Espoossa on nyt valittu uudet luottamushenkilöt. Omat toiveeni toteutuivat ja toimin seuraavat neljä vuotta sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan että Yritysten ja yrittäjyyden Espoo ohjelman varapuheenjohtajana. Lupaan hoitaa tehtäväni mahdollisimman hyvin. Vaalilupaukseni oli, että puolustan luontoa ja lähipalveluja. Yrittäjänä haluan olla varmistamassa, että yrittäjien toimintaolosuhteet ovat parhaat mahdolliset.
Minuun saa olla yhteydessä: hannelekerola@gmail.com, 0408289901.
Espoon taloustilanne on yllättäen heikentynyt jopa niin paljon, että kaupunginjohtaja Mykkänen on antanut julkisesti myrskyvaroituksen talouden tilasta. Tulot jäävät ennakoitua pienemmiksi ja menot kasvavat enemmän kuin on ennakoitu. Verotuloja kertyy 26 miljoonaa euroa vähemmän kuin budjetoitiin.
Tässä tilanteessa virkamieskuntaa on kehotettu kiinnittämään erityistä huomiota menokehitykseen ja varmistamaan talousarviossa pysyminen.
Onko maanhankinta aina kannatettavaa?
Valtuustolle esitettiin, että maanhankintaan varattu 5 miljoonan euron budjetti ylitetään 4 miljoonalla. Raha käytettäisiin lähes 90 hehtaarin suuruisen maa-alueen hankintaan Nupurista ja Kolmperästä. Kuulostaa kohtuullisen eduslliselta.
Budjetin ylitys on kuitenkin merkittävä. Esimerkiksi kasvatukseen ja opetukseen esitettiin kahden miljoonan euron lisämäärärahaa, vaikka siellä menot kasvavat vauhdilla.
Valtuustolle 4 miljoonan lisämäärärahaa ei avattu miltään osin, vaan todettiin kaupunginhallituksen päättäneen hankkeesta maaliskuussa. Tarkistin KH:n päätöksen ja sen mukaan KH:n päätös oli ehdollinen ja edellyttää, että valtuusto myöntää lisämäärärahan. Tällaista virheellistä tietoa ei saisi esittää valtuustolle!
KH:n pöytäkirjan mukaan kolmasosa ostettavasta alueesta on yleiskaavoissa merkinnöillä A3 ja AP ja alue on kokonaan asemakaavoittamaton. Sitä ei kerrottu KH:lle, että alueella on vireillä Nupurinkallion asemakaava. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaan tätä vanhaa omakotialuetta ”täydennetään luonnonläheiseksi pientaloalueeksi, jossa alueen maisemalle tyypilliset piirteet huomioidaan suunnittelussa ja asemakaavalla turvataan arvokkaimpien luontoarvojen säilyminen”.
Nämä maat, jotka kaupunki nyt suunnittelee ostavansa, ovat pääosin rakentamattomia. Ne on myös suurelta osin rajattu asemakaavan valmisteluvaiheessa maankäyttöön tutkittavien alueiden ulkopuolelle. Syynä on nimenomaan se, näillä alueilla on jyrkkiä kalliota ja arvokkaita luontokohteita.
Koska valtuustolle kerrottiin (virheellisesti), että KH on jo päättänyt asian, ymmärsin kyllä, että hanketta ei voinut enää torpata. Raakamaan hankinta kaupungille onkin lähtökohtaisesti järkevää. Kysyin kuitenkin puheenvuorossani, onko nyt oikea aika käyttää kaupungin tulorahoituksesta 4 miljoonaa euroa maanhankintaan, jonka tulevista hyödyistä ei ole olemassa mitään arviota. Maa-aluille pystytään varmaan rakentamaan jonkin verran pientaloja, mutta se on epävarmaa, saako kaupunki edes omiaan takaisin.
Myönnän, että olen tiukka muodollisissa kysymyksissä. En hyväksy, että valtuustolle annetaan missään muodossa puutteellista tai virheellistä tietoa. Olen myös sitä mieltä, että kun talous on tiukalla, keskitytään peruspalvelujen rahoittamiseen. Hyviä kauppoja voi tehdä esimerkiksi hankkimalla oikeaan aikaan raakamaata, mutta silloin täytyy esittää päätöksentekijälle selvät kustannus-hyötyanalyysit.
Maanhankinta on nyt tarkoitus rahoittaa kaupungin tulorahoituksella eli niillä rahoilla, joista rahoitetaan myös koulutus ja opetus. Pahimmillaan voi käydä niin, että maanhankinnan rahoitus johtaa koulutuksen leikkauksiin! Espoolla on kuitenkin 800 miljoonan euron rahasto, joka on tarkoitettu nimenomaan maanhankintaan ja peruspalvelujen investointeihin. Tähän rahastoon tai sen tuottoihin ei kuitenkaan haluta syystä tai toisesta koskea, vaan tuotot lisätään pääomaan uudelleen sijoitettavaksi. Tästä olen puhunut valtuustossa lukemattomia kertoja, saamatta vastakaikua rahaston tuottojen käyttämiseen espoolaisten hyväksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti