tiistai 23. elokuuta 2022

Kunnallispolitiikan kiemuroita

Käytin Espoon valtuusto 50-vuotisjuhlaistunnossa kolme puheenvuoroa; Ämmässuon tuulivoimalan asemakaavasta, Nupurintien pyörätiestä ja Espoon kaupungintalosta. 

Ämmässuon tuulivoimalan asemakaavasta

Puheenvuoroni pitämistä innosti valtuuston juhlaistunnon aluksi kuultu Espoon entisen kaupunginjohtajan Pekka Löyttyniemen erinomainen puheenvuoto, jossa mm. korostetiin asukkaiden kuulemisen tärkeyttä.

Tuulivoimaa koskevan esittelytekstin mukaan Nuuksio-seura vastustaa hanketta. Nuuksio-seuran puheenjohtajana halusin selventää, että tarkkaan ottaen tämä ei pidä paikkaansa. Nuuksio-seuran lausunnon pääviesti oli, että ennen asemakaavan hyväksymistä on tehtävä tuulivoimalahankkeen ja Ämmässuon muiden toimijoiden yhteisvaikutusten arviointi, joka käsittää myös sosiaalisten ja terveysvaikutusten arvioinnin eli ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin. Jos se on tehty asianmukaisesti ja sen tulokset osoittavat, että tuulivoimalasta ei aiheudu haittaa paikallisille asukkaille, Nuuksio-seura on valmis harkitsemaan kantaansa uudelleen.

Tuulivoimahanketta on siis valmisteltu kuusi vuotta. Hankkeessa alusta lähtien konsulttina toimineen Rambollin mukaan työssä oli keskeistä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointi eli alueen asukkaiden kokemukset. Valmistelun aikana tehtiin useita luontoon ja eläimiin kohdistuvia vaikutusarviointeja. Niiden mukaan tuulivoimalasta ei ole mitään haittaa, eikä siitä synny päästöjä ilmaan, veteen eikä maaperään. 

Vasta viime vuonna, Nuuksio-seuran vaatimuksesta, Ramboll teki 124 sivua pitkän ihmisvaikutusten arvioinnin, josta minä sain tiedon vasta nyt. Selvityksen tekovaiheessa asukkaita kuultiin yhdessä etätyöpajassa, johon osallistui 14 asukasta. Selvityksen mukaan asukkaiden näkökulma, siis ne asukkaiden kokemukset, joiden piti olla tärkeitä, poikkeavat asiantuntijoiden näkökulmasta. Vaikutusten merkittävyys todettiin vähäisen kielteiseksi eikä tuulivoimalasta aiheudu alueella työskentelevien ihmisten terveydelle haitallisia yhteisvaikutuksia. Asukkaiden tilanteeseen ei otettu kantaa. Todettiin vain yleisesti, että yhteisvaikutuksilla ei ole merkittävää vaikutusta ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen.

Me valtuutetut korostamme asukkaiden kuuntelemisen tärkeyttä. On tärkeää, että asukkaat myös kokevat, että heitä on kuunneltu. On liian helppoa kuitata asukkaiden kuuleminen laajalla konsulttiselvityksellä.

Nupurintien pyörätiestä

Tein tästä valtuustokysymyksen viime huhtikuussa yhdessä 22 muun valtuutetun kanssa. Demarit olivat tässä laajasti mukana.

Valtuustokysymykseeni annetun vastauksen mukaan 30 vuotta valmisteltu Nupurintien kevyen liikenteen väylä siirtyy taas hamaan tulevaisuuteen. Vastauksen voi kiteyttää niin, että Espoon virkamiehet päättivät, vastoin valtuuston hyväksymää budjettia, siirtää Nupurintien kevyen liikenteen väylään varatut rahat Rantaradanbaanaan. Virkamiehet toivovat, että Nupurintien väylä saataisiin sisällytettyä vuosina 2024–2027 kaupungin budjettiin.

Yhteishanke ELY-keskuksen kanssa kaatui, vaikka myös ELY oli varannut hankkeeseen tarvittavat rahat tämän vuoden budjettiin.

Tähän hankkeeseen saatiin rahaa sekä Espoon, että ELY:n budjetissa nimenomaan sen vuoksi, että Nupurintien kevyen liikenteen väylä on kaikissa selvityksissä asetettu prioriteettilistan kärkeen. Vaarallisuudesta huolimatta Nupurintie on erittäin suosittu pyöräilyreitti.

Tässä näkyy taas kerran, miten Espoossa suhtaudutaan Kehä III:n ulkopuoliseen alueeseen. Nuuksio-Nupurin alueella ei ole palveluja, meiltä on viety suorat bussilinjat Leppävaaraan, Nuuksion koulu on lakkautettu ja kohta jo joku keksii lakkauttaa myös Karhusuon lähikirjaston. Nupurintien pyörätien rakentamisen lykkääminen tarkoitta, että koululaisia joudutaan jatkossakin kuskaamaan taksilla ja joudumme pelolla odottamaan, koska taas pyöräilijä kolaroi auton kanssa.

Esitin, että vähintä, mitä virkakunta voi tehdä, on sisällyttää Nupurintien kevyen liikenteen väylän määräraha ensi vuoden budjettiin. Jos näin ei tapahdu, tulen itse esittämään sitä ja toivon tälle tukea kaikilta valtuustoryhmiltä.  

Puheenvuoroni sai aika hyvin tukea eri ryhmiltä (ei tosin demareilta).

Espoon kaupungintalosta


Teimme viime toukokuussa Jouni Särkijärven (kok) ja Johanna Karimäen (vihreät) kanssa valtuustoaloitteen yhdessä 20 valtuutetun kanssa, että Espoo laatisi vertailun Espoolaisten talon toteuttamisesta joko uudisrakennuksena tai hyödyntäen kaupungintalon ja valtuustotalon nykyisiä rakennuksia.

Tästähän on väännetty todella pitkään ja mielipiteet jakaantuvat.

Esitin puheenvuorossani, että Espoon kaupungin juhliessa tässä kuussa 50 vuotissynttäreitä on surullista, että samaan aikaan puretaan 50 vuotta sitten rakennettu kaupungintalo. Näyttää pahasti siltä, että kaupungintalon pariksi rakennettu valtuustotalo on seuraava.

Valtuusto ei ole koskaan tehnyt päätöstä kaupungintalon purkamisesta. Päätöksen ovat tehneet yksin virkamiehet. Virkamiehet ovat vähätelleet kaupungintalon paikallishistoriallista ja arkkitehtuurista merkittävyyttä sekä sitä symbolimerkitystä, että talo valmistui samaan aikaan kun Espoosta tuli kaupunki. Talossa on väitetty olevan niin laajoja home- ja sisäilmaongelmia, että niitä ei voida korjata, vaikka tästä ei vallitse asiantuntijoiden keskuudessa yksimielisyyttä. Rakennus on tarkoituksella päästetty huonoon kuntoon, jotta nyt voidaan väittää, että kunnostaminen olisi vaatinut kalliita ja laajoja peruskorjauksia. Myös purkamisen rasitetta ilmastonmuutoksen kannalta vähätellään. Tärkeintä tuntuu olevan historian hävittäminen, ei kestävä kehitys.

Myös Nuuksiossa juhlitaan kaupungin 50-vuotista taivalta. Juhlien lisäksi muistelemme etenkin Espoon historiaa. Me Nuuksiossa arvostamme vanhoja rakennuksia ja niiden kunnossapitämistä. Nuuksio-seuran Honkamaja on lähes 100 vuotta vanha, mutta hyvin hoidettuna se on edelleen erinomaisessa kunnossa. Nuuksion koulu, jonka Espoo päätti juuri lakkauttaa, toimi yli 70 vuotta vanhassa hyväkuntoisessa rakennuksessa. Suuri osa meistä asukkaista asuu kymmeniä, osa jopa yli sata vuotta vanhoissa taloissa. Hyvin hoidettuja ne ovat edelleen hyvässä kunnossa.

Olisin arvostanut kaupungintalon säilyttämistä ja sen kunnossa pitämistä sekä aloitteessa tarkoitetun vertailun tekemistä. Virkamiehet ovat kuitenkin tarkoituksella ajoittaneet purkutyöt niin, että valtuusto ei voisi edes halutessaan päättää säilyttää kaupungintalon vahvoja rakenteita ja ulkoista ilmettä. Tämä ei vastaa demokraattista päätöksentekoa. Valtuustolla on kuitenkin edelleen valta päättää säilyttää valtuustotalo.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti