Espoossa valmistellaan nyt vuoteen 2060 ulottuvaa koko kaupungin kattavaa yleiskaavaa. Väkiluku on vuodesta toiseen kasvanut tuhansilla uusilla asukkailla ja arvio on, että vuonna 2060 Espoossa on yli 500 000 asukasta. Asukkaita on nyt 326 530.
Yleiskaavan lähtökohtana on, että 34 vuoden kuluttua Espoo on edelleen verkostokaupunki, jossa on viisi kaupunkikeskusta eli Espoon keskus, Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Espoonlahti sekä uutena Hista. Kauppakeskukset olisivat edelleen kaupan ja palvelun keskittymiä.
Kasvava kaupunki tarvitsee myös uusia palveluja ja ELY-keskuksen arvion mukaan Espooseen rakennettaisiin 100 uutta päiväkotia ja 23 uutta peruskoulua.
Yleiskaavassa varaudutaan ennen kaikkea uusiin raideyhteyksiin kaupunkikeskusten välillä. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava mahdollisti länsiradan rakentamisen, 2060 kaava uusia metro- ja ratikkayhteyksiä. Kaava siis mahdollistaa nämä yhteydet, mutta kallis infra vaatii kuitenkin aina erilliset budjettipäätökset. Puhutaan useiden miljardien hankkeista.
Kun väkiluku kasvaa, tarvitaan myös uusia asuntoja. Yleiskaavassa rakentaminen on pyritty ohjaamaan uusille raidekäytäville ja niiden varressa oleville asemakaavoitetuille alueille.
Kärjistäen voisin kiteyttää eri puolueiden linjaukset näin: Kokoomus haluaa Espooseen paljon pientaloja ja enintään matalia kerrostaloja, vihreät haluavat laajoja viheralueita. Meille demareille luontoarvojen turvaaminen on todella tärkeää, mutta kasvavassa kaupungissa tarvitaan hyvien liikenneyhteyksien varrella myös tiivistä kerrostalorakentamista.
Yhteinen näkemys on siitä, että pientalojen sekaan ei pidä rakentaa kerrostaloja. Pientaloalueiden lähellä korttelitehokkuus on pääsääntöisesti maltillinen 0,3 - 0,7.
Yleiskaava 2060 kattaa periaatteessa koko kaupungin. Yleiskaavalla ei kuitenkaan ole vaikutusta seuraavilla alueilla, joilla noudatetaan lainvoimaista osayleiskaavaa: Pohjois- ja keskiosien yleiskaava (POKE), Blominmäki, Kera, Finnoo, Kaitaa-Iivisniemi, Kiviruukki ja Skataholmen-Svartholmen-Braskarna ja osittain Soukanniemi-Suvisaaristo.
Miten yleiskaava etenee päätöksenteossa?
Yleiskaavan valmistelu aloitettiin vuonna 2022 ja sen luonnos tuli nähtäville vuonna 2024. Asukkaiden näkemyksiä oli kyselty jo valmisteluvaiheessa ja luonnoksesta saatiin yli 1 500 mielipidettä.
Tämän jälkeen käynnistyi yleiskaavaehdotuksen valmistelu, jota on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa keväällä 2026. Lautakunnan varapuheenjohtajana olen päässyt aika hyvin perille siitä, mistä tässä on kysymys.
Kaupunkisuunnittelulautakunnassa eri puolueiden edustajat käsittelivät ensin virkamiesten valmistelemaa ehdotusta ja koko lautakunta päätti siitä 22.4.2026. Lopputuloksena oli, että kaavaehdotus palautettiin yksimielisesti uudelleen valmisteluun. Monesta asiasta päästiin kompromissiin, mutta osasta äänestettiin.
Uusi ehdotus tulee lautakunnan käsittelyyn syksyllä 2026. Sen jälkeen kaupunginhallitus päättää sen asettamisesta nähtäville. Kuntalaiset voivat kommentoida ehdotusta ja antaa siitä muistutuksia. Tavoitteena on, että valtuusto hyväksyy yleiskaavan vuonna 2027.
Miten kaavaluonnos on muuttunut?
Kaupunkisuunnittelulautakunnan palautusehdotuksessa tehtiin sekä suuria että pieniä linjauksia.
Suurin linjaus koski Matinkylän ja Espoon keskuksen välille suunniteltua raidelinjausta ja sen varrelle kaavailtuja uusia asuinalueita. Kaava mahdollistaa metrolinjan, mutta sen varrelle suunniteltujen uusien asuinalueiden toteuttaminen käynnistyy vasta sitten, jos/kun metrosta tai ratikasta tehdään päätös. Eli asuinalueet merkittiin kaavaan aluevarauksina. Jos raiteet rakennetaan, linjaus jatkuu Espoon keskuksesta Jorviin.
Toinen suuri linjaus koski ratikkasuunnitelmaa Espoon keskuksesta Suurpeltoon. Se korvattiin kaavassa yhteystarvemerkinnällä. Eli jää harkintaan, mitä tarvitaan.
Tarkat, vähän pienemmät aluerajaukset on listattu kaupunkisuunnittelulautakunnan 22.4.2026 pöytäkirjassa. Ne ovat pieniä muutoksia yleispiirteisen yleiskaavan kannalta, mutta monen asukkaan kotikulmien kannalta suuria linjauksia.
Listaan lyhyesti ne asiat, joista lautakunnassa äänestettiin:
1. Tvijälpin pieni saari Westendin edustalla. Kokoomus olisi halunnut saaren pohjoisosaan asutusta ja sitä varten sillan, mutta hävisi niukasti äänestyksen. Saari säilyy siten V-alueena (virkistysalue). Demarit kannattivat saaren luonnon turvaamista ja V-merkintää. Osa vihreistä olisi halunnut saarelle SL-suojelumerkinnän.
2. Kokoomus ja RKP halusivat Matinkylän edustalla olevan Brändholmin saaren RA-merkinnän (loma-asunto) muutettavaksi A-merkinnäksi (asuminen), vaikka saareen ei ole siltaa. Äänin 10–3 muutos hyväksyttiin, vain vihreät vastustivat. Itse äänestin A-merkinnän puolesta, koska minusta Espoon kokoisessa kaupungissa ei tarvita loma-asuntoja etenkään paikoissa, joissa asutaan vakituisesti ympäri vuoden.
3. Kokoomus halusi vähentää Suurpellossa kerrostaloja ja vaati alueen pohjoisosiin suunniteltuja kerrostaloalueita kevennettäväksi. Muutosesitys voitti. Demarit kannattivat kerrostaloja, koska koko Espoota ei voida täyttää pientaloilla. Kohtuuhintainen asuminen vaatii myös kerrostaloja. Suupellossa kerrostalot oli suunniteltu niin, että ne mahdollistivat laajasti luonnon säilyttämisen.
4. Kauklahdessa Gumbölenjoen laaksossa kokoomus halusi rantaan pientaloja ja vastaavasti pienentää työpaikka-alueita. Demarit eivät kannattaneet muutosta, koska TP-alueen (työpaikka-alue) pienentäminen olisi vaarantanut varikon sijoittamisen alueelle. Kokoomuksen kanta voitti äänestyksessä.
5. Viirukalliossa kavennettiin vähän viheraluetta mahdollistaen pientalojen rakentaminen, mitä vihreät vastustivat.
6. Vihreille on tärkeää, että Espoon keskuksesta ei rakenneta keskuspuiston läpi kulkevaa Espoonväylää. Kaikki muut puolueet kannattivat väylän rakentamista.
7. Tärkeä äänestys käytiin siitä, merkitäänkö yleiskaavaan Myntinmäen asema ja sen ympärille suunnitellut asuinalueet. Aseman poistamista kannatti viisi lautakunnan jäsentä, kahdeksan vastusti. Itse äänestin aseman ja sen ympäristön poistamista, koska Mynttilän metsä on vanha, upea alue, jossa on arvokkaita luontokohteita – jylhiä kallioita ja vanhaa upeaa metsää. Muut demarit kannattivat aseman säilyttämistä yleiskaavassa. Taustana tässä on se, että valtuuston enemmistö on päättänyt, että alueen läpi rakennetaan Länsirata, joka jo tuhoaa valtavasti luontoa. Itse vastustin Länsirataa enkä voi hyväksyä, että loputkin vanhasta metsästä uhrataan 10 000 ihmisen asumiselle.
8. Keskuspuisto on myös hieno paikka ja vihreät halusivat vähän laajentaa sen rajoja. Äänestys meni tiukaksi ja puheenjohtajan äänellä laajennusta ei hyväksytty.
9. Taavinkylän koulun lähimetsän laajuudesta äänestettiin, mutta vihreät ja RKP hävisivät äänestyksen.
10.Vihreät olisivat halunneet laajentaa viheralueita Histan ympäristössä, mutta jäivät tässä yksin.
11.Vihreät halusivat myös laajentaa ekologisen yhteyden vähimmäisleveyttä, mutta jäivät tässäkin yksin.
Yleiskaavan käsittely lautakunnassa oli mielenkiintoinen kokemus, jota kokoomuksen kansanedustaja Henrik Vuornos johti hienosti. Suuri kiitos siitä hänelle.
