Mitä HUSille ja soteuudistukselle kuuluu?

Ensin faktaa HUSin taloudesta, sitten hoitoon pääsystä ja lopussa omia mielipiteitäni.

 

 

Talous

Tällä hetkellä kaikkein tärkeintä on saada eri osapuolia tyydyttävä kelvollinen työmarkkinaratkaisu, tavalla tai toisella. Se vaikuttaa hoidon saatavuuteen ja henkilöstöpulaan, hoitajien työhyvinvointiin ja motivaatioon, mutta myös potilasturvallisuuteen.

HUSin tämän vuoden tulos näyttää joka tapauksessa olevan 100 miljoonaa euroa alijäämäinen. Koska HUS-kuntayhtymän toiminta loppuu tämän vuoden lopussa, talouden on oltava loppuvuodesta tasapainossa. Ensi vuonna HUS-yhtymällä ovat uudet omistajat eli Helsinki ja neljä hyvinvointialuetta.

Alijäämää selittävät monet eri tekijät. Kevään hoitajalakon loppuhinta HUSille oli 30 miljoonaa euroa. Eri syistä johtuen omistajakuntien HUSille maksamat jäsenkuntaosuudet ovat jääneet reilusti alle budjetoidun eli 75 miljoonaa euroa. Omistajakunnat joutuvat nyt kattamaan HUSin alijäämän siltä osin, kuin HUS ei kata niitä säästöohjelmalla (säästötavoite 12 miljoonaa euroa). Lopputulos kuntien kannalta voi kuitenkin olla ihan hyvä. Lisämaksu voidaan kattaa sillä, että jäsenmaksuosuudet jäävät alle budjetin. Lisärahaa ei siten tarvita, toivon mukaan.

Kulujen kannalta HUSin yksi selvä ongelma on tietohallinto. Omaa henkilöstöä on lisätty ja kulut ovatkin kasvaneet 25 %. Tämän piti vähentää konsulttien käyttöä, mutta konsulttipalkkiot ovatkin kasvaneet 55 %. Euroja on viiden viimeisen kuukauden aikana jouduttu lisäämään 33 miljoonaa.

Soteuudistuksen täytäntöönpano muutosvaiheessa

Näyttää myös siltä, että Uudellemaalle räätälöity erillisratkaisu johtaa osaoptimointiin. Suurin ongelma on siinä, että potilaita ei saada ohjattua HUSista jatkohoitoon. Saumaton palveluketju ei toteudu, koska kunnissa ei ole riittävästi hoitopaikkoja eikä kunnilla ole kannustimia/mahdollisuuksia jatkohoidon parantamiseen. Uusia hoivapaikkoja ei tietysti enää rakenneta ja vanhoja myydään, koska sote ja sitä myötä vastuu jatkohoidosta siirtyy joka tapauksessa ensi vuoden alusta lähtien (Helsinkiä lukuun ottamatta) uusille hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet taas ovat aivan uuden edessä. Hyvä, jos saavat nykypaikat kartoitettua, puhumattakaan uusien paikkojen rakentamisesta.

Koska jatkohoitoon ei pääse, HUSissa paikat ovat ns. väärillä potilailla. Päivystys ruuhkaantuu ja muut jonot kasvavat. Erityisen huono tilanne on niillä, jotka ovat odottaneet hoitoa yli kuusi kuukautta (lain mukaan hoitoon pitää päästä kuuden kuukauden kuluessa). Tämän joukon määrä on viimeisen vuoden aikana kasvanut 80 % ja on suurempi kuin koskaan. Odottajia on nyt 3 274 henkilöä.

Jatkohoidon takkuamisen vuoksi HUS perii kunnilta siirtoviivepäivämaksuja, mutta niiden taso (640 euroa/hoitopäivä) näyttää olevan liian alhainen. Kunnille on ehkä taloudellisesti kannattavampaa maksaa näitä maksuja, kuin huolehtia potilaiden jatkohoidosta. Tässä ei siis ole kysymys yksinomaan vanhojen ihmisten hoivapaikoista, vaan suurelta osin työikäisten jatkohoidosta. Peijaksen ja Espoon sairaala eivät nyt vaan vedä.

Etäkäynnit nostetaan aina ratkaisuksi, mutta jostain kumman syystä etähoidon osuus on edelleen vain noin 20 % ja osuus sen kun laskee.

Ongelmat kärjistyvät entisestään ensi vuoden alusta lähtien, koska hyvinvointialueilla on käytettävissään vähemmän rahaa kuin nyt. Vaarana on, että tietohallintoon joudutaan laittamaan kaikki paukut, koska palkat täytyy saada maksettua ja asiakkaita laskutettua.

Kunnissa ja jatkossa myös hyvinvointialueilla on siis kova pula jatkohoitopaikoista. Ensi huhtikuun alussa voimaan tuleva hoitajamitoitus ei tätä helpota. Seurauksena ei voi olla se, että hoitopaikkoja suljetaan ja hinnat nousevat.

Miten tästä selvitään – omia mielipiteitä

Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkinen valta tarkoittaa valtiota, kuntia ja jatkossa myös hyvinvointialueita. Päävastuu on valtion hallituksella, tästä ei pääse mihinkään.

Itse olen vakuuttunut siitä, että perustuslailla turvatut riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut hoituvat vain lisärahalla eli valtion hallituksen on luvattava rahoittaa asianmukaisesti: 

-     kaikille osapuolille kelvollinen työmarkkinaratkaisu

-     soteuudistuksen toimeenpano, palkkaharmonisointi ja uudistuksen jatkuva rahoitus.

Valtion hallituksen eli käytännössä STM:n on myös otettava vetovastuu Uudenmaan erillisratkaisun onnistumisesta. Laki on säädetty, mutta lainsäätäjällä on vastuu myös lain täytäntöönpanosta. Laissa säädetty hoitajamitoitus on sinänsä tarpeellinen, mutta liian kaavamainen. Nyt tarvitaan joustavuutta. Kaikkeen hoitoon (esim. dementikkojen) ei pitäisi vaatia koulutettuja hoitajia lain määräämää määrää.

Lyhyellä aikavälillä HUSin pitäisi nostaa siirtoviivepäivämaksuja ja tavalla tai toisella parantaa etäpalveluja. Asiakasmaksujen nostamista en kannata HUSissa, mutta en myöskään hyvinvointialueilla. Tosin pelkään, että juuri niitä nostetaan talouden paikkaamiseksi, ellei perusrahoituksen määrää nosteta. Rahan puute voi johtaa myös hoitopaikkojen sulkeminen, jos hyvinvointialueet ovat rahan puutteen vuoksi pakotettuja myymään omaisuuttaan.

Demarina sanon tämän, soteuudistus vietiin läpi demarien johdolla. Huolehditaan nyt siitä, että uudistus myös onnistuu ja kaikki voivat eduskuntavaalien kehua, miten hyvin demarit tämän vetivät.

 

Kunnallispolitiikan kiemuroita

Käytin Espoon valtuusto 50-vuotisjuhlaistunnossa kolme puheenvuoroa; Ämmässuon tuulivoimalan asemakaavasta, Nupurintien pyörätiestä ja Espoon kaupungintalosta. 

Ämmässuon tuulivoimalan asemakaavasta

Puheenvuoroni pitämistä innosti valtuuston juhlaistunnon aluksi kuultu Espoon entisen kaupunginjohtajan Pekka Löyttyniemen erinomainen puheenvuoto, jossa mm. korostetiin asukkaiden kuulemisen tärkeyttä.

Tuulivoimaa koskevan esittelytekstin mukaan Nuuksio-seura vastustaa hanketta. Nuuksio-seuran puheenjohtajana halusin selventää, että tarkkaan ottaen tämä ei pidä paikkaansa. Nuuksio-seuran lausunnon pääviesti oli, että ennen asemakaavan hyväksymistä on tehtävä tuulivoimalahankkeen ja Ämmässuon muiden toimijoiden yhteisvaikutusten arviointi, joka käsittää myös sosiaalisten ja terveysvaikutusten arvioinnin eli ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin. Jos se on tehty asianmukaisesti ja sen tulokset osoittavat, että tuulivoimalasta ei aiheudu haittaa paikallisille asukkaille, Nuuksio-seura on valmis harkitsemaan kantaansa uudelleen.

Tuulivoimahanketta on siis valmisteltu kuusi vuotta. Hankkeessa alusta lähtien konsulttina toimineen Rambollin mukaan työssä oli keskeistä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointi eli alueen asukkaiden kokemukset. Valmistelun aikana tehtiin useita luontoon ja eläimiin kohdistuvia vaikutusarviointeja. Niiden mukaan tuulivoimalasta ei ole mitään haittaa, eikä siitä synny päästöjä ilmaan, veteen eikä maaperään. 

Vasta viime vuonna, Nuuksio-seuran vaatimuksesta, Ramboll teki 124 sivua pitkän ihmisvaikutusten arvioinnin, josta minä sain tiedon vasta nyt. Selvityksen tekovaiheessa asukkaita kuultiin yhdessä etätyöpajassa, johon osallistui 14 asukasta. Selvityksen mukaan asukkaiden näkökulma, siis ne asukkaiden kokemukset, joiden piti olla tärkeitä, poikkeavat asiantuntijoiden näkökulmasta. Vaikutusten merkittävyys todettiin vähäisen kielteiseksi eikä tuulivoimalasta aiheudu alueella työskentelevien ihmisten terveydelle haitallisia yhteisvaikutuksia. Asukkaiden tilanteeseen ei otettu kantaa. Todettiin vain yleisesti, että yhteisvaikutuksilla ei ole merkittävää vaikutusta ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen.

Me valtuutetut korostamme asukkaiden kuuntelemisen tärkeyttä. On tärkeää, että asukkaat myös kokevat, että heitä on kuunneltu. On liian helppoa kuitata asukkaiden kuuleminen laajalla konsulttiselvityksellä.

Nupurintien pyörätiestä

Tein tästä valtuustokysymyksen viime huhtikuussa yhdessä 22 muun valtuutetun kanssa. Demarit olivat tässä laajasti mukana.

Valtuustokysymykseeni annetun vastauksen mukaan 30 vuotta valmisteltu Nupurintien kevyen liikenteen väylä siirtyy taas hamaan tulevaisuuteen. Vastauksen voi kiteyttää niin, että Espoon virkamiehet päättivät, vastoin valtuuston hyväksymää budjettia, siirtää Nupurintien kevyen liikenteen väylään varatut rahat Rantaradanbaanaan. Virkamiehet toivovat, että Nupurintien väylä saataisiin sisällytettyä vuosina 2024–2027 kaupungin budjettiin.

Yhteishanke ELY-keskuksen kanssa kaatui, vaikka myös ELY oli varannut hankkeeseen tarvittavat rahat tämän vuoden budjettiin.

Tähän hankkeeseen saatiin rahaa sekä Espoon, että ELY:n budjetissa nimenomaan sen vuoksi, että Nupurintien kevyen liikenteen väylä on kaikissa selvityksissä asetettu prioriteettilistan kärkeen. Vaarallisuudesta huolimatta Nupurintie on erittäin suosittu pyöräilyreitti.

Tässä näkyy taas kerran, miten Espoossa suhtaudutaan Kehä III:n ulkopuoliseen alueeseen. Nuuksio-Nupurin alueella ei ole palveluja, meiltä on viety suorat bussilinjat Leppävaaraan, Nuuksion koulu on lakkautettu ja kohta jo joku keksii lakkauttaa myös Karhusuon lähikirjaston. Nupurintien pyörätien rakentamisen lykkääminen tarkoitta, että koululaisia joudutaan jatkossakin kuskaamaan taksilla ja joudumme pelolla odottamaan, koska taas pyöräilijä kolaroi auton kanssa.

Esitin, että vähintä, mitä virkakunta voi tehdä, on sisällyttää Nupurintien kevyen liikenteen väylän määräraha ensi vuoden budjettiin. Jos näin ei tapahdu, tulen itse esittämään sitä ja toivon tälle tukea kaikilta valtuustoryhmiltä.  

Puheenvuoroni sai aika hyvin tukea eri ryhmiltä (ei tosin demareilta).

Espoon kaupungintalosta

Teimme viime toukokuussa Jouni Särkijärven (kok) ja Johanna Karimäen (vihreät) kanssa valtuustoaloitteen yhdessä 20 valtuutetun kanssa, että Espoo laatisi vertailun Espoolaisten talon toteuttamisesta joko uudisrakennuksena tai hyödyntäen kaupungintalon ja valtuustotalon nykyisiä rakennuksia.

Tästähän on väännetty todella pitkään ja mielipiteet jakaantuvat.

Esitin puheenvuorossani, että Espoon kaupungin juhliessa tässä kuussa 50 vuotissynttäreitä on surullista, että samaan aikaan puretaan 50 vuotta sitten rakennettu kaupungintalo. Näyttää pahasti siltä, että kaupungintalon pariksi rakennettu valtuustotalo on seuraava.

Valtuusto ei ole koskaan tehnyt päätöstä kaupungintalon purkamisesta. Päätöksen ovat tehneet yksin virkamiehet. Virkamiehet ovat vähätelleet kaupungintalon paikallishistoriallista ja arkkitehtuurista merkittävyyttä sekä sitä symbolimerkitystä, että talo valmistui samaan aikaan kun Espoosta tuli kaupunki. Talossa on väitetty olevan niin laajoja home- ja sisäilmaongelmia, että niitä ei voida korjata, vaikka tästä ei vallitse asiantuntijoiden keskuudessa yksimielisyyttä. Rakennus on tarkoituksella päästetty huonoon kuntoon, jotta nyt voidaan väittää, että kunnostaminen olisi vaatinut kalliita ja laajoja peruskorjauksia. Myös purkamisen rasitetta ilmastonmuutoksen kannalta vähätellään. Tärkeintä tuntuu olevan historian hävittäminen, ei kestävä kehitys.

Myös Nuuksiossa juhlitaan kaupungin 50-vuotista taivalta. Juhlien lisäksi muistelemme etenkin Espoon historiaa. Me Nuuksiossa arvostamme vanhoja rakennuksia ja niiden kunnossapitämistä. Nuuksio-seuran Honkamaja on lähes 100 vuotta vanha, mutta hyvin hoidettuna se on edelleen erinomaisessa kunnossa. Nuuksion koulu, jonka Espoo päätti juuri lakkauttaa, toimi yli 70 vuotta vanhassa hyväkuntoisessa rakennuksessa. Suuri osa meistä asukkaista asuu kymmeniä, osa jopa yli sata vuotta vanhoissa taloissa. Hyvin hoidettuja ne ovat edelleen hyvässä kunnossa.

Olisin arvostanut kaupungintalon säilyttämistä ja sen kunnossa pitämistä sekä aloitteessa tarkoitetun vertailun tekemistä. Virkamiehet ovat kuitenkin tarkoituksella ajoittaneet purkutyöt niin, että valtuusto ei voisi edes halutessaan päättää säilyttää kaupungintalon vahvoja rakenteita ja ulkoista ilmettä. Tämä ei vastaa demokraattista päätöksentekoa. Valtuustolla on kuitenkin edelleen valta päättää säilyttää valtuustotalo.