Tämä kirjoitukseni julkaistiin Länsiväylän vaaliareenalla huhtikuussa 2021:
Espoossa valmistellaan uutta pohjois- ja keskiosien yleiskaavaa (POKE), jolla ohjataan maankäyttöä vuoteen 2050 asti.
Yleiskaava-alue käsittää lähes puolet Espoon pinta-alasta. Alueella on noin 50 000 asukasta ja määrä on tarkoitus kaksinkertaistaa. POKE on merkittävä myös hiilineutraaliustavoitteen kannalta: lähes 60 prosenttia alueesta on metsää ja nyt siitä on tarkoitus hävittää yli neljäsosa. Nuuksion järviylängön ja sen lähiympäristön luontoarvoja tuhotaan osoittamalla tehokaavoitusta hankalasti rakennettaville alueille.
Espoolaiset haluavat osallistua oman alueensa kehittämiseen. Kaavaehdotuksesta annettiin yli 700 muistutusta, mutta niillä ei ollut mitään vaikutusta. Tärkeimmäksi tavoitteeksi on nostettu kaavan hyväksyminen vielä nykyisen valtuuston aikana. Hätäisesti päätetystä kaavasta voi sen jälkeen valittaa vain oikeudellisilla perusteilla.
Yleiskaava ja sitä seuraavat asemakaavat ovat tarpeellisia, koska Espoota täytyy kehittää myös Kehä III:n ulkopuolella. Viimeisen 10 vuoden aikana esimerkiksi Nuuksio-Nupurin alueelle on saatu vain kaksi postimerkkikaavaa ja poikkeamispäätöksillä muutama asuinrakennus. Kaikkien edun mukaista olisi nyt valmistella maltilliseen rakentamiseen perustuva yleiskaava, jolla päästään eteenpäin ja joka ei johda vuosikausia kestävään valituskierrokseen.
Koska asukkaita ei haluttu kuulla, nyt korostuu Uudenmaan ELY-keskuksen rooli. ELY:n mukaan Histan ja Myntinmäen uudet asemat eivät ole voimassa olevan maakuntakaavan mukaisia ja niiden todellinen tarve ja edellytykset ovat epäselvät. Histan ja Myntinmäen asemaseutujen ympärille ja Nupurintien lähialueille rakennettavat uudet asuinalueet hajauttavat yhdyskuntarakennetta eivätkä tukeudu raideliikenteeseen.
Käykö tässä taas niin, että kun Espoo ei halua kuulla asukkaita, oikeusasteissa ratkaistaan Espoon kehittäminen. Näinhän kävi 20 vuotta sitten, kun ELY kaatoi valituksellaan Espoon suunnitelmat Histan rakentamisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti