maanantai 20. joulukuuta 2021

Hoitajille lisää palkkaa!


Kaikki tietävät, että hoitajat ovat koronan vuoksi olleet kovilla jo kohta kaksi vuotta. Työkuormaa lisää myös se, että osastoille ei ole saatu riittävästi henkilökuntaa.

Julkisuudessa on viime päivinä keskusteltu paljon siitä, peruuko HUS:n hallitus osalle hoitajista luvatut määräaikaiset (syys/lokakuu – helmikuu) palkanlisät. Hallituksen 20.12.2021 pidettävän kokouksen esityslistalla oli päätösesitys, jonka mukaan luvatut palkanlisät perutaan, koska ne perustuvat riittämättömiin selvityksiin yksiköiden tilanteesta ja tasapuolisen kohtelun edellyttämä vertailu kuntayhtymätasoisesti puuttuu.

Demareiden kanta oli selvä ja esitimme jo ennen kokousta, että emme suostu missään tilanteessa tehtävälisien perumiseen.  

Hallitus teki yksimielisen päätöksen, joka vastaa täysin demareiden kantaa: 1. Hallitus päättää, että se ei käytä otto-oikeutta. Jo maksettuja tehtävälisiä ei peritä takaisin ja jo päätetyt tehtävälisät maksetaan. Hallitus on päätöksessään käyttänyt kokonaisvaltaista harkintaa. 2. Lisäksi hallitus edellyttää kiireellisiä toimenpiteitä henkilöstöhallinnon ja johtamisen parantamiseksi ja, että hallitukselle raportoidaan maaliskuun 2022 loppuun mennessä, miten sisäisiä prosesseja on parannettu. 3. Lisäksi hallitus edellyttää, että palkkakehitysohjelman yhteydessä arvioidaan kriteerit, joilla tehtävä- ja suoritelisiä voidaan maksaa henkilöstölle yhdenvertaisesti. Valmistelu tehdään yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Palkkakehitysohjelman etenemisestä raportoidaan hallitukselle ja ohjelmaa toteutetaan 1.3.2022 alkaen.

Hallituksen käsittelyssä olivat siis nyt vain ne 10 prosentin palkanlisät, joita on maksettu tai luvattu maksaa toimialajohtajien päätöksillä HYKS:n pää- ja kaulakeskuksessa, sydän- ja keuhkokeskuksessa sekä vatsakeskuksessa. Tehtävälisiä päätettiin maksaa, koska työmäärä on henkilöstön vajauksen vuoksi lisääntynyt merkittävästi. Koska näitä lisiä ei maksettu tai luvattu maksaa kaikille, jotka olisivat periaatteessa niihin oikeutettuja, HUS:n toimitusjohtaja teki yleispäätöksen, jolla kaikki toimialajohtajien päätöksillä luvatut lisäykset pantiin jäihin. Tämä päätös siis tuotiin hallituksen päätettäväksi otto-oikeudella.

Nyt käsitellyt palkanlisät eivät liity koronahoidon aiheuttamaan lisärasitukseen. HUS:n hoitajille on jo vuoden ajan maksettu työvuorojen vaihtamisesta ja joululomien perumisesta koronalisää. Tämä neuvoteltiin yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa ja lisiä maksetaan ensi vuoden tammikuun loppuun. Tähän ei nyt kohdistunut muutoksia. Muutoksia ei myöskään kohdistunut suoriteperusteisiin lisiin, joita on keväästä asti maksettu kätilöille pilottina.

HUS:n palkkakustannukset ovat vuodessa noin 1,6 miljardia euroa. Näiden, nyt käsiteltyjen lisien maksamiseen menee yhteensä vajaat miljoona euroa. Hallitukselle tuodaan alkuvuodesta selvitys siitä, paljonko koronalisiä on tähän mennessä maksettu. Lisien suuruutta voi verrata esimerkiksi henkilöstölle annettaviin kulttuuri- ja liikuntaseteleihin, joihin käytetään noin 10 miljoonaa euroa.

Henkilöstön saatavuuteen ja palkkaukseen liittyviä ongelmia on tarkoitus korjata kuntayhtymätasoisesti ja yhdenvertaisuuden huomioivalla tavalla HUS:n palkkakehitysohjelmalla vuoden 2022 aikana. HUS:n hallitus on varannut tähän tarkoitukseen 20 miljoonaa euroa. Ohjelmalla edistetään kertapalkitsemista, palkkatasojen korotuksia ja suoritepalkkiomallin laajentamista. Tarkoitus on priorisoida hoitohenkilökuntaa nopealla palkitsemisella ja korottamalla sisääntulopalkkaa. Tämän ohjelman yhteydessä hallitus haluaa nyt arvioitavaksi myös kriteerit, joilla tehtävä- ja suoritelisiä voidaan maksaa henkilöstölle yhdenvertaisesti.

Kokouksessa linjattiin myös asiakasmaksujen huojentamisesta. Hallitukselle tuodaan 21.3.2022 selvitykset siitä, voidaanko uusia potilasryhmiä kokonaan vapauttaa potilasmaksuista (nyt on vapautettu alle 18-vuotiaat ja päihdeäidit) ja, voidaanko hallinnollisesti yksinkertaisella menettelyllä huojentaa asiakasmaksuja (pohjaesitys koski vain korkeita maksukertymiä, ei kaikkia asiakasmaksuja, mutta toimitusjohtaja otti muutoksen omiin nimiinsä) henkilöillä, joiden tulot ovat alhaisia hyödyntäen tulorekisteriä.

 

TURUN TUNNIN JUNA ETENEE VÄÄRÄSSÄ JÄRJESTYKSESSÄ

Tämä juttuni julkaistiin Länsiväylässä 15.12.2021:
   

Junamatka Turusta Helsinkiin kestää nyt vajaat kaksi tuntia. Matka-aika haluttaisiin puolittaa, minkä vuoksi Salosta Espooseen pitäisi rakentaa uusi oikorata. Nopea juna ei voi pysähtyä useilla väliasemilla. Espoolle on kuitenkin tärkeää saada myös lähijuna ja asemat Histalle, ehkä myös Myntinmäkeen. Espoossa rataväylä tarkoittaa noin 10 kilometriä pitkää 100 metriä leveää väylää Nuuksion arvokkailla luontoalueilla.

Koko hanke maksaa tämänhetkisen arvion mukaan 3,4 miljardia euroa. Loppukustannus on todennäköisesti lähempänä neljää miljardia, koska yleensä infrahankkeet eivät pysy budjetissa.

Hankkeiden yhteiskunnallista kannattavuutta arvioidaan hyöty-kustannussuhteella (H/K), jossa nykyarvoiset hyödyt suhteutetaan investointikustannuksiin. Kannattavuusraja on 1,0. Väyläviraston hankearvioinnin mukaan Turku-Espoo välin H/K on 0,44. Liikenneviraston 10 vuotta sitten tekemän selvityksen mukaan Salo-Espoo oikoradan H/K on vain 0,12.

Radan rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä. Sen suunnittelu on kuitenkin annettu Turun Tunnin Juna Oy:lle, joka saa käyttää 75 miljoonaa euroa ratalinjan suunnitteluun. Espoo maksaa tästä yli 10 miljoonaa. Yhtiö palkkaa suunnittelijoiksi kovapalkkaisia konsultteja, jotka pääsevät määrittelemään ilman demokraattista valvontaa, kenen maat ja kotitalot jäävät rataväylän alle.   

Koska kysymys on valtion ja kuntien yhdessä omistamasta osakeyhtiöstä, siihen ei sovelleta julkisuuslakia. Verovarojen käyttöä eli palkkojen ja palkkioiden suuruutta valvoo vain osakeyhtiön hallitus. Espoon edustajan hallituksessa on teknisen toimen johtaja, joka ei toimi yhtiössä virkavastuulla. Kuntalaisille hankkeesta kerrotaan sen verran, kuin yhtiö haluaa.

Julkisuuslakiin perehtyneenä juristina ja entisenä Länsimetro Oy:n hallituksen jäsenenä olen sitä mieltä, että nyt edetään väärässä järjestyksessä. Miksi valtio ei tee ensin päätöstä siitä, rakennetaanko oikorata vai peruskorjataanko rantarata? Halutaanko nyt ajaa tilanne siihen, että oikorata on pakko rakentaa, koska sen suunnitteluun on jo käytetty niin paljon julkisia varoja.  


 

 

sunnuntai 12. joulukuuta 2021

Maltti on valttia soteuudistuksen täytäntöönpanossa

HS julkaisi tämän kirjoitukseni mielipidesivulla 25.11.2021

Kaarin Taipale esittää HS:n mielipiteessä (HS 20.11.), että hyvinvointialueet eivät luo uutta hallintoporrasta eivätkä lisää byrokratiaa, vaan toimintatapojen muutoksella voidaan saada etuja.

Kukaan ei halua byrokratian lisäämistä. Tosiasia kuitenkin on, että uudistus luo uuden hallintoportaan. Hyvinvointialueet perustetaan laajalla lainsäädäntöuudistuksella, jolla vastuu sote- ja pelastuspalveluista siirtyy itsehallinnollisille organisaatioille. Jatkossa niille on tarkoitus antaa myös verotusoikeus.

Uudistuksen yksi keskeinen tavoite on parantaa palvelujen integraatiota eli perustason ja erikoissairaanhoidon yhteensovittamista. Muualla Suomessa perus- ja erikoistaso ovat hyvinvointialueella. Uudellemaalle tulee neljä hyvinvointialuetta ja Helsinki, mutta erikoissairaanhoidosta vastaa jatkossakin pääosin HUS. Hyvinvointialueiden vastuulla on palvelukokonaisuuksien ja hoitopolkujen rakentaminen, yhdessä HUS:n kanssa.

Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla yhdistetään Espoon ja kymmenen kunnan palvelut, työntekijät ja tietojärjestelmät. Valtion puolella tällaisista yhdistämisistä on saatu kokemuksia Valtorin sekä Väestö- ja digiviraston perustamisesta. Entisenä VM:n virkamiehenä näissä muutoksissa mukana olleena tiedän, että hallinnolliset muutokset ovat vaikeita ja vievät vuosia.

Periaatteessa nyt olisi mahdollisuus uudistaa toimintatapoja. Tässä hallinnon myllerryksessä olisi kuitenkin viisasta edetä asteittain. Luodaan ensin yhteiset tavoitteet, joilla varmistetaan onnistunut toimeenpano. Turvataan palvelujen jatkuminen ja uusien organisaatioiden käynnistyminen, mukaan lukien palkkaharmonisointi ja tietojärjestelmien yhdistäminen.

Alkuvaiheessa ei ole realistista tehdä laajoja toimintatapojen muutoksia. Koronan hoitovelkaa korjataan vielä eikä rahaa ole yhtään enempää kuin aikaisemmin. Kun toiminta on saatu käyntiin, voitaisiin siirtyä vaiheeseen kaksi eli kehittää uusia toimintatapoja, etäpalveluja ja parantaa palvelujen laatua.

Sote on hallinnollinen uudistus, jossa lainsäädäntö mahdollistaa toiminnan kehittämisen, mutta toimeenpano ratkaisee onnistumisen. Tehdään se maltilla ja viisaudella.