maanantai 5. marraskuuta 2018

MIKÄ ON ESPOON RAHASTOJEN TARINA


Kirjoitin Helsingin sanomien mielipide-sivulle rahastoista. Espoon sijoituspäällikkö Maarit Vierunen vastasi kirjoitukseeni ja minä vastasin hänelle.

-----------------------------------------------

Helsingin sanomat (HS 2.11.2018) kiteyttää Espoon ensi vuoden budjetin otsikkoon ”Espoon lainataakka kasvaa”. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä vakuuttaa kuitenkin Espoon kasvavan kestävällä tavalla. Näin siitä huolimatta, että Espoo on Suomen velkaisin kunta ja lainamäärän arvioidaan kääntyvän laskuun vasta vuonna 2023. Helsingin sanomien jutussa mainitaan vain ohimennen Espoon rahastot, joiden pääoma liikkuu noin 700 eurossa.

Espoon suurin rahasto on peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto. Se muodostettiin vuonna 2006 Espoon saamista Espoon Sähkö Oy:n osakkeiden myyntituloista. Rahaston sääntöjen mukaan sen tuotot tulee käyttää taloussuunnitelmassa määriteltyjen investointien ja maanhankinnan rahoitukseen. 

Rahaston alkupääoma oli 358 miljoonaa euroa ja sen markkina-arvo on nyt yli 600 miljoonaa. Tuottoja on siten 12 vuoden aikana kertynyt noin 250 miljoonaa euroa. Euroakaan tästä summasta ei ole käytetty kuntalaisten hyväksi tai hankittu kaavoitettavaa maata ratojen varrelta. Poikkeuksellisen mittavia metro- ja kouluinvestointeja rahoitetaan mieluummin lainarahalla. Jos Espoo edelleen omistaisi sähköyhtiön, se tuskin jättäisi ottamatta yhtiöstä osinkoja.

Espoossa veroprosentin korotukselle ei löydä kannatusta, vaikka kaupunginjohtajan mukaan ”verotuloilla pitäisi päästä maksamaan lainaa”. Vaihtoehdoiksi jää vain menojen leikkaaminen ja lisälainan otto. Ensi vuonna Espoo ottaa lisälainaa 120 miljoonaa euroa ja koko konserni 423 miljoonaa euroa. Lainanoton kannattavuutta on perusteltu sillä, että sen korkoprosentti on alempi kuin rahastojen tuottoprosentti, joka tosin on ollut vuoden 2017 alusta vain 1,3 prosenttia. Muutama vuosi sitten rahasto oli pahasti tappiolla.

Sijoittaminen on riskialtista eikä se ole kaupungin ydintoimintaa. Koska Espoo haluaa kasvaa kestävästi, se ei voi olla Suomen velkaisin kaupunki. Lainaraha on ollut halpaa, mutta jossakin vaiheessa korot nousevat ja lainojen maksu rasittaa yhä enemmän tulevien vuosien taloudenpitoa.

Espoolla ei ole strategiaa, vaan tarina. Se kertoo, mistä olemme tulossa, missä olemme ja minne olemme menossa. Sähkörahaston tarinasta puuttuu näkemys siitä, minne olemme menossa: koska rahaston tuottoja aletaan käyttää kuntalaisten hyväksi.  

Tässä vastaukseni Espoon sijoituspäällikon vastaukseen:

VIRKAMIEHET PÄÄTTÄVÄT ESPOON RAHASTOISTA

Espoon sijoituspäällikkö Maarit Vierunen vastasi arvosteluuni Espoon rahastojen käytöstä (HS mielipide 19.11.). Espoolla on kaksi ns. sähkörahastoa, jotka ovat peräisin Espoon Sähkö Oy:n osakkeiden myynnistä. Valtuuston päätöksen mukaan uudemman, ison rahaston 250 miljoonan euron tuotot saa käyttää, kun vanhempi pieni rahasto on purettu. Asia ei ole kuitenkaan ihan yksinkertainen.

Kuntalainen ja luottamushenkilö voi yrittää ymmärtää kaupungin taloudenpitoa vain julkisten asiakirjojen avulla. Valtuuston hyväksymän taloussuunnitelman mukaan pieni rahasto piti purkaa loppuun vuonna 2016. Lisäehtona oli, että pientä rahastoa ei pureta, jos verorahoitus riittää investointien rahoitukseen. Tuo ehto ei täyttynyt, mutta rahastoa ei silti purettu. Suuren rahaston tuotto ei siten ollut käytettävissä vuonna 2017. 

Pientä rahastoa ei lopetettu myöskään vuonna 2017, vaikka vuoden 2018 taloussuunnitelmassa näin lukee. Kuluvan vuoden talouden seurantaraportti kertoo vihdoin, että pieni rahasto olikin tarkoitus purkaa vasta vuonna 2018. Sijoituspäällikkö Vierusen mukaan rahasto on nyt lopultakin purettu tämän vuoden syyskuussa.

Asiakirjojen perusteella ei ole voinut päätyä muuhun käsitykseen kuin, että suuren rahaston tuotot olisivat olleet käytettävissä vuodesta 2017 lähtien. Näin ei siis kuitenkaan ole, koska virkamiehet ovat pantanneet pienen rahaston noin 10 miljoonan euron loppuerää ja siten lykänneet suuren rahaston tuottojen käyttöä.  

Espoon vuoden 2019 taloussuunnitelmassa suuren rahaston tuottoja luvataan purkaa vuosittain 15 miljoonaa euroa seuraavan kolmen vuoden aikana. Kuitenkin taas sillä varauksella, että rahastoa ei pureta, jos verorahoitus jatkossa riittää investointien rahoitukseen. Tältä osin harkintavalta ja tulkinta jäänee taas sijoitustoiminnasta innostuneille virkamiehille, joille vuonna 2015 siirrettiin rahastojen hallinto kaupunginhallitukselta. 

Espoon valtuustolla on nyt vuoden 2019 budjetin yhteydessä kaikki valta hillitä Espoon velkaantumista. Otetaan suuren sähkörahaston 250 miljoonan euron tuotot käyttöön vaikkapa päiväkotien ja koulujen investointeihin.