tiistai 13. joulukuuta 2016

Espoossa riittää kysyttävää: Miksi ei haluta tehokasta omistaja- ja konserniohjausta?



Espoo konserniin kuuluu lähes 30 kokonaan omistettua osakeyhtiötä (esim. Länsimetro Oy, Espoon Asunnot Oy ja Espoon Sairaalat Oy) ja joukko yhtiöitä, joissa Espoo on osakkaana. Lisäksi Espoo kuuluu 9 kuntayhtymään (esim. HSL ja HSY) ja kolmeen säätiöön. Espoo-konserni on siis valtavan suuri ja monia merkittäviä asioita on siirretty yhtiöiden hoidettavaksi.

Espoon valtuustossa hyväksyttiin 12.12. omistajapolitiikan linjaukset ja konserniohjeet. Kumpikin asiakirja oli minusta kevyt ja oppikirjamainen. En usko, että ne muuttavat mitään. Esitin kummankin palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Ei kannata hyväksyä linjauksia ja ohjeita, jos ne eivät johda nykyistä parempaan tilanteeseen.

Muutokseen on selvästi tarvetta, kuten tarkastuslautakunnan puheenjohtajakin totesi: Omistajaohjauksen ja valvonnan pitää toimia nykyistä paremmin.

Yritin arvioida etenkin konserniohjetta siitä näkökulmasta, päästäänkö sen avulla paljon julkisuudessa olleen Länsimetron osalta parempaan tilanteeseen:

Konserniohjeen mukaan konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus ja sen konsernijaosto, kaupunginjohtaja, toim-alajohtajat, rahoitusjohtaja ja liiketoimintajohtaja. Länsimetro Oy:n osalta tämä tarkoittaa sitä, että Espoon teknisen toimen toimialajohtaja Olli Isotalo ja rahoitusjohtaja Ari Konttas kuuluvat Espoon konsernijohtoon ja vastaavat muun ohella Länsimetro Oy:n valvonnasta. Samaan aikaan he ovat Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä osakeyhtiölain mukaan velvolliset edistämään vain Länsimetro Oy:n etua.

Konserniohjeissa kiinnitetään aivan oikein huomiota siihen, että virkamiehen ja hallituksen jäsenten roolit eivät saisi sekoittua omistajaohjauksessa. Ohjeessa pitäisi kuitenkin olla tältä osin selvä linjaus, jonka mukaan konsernijohtoon kuuluva ei saa toimia konserniyhtiön hallituksessa. Minun on vaikea edes kuvitella tilannetta, jossa muu konsernijohto puuttuisi Olli Isotalon ja Ari Konttaksen toimintaan.

Konserniohjeen mukaan konsernivalvonnan järjestämisestä vastaa koko konsernijohto. Pahimmillaan yhteinen vastuu johtaa siihen, että kukaan ei ota siitä vastuuta. Esimerkiksi omistajapolitiikan linjauksessa todetaan, että tavoitteiden toteutuminen raportoidaan säännöllisesti konsernijaostolle ja tarvittaessa myös valtuustolle. Sille, jolle raportoidaan, syntyy vastuu myös päättää siitä, onko raportoinnin perusteella ryhdyttävä toimenpiteisiin. Konserniohjeessa vastuutahon pitäisi olla yksiselitteinen.

Konserniohjeen mukaan konsernivalvonta tarkoittaa yhtiön tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seurantaa, analysointia ja raportointia. Riskienhallinnan osalta rajoitutaan kuitenkin vain seuraamaan sen toimivuutta.

Riskienhallinnan osalta on syytä palauttaa mieleen vuonna 2014 tehdyt kaksi tärkeää päätöstä, joilla linjattiin kaupunginhallituksen ja valtuuston roolit:

Kaupunginhallitus hyväksyi silloin Kaupunkikonsernien riskienhallintapolitiikan. Näiden linjausten mukaan kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä ohjaa ja valvoo riskienhallinnan toimeenpanoa ja riittävyyttä. Valtuuston on mm. osoittaessaan resursseja ja tehdessään päätöksiä edellytettävä riittävää riskienhallintaa. Tytäryhtiöiden on raportoitava kaupungille merkittävistä riskeistä sekä riskienhallintansa toimivuudesta ja riittävyydestä.

Valtuusto hyväksyi samana vuonna Länsimetron rahoitusta koskevan päätöksen yhteydessä neuvottelukunnan yksimielisen kannanoton, jonka mukaan valtuusto edellyttää, että hankkeen riskinhallinnasta, kustannusten kehittymisestä sekä pitkän aikavälin vaikutuksista kaupungin käyttötalouteen raportoidaan valtuustolle säännöllisesti.

Minusta nämä vuonna 2014 tehdyt päätökset olivat hyviä. Silloin niitä pidettiin tarpeellisina, koska riskienhallinta ja valvonta ei siihen asti ollut taloudellisten riskien osalta riittävää.

Konserniohjeissa pitäisikin tuoda selvästi esille vuonna 2014 tehdyt päätökset riskienhallinnasta eli kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä ohjaa ja valvoo riskienhallinnan toimeenpanoa ja riittävyyttä. Valtuustolle pitäisi ohjeen mukaan raportoida säännöllisesti konserniyhtiöiden riskinhallinnasta, kustannusten kehittymisestä sekä pitkän aikavälin vaikutuksista kaupungin käyttötalouteen.

Konserniohjeeseen olisi näin koottu yhteen myös riskienhallinnan periaatteet. Esimerkiksi Länsimetron rakentaminen jatkuu vielä vuosia, minkä vuoksi on tärkeää, että ohjaus, seuranta ja valvonta ovat kunnossa ja vastuut selvät.









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti