maanantai 19. joulukuuta 2022

Terveisiä HUSista!

 


Tänään oli HUS-kuntayhtymän hallituksen viimeinen kokous ja samalla minun viimeinen raporttini. Ensi vuoden alusta vastuu siirtyy HUS-yhtymälle ja sen hallitukselle.

Synnytyksistä on ollut puhetta ja toimialajohtaja Seppo Heinonen antoi hallitukselle tilannekatsauksen. Haluan todeta heti alkuun kokonaiskuvan: HUSin synnytyksissä tulokset ovat maailman huippuluokkaa, äitiyskuolleisuus on maailman pienin ja HUSssa tehdään paljon alan tutkimusta. Neuvoloiden kanssa tehdään paljon yhteistyötä ja päivystys toimii hyvin. Kaikista Suomen synnytyksistä ja naisten taudeista kolmasosa hoidetaan HUSssa.

HUSin synnytykset (yli 15 000 vuodessa, 15–50 päivässä) hoidetaan Naistenklinikalla, Jorvissa, Hyvinkäällä ja Lohjalla. Niillä on yhteinen 24/7 toimiva kontaktikeskus, josta synnyttäjät ohjataan oikeisiin paikkoihin. Sairaaloilla on myös yhteinen leikkauslista. Kätilöillä on laaja toimenkuva ja synnytyssaleihin on helppo saada henkilökuntaa. Vuodeosastoilla tilanne on hankalampi. Kesäkuukausina synnytysten määrä nousee 10 % ja samaan aikaan osa hoitajista on kesälomalla, mikä tuo ruuhkia. Sairauspoissaoloja on pitkin vuotta, koska hoitajina on paljon pienten lasten vanhempia.

Synnyttäjien asiakaspalaute on ollut todella hyvää. Eniten purnausta on tullut Naistenklinikasta, jossa ollaan neljän hengen huoneissa. Vuonna 2024 tilojen osalta tulee helpotusta, kun Naistenklinikan remontissa olevat tilat valmistuvat. Espoo on nyt suosituin synnytyspaikka, koska siellä on kaikilla yhden hengen huone. Sinne pääsee 90 % synnyttäjistä. Itä-uudellamaalla ongelmia aiheutuu siitä, että Hyvinkäälle ei ole kulkuyhteyttä. Lohja on pieni toimipiste, siellä hoidetaan keskimäärin kolme synnytystä päivässä. Synnytyksen hinta on siellä 1 200 euroa kalliimpi kuin Naistenklinikalla ja Espoossa. Lohjan synnytysosastoa ei ole lakkauttamassa!

Näköpiirissä ei myöskään ole, että synnytyksille oltaisiin kehittämässä yksityisiä palveluja. Toiminta vaatii 24/7 palvelua, leikkaustiloja ja tehohoitoa. Sitä vastoin osaajia, etenkin hedelmällisyyshoitajia, siirtyy yksityiselle.

Johtamissykkeen ja henkilöstökyselyn tulokset ovat aika hyvät, 76 % on tyytyväisiä johtamiseen ja suunta on selvästi nouseva. Myös lähijohtamisen tulokset ovat parantuneet. Tämä kuulostaa hyvältä etenkin, kun HUS on varmasti koko maassa kaikista väsynein koronasta.

Vähän huolia herättää kyllä se, miten henkilöstö jaksaa jatkossa. VM:n johdolla on tehty HUSin tuottavuus- ja talousohjelma. Sen mukaan HUSin pitäisi tuottavuutta parantamalla säästää 20 miljoonaa euroa vuonna 2024, 50 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja 70 miljoonaa euroa vuonna 2026. Entisenä VM:n virkamiehenä ihmettelen, mistä tällainen tuottavuuden nousu revitään (oma kauhukommentti: perinteisesti hoitajien selkänahasta). Vuosikausia HUS on jo pyrkinyt parantamaan tuottavuutta 1–1,5 % ja nyt pitäisi käytännössä tuottaa kasvavalle joukolle potilaita enemmän palveluja vähemmällä rahalla. Taitaa olla niin, että VM:n ”lasitornista” on helppo heitellä erilaisia miljoonasäästöjä ymmärtämättä ollenkaan, että HUS tuottaa lakisääteisiä palveluja.

Soteuudistus tuo myös omat sekavuutensa: HUS vastaa lain nojalla yliopistosairaalatasosta ja siihen kuuluvasta erikoissairaanhoidosta. Helsingin ja hyvinvointialueiden kanssa tehtävän järjestämissopimuksen mukaan HUSille tulee lisäksi vastuu monista muistakin asioista. Yhteistyön pitäisikin toimia saumattomasti kuntien ja jatkossa hyvinvointialueiden kanssa. Ongelmia kuitenkin on, etenkin siirtymisessä HUSin päivystyksestä jatkohoitoon kuntiin ja hyvinvointialueilla. Viime perjantaina 208 potilasta odotti HUSin tiloissa pääsyä kotikuntaan perusterveydenhuollon vuodeosastolle. Tähän on tänään etsitty ratkaisua Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Sazonovin johdolla. Lain mukaan vastuu on selvästi Helsingillä ja hyvinvointialueilla, ei HUSlla.

Hallitukselle kerrottiin myös HUSin sisäisestä tarkastuksesta, joka on ulkoistettu konsulttiyhtiö Deloitelle. Tarkastaja korosti koko organisaatiossa yhteisten toimintatapojen tärkeyttä ja niiden noudattamisen valvontaa.  Apotin osalta hän painotti, että Apotin kehittämisen parissa työskentelevillä ”pitäisi olla samat mahdollisuudet taitojen ja ajankäytön osalta osallistua kehittämistyöhön”.

Olin pettynyt näin yleiseen ja ympäripyöreään arviointiin, lähinnä tämä on konsulttien kapulakieltä. Sisäisen tarkastuksen lisäksi HUSin toimintaa arvioivat ulkoinen tarkastus, tilintarkastajat ja HUSin tarkastuslautakunta. Kaiken tämän tavoitteena on edistää HUSin tuloksellisuutta, tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä antaa keinoja vaaditun tuottavuuden parantamiseen. Tulevana HUSin tarkastuslautakunnan jäsenenä en usko, että tuloksia syntyy ympäripyöreillä latteuksilla, vaan tarvitaan tiukkoja, selkeitä linjauksia ja sen valvontaa, että ne myös toteutetaan. Pehmoilulla ei saa mitään muutosta aikaiseksi 😊

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti