Espoon keskukseen tarvitaan muutakin kuin Citymarket ja tornitalo

 

Kuvassa on Espoon kaupungintalo. Valtuuston enemmistö päätti vuonna 2018, että vuosia tyhjällään ollut talo piti purkaa. Espoon kaupungin tiedotteen mukaan Espoon keskusta päästään nyt kehittämään kokonaisuutena. 

Vastustin kaupungintalon purkamista, kuten vastustan myös valtuustotalon purkamista.  

Siteeraan museovirastoa: "Espoon kaupungintalon rakennuksella on sen käyttöön liittyviä historiallisia, arkkitehtuurista johtuvia rakennustaiteellisia sekä kaupunkikuvaan vaikuttavia ympäristöllisiä arvoja, joiden perusteella sen säilyttäminen on perusteltua. Kulttuurihistoriallisen merkityksen ohella Espoon kaupungintalolla sekä sen ja valtuustotalon muodostamalla kokonaisuudella on Espoon kaupungistumiseen ja yhdyskuntarakenteen sodanjälkeiseen muutokseen liittyviä identiteetti- ja symbolimerkityksiä.” 

Kaupungintalon vierestä purettiin myös virastotalo, jota tuskin kukaan jää kaipaamaan. Tilalle on tarkoitus rakentaa espoolaisten talo, monitoimitila palvelemaan kaupunkilaisia, päättäjiä ja kaupungin hallintoa.

Tämä kaikki sijaitsee Espoon keskuksessa radan pohjoispuolella. Eteläpuolella sijaitsevat Espoontorin ja Entressen kauppakeskukset. 

 

Koko Espoon keskusta on siis yritetty kehittää vuosikymmeniä. Me alueen palveluja käyttävät tiedämme, että aseman seutu on turvaton ja epäsiisti, liukuportaat ovat usein jumissa ja sateella seistään vuotavan katoksen alla. Kauppakeskusten välissä kulkeva Siltakatu on edelleen sekava ja vaarallinen sekä jalankulkijoiden että autoilijoiden kannalta. Lupauksista huolimatta aseman turvallisuutta ei ole parannettu, kauppakeskuksia ei ole yhdistetty eikä joukkoliikennekeskusta rakennettu. Viihtyisää toria eikä edes kukkaistutuksia ole saatu.

Valtuustossa oli 18.8.2025 hyväksyttävänä asemakaava, jolla parannetaan kaupallisia palveluja. Espoontorin tilalle tulee K-Citymarket ja viereen 15 kerroksinen tornitaloa. En vastustanut kaavan hyväksymistä, mutta olisin pitänyt tärkenä, että kaava-alueen rajauksilla olisi tuotu myös muita, asukkaiden kannalta tärkeitä parannuksia.

Aikaisimmissa tämän alueen asemakaavoissa turvallisuuden ja esteettömyyden lisääminen on ollut yksi suunnittelun keskeisistä tehtävistä. Siltakadun ylittävää yhteyttä on pidetty kokonaisuuden toimivuuden kannalta olennaisena, samoin joukkoliikenteen siirtämistä pois Siltakadulta.

Näitä tavoitteita ei nyt siis toteutettu. Kaava-aineistossa todettiin vain, että Siltakadun liikenne tulee lisääntymään 30 %. Siltakadun ongelmallisuus nostettiin esille myös asukkaiden palautteessa.

Tein valtuustossa toivomuksen, jonka mukaan Espoon asemanseudun ja kauppakeskukset yhdistävän Siltakadun kehittämistä jatketaan määrätietoisesti. Aluetta on kehitettävä kokonaisuutena asukkaiden ja espoolaisten kannalta turvalliseksi, viihtyisäksi ja elinvoimaiseksi.

Toivomukseni hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti. Nyt kun olen kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja teen parhaani, että toivomukseni toteutuu. 

 

Aurinkoahven ei kuulu luonnon vesiin

 

Aurinkoahven näyttää vaarattomalta akvaariokalalta. Tosiasiassa se on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Aurinkoahventa ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Suomessa ensimmäinen havainto aurinkoahvenesta rekisteröitiin vuonna 2014 Turussa. Vuonna 2025 aurinkoahventa on havaittu yli viidessäkymmenessä paikassa Uudeltamaalta Poriin asti.

Vieraslajit.fi-sivuston mukaan aurinkoahvenet uhkaavat luonnon vesistöissä alkuperäistä vesieliöstöä terrorisoimalla sammakkoeläimiä ja toisia kaloja, mutta huonontavat myös veden laatua heikentämällä kasvien elinolosuhteita. Aurinkoahventen on havaittu vähentäneen vesien monimuotoisuutta. Luontoon päästetyt yksilöt ovat muodostaneet pysyviä kantoja ja aiheuttaneet haittaa. 

EU:n vieraslajiasetus edellyttää jäsenmailta tehokkaita hallintakeinoja haitallisten vieraslajien osalta. Tehokkain keino aurinkoahventen hävittämiseen on tyhjentää aurinkoahvenlammet kokonaan. Jos tämä ei ole mahdollista, aurinkoahvenia voidaan hävittää muilla keinoilla, kuten rotenon- tai lämpökäsittelyllä. Keinot ovat lakkiita ja niillä on haitallisia vaikutuksia vesilajistoon.

Espoon Nuuksion Laihalammen tilanne

Espoon kaupunki tiedotti vuoden 2024 lokakuussa, että Nuuksiossa Hakjärven luonnonsuojelualueella sijaitsevasta Laihalammesta on löytynyt aurinkoahvenia. Lammelle asennettiin verkkorakennelma, jotta aurinkoahven ei pääse leviämään Nuuksion Pitkäjärveen. 

Helsingin Sanomat ja Länsiväylä-lehti uutisoivat asiasta. Helsingin sanomien mukaan ”Suomessa aiemmin tehdyt aurinkoahvenhavainnot ovat umpilammista, Nyt laji on vaarassa levitä Nuuksion Pitkäjärveen.”

Kymmenen kuukautta (11.8.2025) aurinkoahvenen havaitsemisen jälkeen, Espoon kaupunki tiedotti sivuillaan, että kaupunki ja Uudenmaan ELY-keskus ovat poistaneet aurinkoahvenet Laihalammesta käsittelemällä lampi rotenonipitoisella liuoksella. Tiedotteen mukaan liuos on myrkyllistä kaloille ja vesieläimille, mutta vähemmän myrkyllistä nisäkkäille ja linnuille. Rotenoni hajoaa muutamassa viikossa eikä siitä ole veteen laimennettuna haittaa ihmisen terveydelle. Lammen käyttö kiellettiin kuitenkin 14.9.2025 asti. Myös Sorlammen luontopolun Laihalammen kierroksella kulkemista suositeltiin välttämään. Ihmisiä neuvottiin ottamaan välittömästi yhteyttä Myrkytystietokeskukseen, jos joutuu kosketuksiin lammen veden kanssa ja saa oireita.

Kaupungin tiedotteen mukaan ”aurinkoahvenen torjunta Laihalammesta on erityisen tärkeää, sillä lammesta on vesiyhteys laajempaan vesistöön. Vieraslajin leviäminen Nuuksion Pitkäjärveen ja siitä eteenpäin olisi merkittävä riski alueen vesistön monimuotoisuudelle.”

Rotenonin käyttö kasvinsuojeluaineena on kielletty EU:ssa vuonna 2008. Wikipedian mukaan rotenoni on myrkyllistä ihmisille ja voi aiheuttaa vaurioita munuaisissa ja maksassa.

Laihalampea ei padottu myrkyn vaikutusajaksi, vaikka se olisi ollut helposti toteutettavissa matalan veden ja vähäisen virtauksen vuoksi.

Alueen asukkaille ei kerrottu etukäteen, että lampi myrkytettiin 11.8.2025. Kaupungin tiedote julkaistiin vasta myrkyttämisen tapahduttua. Kaupungin sivuilla julkaistun tiedotteen lisäksi Laihalammen parkkipaikalle ja lammen ympäristöön vietiin infotauluja, jossa kerrottiin käyttökiellosta ja menettelyohjeista, jos kemikaalia nielee tai sitä joutuu iholle tai silmiin.

Tiedottaminen rajoitettiin alueellisesti Laihalampeen, vaikka kaupunki oli tietoinen siitä, että lammesta johtaa noin yhden kilometrin pituinen puroyhteys Nuuksion Pitkäjärveen.

Tieto myrkyttämisestä levisi alueen asukkaille facebook-ryhmän Nuuksio seudun asukasfoorumin kautta. Osalle Nuuksion Pitkäjärveen johtavan puron läheisyydessä asuvia jaettiin tiedote postilaatikkoon vasta 15.8., neljä päivää myrkyttämisen jälkeen. Osalle tiedotetta ei ole jaettu vieläkään.

Tein tästä valtuustokysymyksen 18.8.2025 Espoon valtuustossa. Me valtuutetut saamme esittää kysymyksiä, joihin virkamiesten on vastattava yhdeksän viikon kuluess:

1.      Onko kaupunki ollut tietoinen, että vuoden 2024 lokakuussa Laihalampeen asennettu verkkorakennelma, jonka tarkoitus oli estää aurinkoahvenen leviäminen Nuuksion Pitkäjärveen, oli rikottu?

2.      Miksi kaupunki ryhtyi aurinkoahvenen hävittämiseen vasta 10 kuukautta sen jälkeen, kun aurinkoahvenia oli havaittu Laihalammessa?

3.      Miksi kaupunki ei etukäteen selvittänyt myrkyttämisen vaikutusalueella asuvia asukkaita ja tiedottanut myrkyttämisestä laajasti ja hyvissä ajoin ennen toimenpidettä?

4.      Miksi Laihalampeen ei tehty patoa myrkyn vaikutusajaksi ja siten estetty myrkyn leviämistä purin kautta Nuuksio Pitkäjärveen?

5.      Miten kaupunki saattoi jättää huomioimatta, että Laihalammesta on yhteys Nuuksion Pitkäjärveen, jolloin myrkky pääsi leviämään puroon ja sitä kautta Pitkäjärveen ja saattoi näin vaarantaa puronvarren asukkaiden ja eläinten terveyden.

6.      Onko aurinkoahvenen hävittämiseksi suunnitteilla vastaavanlaisia toimenpiteitä espoolaisissa järvissä tai lammissa? 

K ----------------------------------------------------

On selvää, etta paikalliset asukkaat ovat vihaisia kaupungin toiminnasta. Erityisen vihaisia ovat ne asukkaat, jotka asuvat Laihalammesta Nuuksion Pitkäjärveen johtavan puron varrella. Miksi heille ei kerrottu etukäteen myrkytyksestä? Virkamiesten olisi pitänyt tajuta, että lampeen laitettu myrkky valuu puroa myöten Pitkäjärveen. Valtuustokysymykseni tavoite on, että vastaavanlaista tiedon pimittämistä ei enää tapahdu. 

Jokainen ymmärtää, että aurinkoahven täytyy hävittää. Tässä olisi pitänyt menetellä niin, että asukkaille olisi järjestetty etukäteen tilaisuus, jossa alan asiantuntijat olisvat kertoneet myrkystä ja siitä, minkälaisia pitoisuuksia lampeen laitetaan. Myös siitä, miten myrkky vaikuttaa kaloihin, vesieläimiin, kasveihin sekä veden kanssa tekemisiin joutuneisiin eläimiin ja ihmisiin. Myrkkyjen käyttö herättää aina huolta ja pelkoa! 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Aurinkoahven on akvaariokala