maanantai 28. elokuuta 2023

Jotain tarttee tehdä, jotta soteuudistus saadaan toimimaan

Osallistuin hyvinvointialueiden tarkastuslautakuntien neuvottelupäiville Kuopiossa 24 – 25.8.2023. Olen jo pitkään kantanut huolta siitä, miten soteuudistus saadaan toimimaan, kirjoitellut blogeja[1] ja osallistunut aktiivisesti keskusteluun. Toivonut, että asiakkaat ja potilaat saavat palveluja ja rahat riittävät.

Neuvottelupäivillä Valtiontalouden tarkastusviraston johtava tuloksellisuustarkastaja Nina Martikka piti esitelmän, jonka sisältö on pakko jakaa täällä blogissani. VTV:n alla olevat riskiarviot on tehty vuoden 2022 syksyllä. Oma arvioni on, että ne ovat edelleen täysin ajankohtaisia. Entisenä VM:n virkamiehenä olen aika varma, että ministeriöiden ohjaus ei tule toimimaan – ei erikseen eikä yhdessä.

VTV:n Nina Martikan diat soteuudistuksesta:

Uudistukselle asetetut tavoitteet eivät toteudu

-          Yhdenvertaisuus palvelujen saannissa ei toteudu.

-          Palvelut eivät toimi yhteen.

-          Palvelut eivät ole kustannusvaikuttavia.

-          Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua ei pystytä hillitsemään.

-          Suurten kokonaisuuksien kilpailuttaminen vaikeuttaa pienempien tuottajien mahdollisuuksia päästä tuottamaan palveluja hyvinvointialueelle.

o   Hallitusohjelma (s. 104): Hallitus parantaa julkisen sektorin tehokkuutta rajaamalla inhouse-yksiköiden käyttöä julkisissa hankinnoissa.

-          Kustannusten kasvua yritetään hillitä supistamalla palveluvalikoimaa.

Valtion rahoitus on riittämätön

-          Sairaalainvestointien rahoituksen ohella hyvinvointialueet joutuvat jatkossa kohdentamaan rahaa yhä enemmän myös kunnilta siirtyneiden tilojen perusparannukseen. Sairaalainvestointien lainan takaisinmaksu ei siten jatkossa välttämättä merkittävästi vapauta rahaa palvelujen kehittämiseen.

-          Hyvinvointialueiden investointitarpeet ovat erilaisia.

-          Jos hyvinvointialueille kohdennettu laskennallinen rahoitus ei riitä, valtion on pakko myöntää alueille lisärahoitusta.

-          Hyvinvointialueet saavat päättää itse, miten ne valtion rahoituksen jakavat alueellaan. Tämän seurauksena joillakin alueilla rahaa on riittämättömästi sosiaalihuoltoon, toisilla taas vanhustenhuoltoon.

-          HV-alue voi ottaa hoitaakseen vapaaehtoisia tehtäviä, minkä takia riskinä saattaa olla lakisääteisten tehtävien riittämätön resurssointi.

-          Hyvinvointialueilla aletaan periä asiakasmaksuja palveluista, joista ei ole aikaisemmin asiakasmaksuja peritty ja asiakasmaksuja peritään lain sallima enimmäismäärä.

-          HE 241/2020 vp ei ole arvioitu palkkaharmonisoinnin muutoskustannuksia eikä palkkaharmonisoinnin aiheuttamiin menoihin ole varattu rahaa julkisen talouden suunnitelmassa.

-          Hyvinvointialueiden työvoimakustannukset nousevat nopeammin kuin valtion rahoitustaso. Kustannustason muutos otetaan huomioon hyvinvointialueiden hintaindeksillä, jossa yleisen ansiotason painokerroin on 0,60. Palvelujen järjestämiseen jää entistä vähemmän rahaa.

Uudet ohjaustavat eivät toimi

-          Vaikka sosiaali- ja terveysministeriöllä ja valtiovarainministeriö voivat hyvinvointialueiden kanssa käymissään neuvotteluissa antaa hyvinvointialueille tarvittaessa palvelujen järjestämistä koskevia toimenpidesuosituksia, niillä ei ole kuitenkaan käytettävissään oikeudellisia keinoja toimenpidesuositusten noudattamisen varmistamiseksi.

-          Hyvinvointialueiden ohjauksessa valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä sisäministeriö joutuvat tekemään yhteistyötä. Jos yhteistyö ei toimi, ei myöskään ohjaus toimi.

Palveluja ei ole tarjolla riittävästi alueen asukkaiden tarpeisiin nähden

-          Vaikka rahaa olisi järjestää palveluja, työvoimapulan takia palveluja ei voida tarjota tarvetta vastaavasti.

-          Riittämätöntä palvelutarjontaa ei voida korvata lisäämällä ostopalveluja, koska myös yksityiset palveluntuottajat kärsivät työvoimapulasta.

-          Hyvinvointialueiden sisällä palvelujen myöntämiskriteereitä yhdenmukaistetaan. Osa asiakkaista saa aikaisempaa vähemmän palveluja.

-          Sosiaali- ja terveysministeriö ei pysty aidosti arvioimaan palvelujen riittävyyttä hyvinvointialueen laatiman selvityksen ja THL:n laatiman hyvinvointialuekohtaisen asiantuntija-arvion perusteella.

  



[1] Soteuudistus – joko se nyt vihdoin tulee (23.4.2021), HUSin hallitukseen ja ehdolle aluevaltuustoon (15.10.2021), Maltti on valttia soteuudistuksen täytäntöönpanossa (12.12.2021), Riittävätkö rahat, paranevatko palvelut? (3.1.2022), Mitä HUSlle ja soteuudistukselle kuuluu? (23.8.2022), Soteuudistus – viittä vaille valmis? (13.9.2022), Pakkolaista, HUSin taloudesta, soteuudistuksen vaikutuksista ja kehitysvammaisten hoidosta (19.9.2022), Soteuudistus, onko syytä huoleen? (27.11.2022), Voisiko maakuntavero lisätä hyvinvointialueiden tehokkuutta ja tuottavuutta? (4.2.2023) ja Kuka päättää sotepalveluista? (4.5.2023)

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti