittävästi potentiaalia, alueelle rakennetaan kaavan mukaisia kerrostaloja. Tässä tosin voi Ämmässuon, Kulmakorven ja Turunväylän läheisyys vähentää kiinnostusta rakentaa kalliita omistusasuntoja, etenkin palvelut tulevat viiveellä. Vaihtoehdoksi voi tulla valtion tukema ARA-rakentaminen, jolle on varmemmin kysyntää.

Espoo saa Histan asemaseudusta maanmyyntituloja, mutta myös infran ja palvelujen rakentaminen tulee ajankohtaiseksi. Voi olla, että rakennusliikkeet edellyttävät, että alueelle tulee jo alkuvaiheessa monenlaisia palveluja. Niistä päiväkodit, koulut, kirjastot ja liikuntapaikat ovat Espoon vastuulla.

Jos alueelle todella muuttaa tuhansia uusia asukkaita, en usko, että asukkaille riittää junamatkan päässä olevat Espoon keskuksen palvelut. Voin tietysti olla väärässä, koska niin moni valtuutettu näkee tosin.

Vaikka nyt Espoon valtuusto teki myönteisen päätöksen, edessä voi olla vielä vuosien valituskierre. Tämä on tyypillistä kaavahankkeissa. Valituksia voi tulla myös nyt nähtävänä olevasta Traficomin hyväksymästä ratasuunnitelmasta. Nähtäväksi siis jää, mitä lopulta tulee Espooseen ja paljonko siihen käytetään kuntalaisten verorahoja.

Hista ja Länsirata (3)

 

Muistan hyvin sen päivän vuonna 2012, kun KHO kumosi Histan kaavan (Hista-Siikajärvi-Nupuri alueen osayleiskaava). Olin HSL:n hallituksen mukana perehtymässä Ruotsin joukkoliikenteeseen, kun joku hihkaisi: Histan kaava kaatui. Iloitsin suuresti, koska en halunnut Espooseen yksityisautoiluun tukeutuvaa lähiötä kauaksi kaikesta. Samalla reissulla ollut Osmo Soininvaara oli kanssani samaa mieltä: Hajanaiseen kaupunkiin ei saa mitenkään rakennettua toimivaa joukkoliikennettä.

Espoon valtuuston vuonna 2010 hyväksymä Histan osayleiskaava

Osayleiskaavan valmistelu oli aloitettu jo vuonna 2001. Kaava-alueella oli silloin noin 900 asukasta. Suurimmat maanomistajat olivat Espoon kaupunki (360 hehtaaria) ja Hista-maatalousyhtymä (250 hehtaaria). Lisäksi alueella oli noin 300 pienmaanomistajaa, lähinnä omakotiasukkaita.

Histan alue sijaitsee Länsi-Espoossa Nuuksion järviylängön eteläosassa, Turunväylän varressa vastapäätä Ämmässuon kaatopaikkaa. Nuuksion Natura 2000-alue on 0,5–1 kilometrin päässä. Espoon keskukseen on noin kahdeksan kilometriä.

Kaava-aineiston mukaan alue koostuu kallioisista metsäalueista ja niiden välisistä maatalous- ja asuinalueista. Jyrkkäpiirteisiä rinteitä on etenkin alueen pohjois- ja luoteisosissa. Alueella on lukuisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joista suurin osa on pienialaisia vähänpuustoisia soita. Alueella on myös useita luontoarvoiltaan keskimääräistä edustavampia luontokokonaisuuksia. Valtakunnallisesti uhanalaisia kasvilajeja ovat keltamatara ja hirvenkello.

Tarkoitus oli tehdä alueelle uusi noin 19 000 asukkaan kaupunginosa, joka tukeutuu tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään. Aluksi oli tarkoitus hoitaa liikenne busseilla ja aikanaan uudella ratayhteydellä. Aseman ympäristössä olisi tiiviisti kerrostaloja ja pientaloja. Noin 30 % asukkaista voisi sijoittua kilometrin kävelyetäisyydelle asemasta. Alueella olisi pääasiassa pientaloja, mutta myös kerrostaloja sekä rivi- ja kytkettyjä pientaloja. Aluetehokkuudet vaihtelivat välillä 0,1–0,2.

Alueelle oli tarkoitus rakentaa keskuskoulu, 10–12 päiväkotia, kirjasto, neuvola, lähikouluja, nuorisotilat, asukaspuisto sekä työväenopiston toimipiste. Alueella olisi hyvä olla 1–2 päivittäistavarakauppaa.

Espoon keskuksesta Histalle menevän radan hinnaksi arvioitiin 100 miljoonaa euroa, kunnallistekniikan hinnaksi 30 miljoonaa euroa, katuverkoston rakentamiskustannuksiksi 57 miljoonaa euroa ja meluesteiden 6 miljoonaa euroa.  

KHO:n päätös

KHO:n päätöksen mukaan Histan maankäytön täytyy perustua uuden ratayhteyden ja aseman sitovaan päätökseen. Maankäyttö sekä uuden raideliikenneyhteyden ja aseman suunnittelu on kytkettävä ajallisesti toisiinsa.

KHO totesi, että kun otettiin huomioon erityisesti osayleiskaavalla suunnitellun alueen laajuus ja sijainti erillään muusta taajamarakenteesta, kaavaa laadittaessa ei ollut otettu huomioon joukkoliikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä. Osayleiskaavan kattaman alueen suunnittelu tulee toteuttaa siten, että joukkoliikenteen edellytykset turvataan. Tehokas maankäyttö edellyttää päätöksen radan toteuttamisesta. Toisaalta radan toteuttaminen puolestaan vaatii tuekseen varmuuden tehokkaasta maankäytöstä ja riittävistä asukasmääristä.

Histan rakentaminen?

Histan alue on pääosin samanlainen kuin 25 vuotta sitten. Espoon kaupungin maanomistus on nyt noin 200 hehtaaria ja merkitty karttakuvaan punaisella. Turunväylän liikenne on lisääntynyt ja Ämmässuolla on laaja ekoteollisuuskeskus (Nupurista Histan suuntaan vievää pyörätietä on suunniteltu 30 vuotta, eikä se ole vieläkään edennyt).

Histan kokoisia kaupunkeja ovat Suomessa esimerkiksi Valkeakoski, Naantali, Kemi ja Hamina.

Espoon valtuusto voi hyväksyä Histan kaavan vasta sen jälkeen, kun on tehty sitova päätös radan ja Histan aseman rakentamisesta. KHO:n päätös edellyttää siis raideliikenneyhtyettä ja joukkoliikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä. Myös pikaraitiotie täyttää tämän vaatimuksen. Rataa koskeva reunaehto ei koska Myntinmäkeä eikä Forsbackaa, joiden kaavoittaminen on myös ollut esillä Länsiradan rakentamisen yhteydessä.

Oma näkemykseni on, että Espoon osalta Länsirataa koskevassa päätöksenteossa on ennen kaikkea kysymys siitä, että se mahdollistaa Histan rakentamisen. Espoon pohjois- ja keskiosien lainvoimaisessa yleiskaavassa on jo kaavoitettu asemanseutu tehokkaaksi kerrostaloalueeksi.

Espoon maksuosuus Espoo-Lohja rataosuuden kustannuksista on 170 miljoonaa euroa ja toisen vaiheen osalta 92,5 miljoonaa, yhteensä 262,5 miljoonaa.

Koska Histalla ”ei ole mitään ja se on kaukana kaikesta” Espoon on lisäksi maksettava kunnallistekniikka ja kaikki uuden kaupunginosan infrapalvelut. Näiden kustannusten osalta on nyt vain Länsirata Oy:n arviot – yhtiön, jonka tehtävänä on edistää radan rakentamista. Näin isossa hankkeessa on välttämätöntä saada virkamiesten virkavastuulla tekemät arviot kunnallistekniikan, infran ja palvelujen kustannuksista sekä maanmyynti- ja maankäyttömaksutuloista.

Päätöksenteossa on tärkeää myös arvioida, halutaanko Espoota kehittää rakentamalla uusi kaupunginosa irralleen muusta yhdyskuntarakenteesta. Voi olla, että suuret rakennusliikkeet kiinnostuvat rakentamaan Histan asemanseudulle korkeita kerrostaloja. Jos näin tapahtuu, alueen infra ja palvelut on rakennettava samassa aikataulussa. Asemanseudun ulkopuolelle kannattaa kyllä rakentaa pientaloja ja niille varmaan on kysyntää. Koska maankäyttömaksuja peritään vasta siinä vaiheessa, kun maanomistajan kaavoituksesta saama hyöty on yli 450 000 euroa, maankäyttömaksuja ei näiltä alueilta ole juuri tulossa.

Espoon valtuusto päättää marraskuussa siitä, osallistuuko se Länsiradan kustannuksiin. Turku ja Lohja painostavat päättäjiä, koska esimerkiksi Lohja saisi kohtuullisilla kustannuksilla ratayhteyden Helsinkiin. Lähteekö Espoo tässä maksumieheksi saadakseen joskus tulevaisuudessa Histan?

Helsingille Länsirata ei ollut riittävän tärkeä ja se on vetäytynyt hankkeesta eikä osallistu radan kustannuksiin.

Lopputoteamana vielä, että mikään ei estä kaavoittamista Histan alueelle laadukkaita pientaloja. Siihen ei vaadita ratayhteyttä, koska KHO:n päätös koski nimenomaan tehokkaasti rakennettua lähes 20 000 asukkaan uutta lähiötä.