Lukijalta | Länsiradan päätöksenteossa on huomioitava myös luontoarvot
Keskustelu länsiradasta jatkuu.
DI Olli Härmä toteaa mielipidekirjoituksessaan ”Länsirataan liittyy turhia pelkoja”, että rata rakennetaan eikä luontoarvoja vaaranneta.
Lopullista päätöstä nopean tunnin junan tai Espoo-Lohja lähijunan rakentamisesta ei ole tehty. Kansalaisten veroilla rahoitettavissa hankkeissa on tärkeää arvioida kustannukset mahdollisimman hyvin. Epävarmuutta lisää nyt se, että Länsirata Oy:n konsulttityönä teettämät laskelmat poikkeavat Väyläviraston virallisista arvioista.
Ratalain 37 §:ssä säädetään rautatien suoja-alueesta. Se on kaksiraiteisen radan molemmilla puolilla vähintään 30 metriä, yhteensä kiskoineen yli 70 metriä. Tältä alueelta poistetaan kaikki kasvillisuus. Ratakäytävän lähiympäristön vaikutusalue on Väyläviraston mukaan 200 metriä ratakäytävän molemmin puolin. Tällä alueella rautatien melun, tärinän ja liikennejärjestelyjen vaikutukset ovat merkittäviä.
Länsiradan luontovaikutuksia Espoossa ei pidä aliarvioida. Väyläviraston selvitysten mukaan pääosassa radan maastokäytävää ei voida välttää haitallisia luontoon kohdistuvia vaikutuksia. Espoo-Salo välillä lähes koko väylä sijoittuu metsäalueelle, jossa on yli 80 vuotta vanhoja metsiä. Myös hankkeen vaikutuksia maa- ja kallioperään sekä luonnonvarojen käyttöön voidaan pitää merkittävinä.
Radan rakentaminen edellyttää Espoon Kvarnträskin luonnonsuojelualueen osittaista lakkauttamista ja voi vaikuttaa kohtalokkaasti Gumbölenjoen erittäin uhanalaiseen meritaimenkantaan. Useihin muihinkin ekologisiin tekijöihin voidaan ottaa kantaa vasta lupapäätöksissä, koska hanke edellyttää poikkeamisia luonnonsuojelulaista ja luontodirektiivistä. Tämä tarkoittaa, että ympäristövaikutukset vaativat vielä lisäselvityksiä ja voi olla, että kaikki lain vaatimukset eivät tule täyttymään. Ainakin niistä voidaan riidellä vuosikausia eri oikeusasteissa.
Hannele Kerola
Varatuomari, kaupunginvaltuutettu (sd.)
