Länsiradalla (aik. ESA-rata) on pitkä historia. Alun perin kysymys oli Turun tunnin junasta eli nopeasta junayhteydestä Turun ja Helsingin välillä, josta on jatkoyhteys Venäjälle. Tänä päivänä puhutaan lähijunasta Espoosta Histan, Veikkolan ja Vihti-Nummelan kautta Lohjan Lempolaan ja myöhemmin myös Saloon.
Espoo-Salo-oikorata on 95 kilometriä ja siinä on noin 16 kilometriä siltoja ja 22 rautatietunnelia, joiden yhteispituus on yli 15 kilometriä (pisin yli 2,5 km). Rata maksaa 3,3 miljardia ja sen hyöty/kustannussuhde on 0,44 eikä se siis ylitä yhteiskuntataloudellista kannattavuusrajaa H/K=1,0 (Väylävirasto 2024, Espoo-Salo – oikorata yleissuunnitelma Ver.A)
Keskityn tässä blogissani Espooseen, koska marraskuussa asia tulee päätettäväksi Espoon valtuustoon.
Radan hyödyt ja haitat voi kiteyttää seuraavasti:
Hyödyt: Espoo voi rakentaa Histan lähiön, mahdollisesti myös Myntinmäen ja Forsbackan, jotka ovat keskellä metsää ja kaukana rakennetusta ympäristöstä. Uudet asuinalueet, joihin tulisi mahdollisesti 25 000 asukasta, vähentävät vastaavasti painetta tiivistää asutusta etelä-Espoossa.
Espoon osuus radasta olisi alkuvaiheessa 262,5 miljoonaa, jota voitaisiin rahoittaa Espoon peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston varoilla (siellä on nyt 800 milj.). Espoo omistaa Histassa 200 hehtaaria tulevalla asemanseudulla ja myös Forsbackassa useita hehtaareita. Kun alueet ensin kaavoitetaan ja sitten myydään, Espoo saa maanmyyntituloja. Histan maatalousyhtymä omistaa Histassa lähes yhtä paljon maata kuin Espoo, joten sieltä saadaan maanmyyntituloja.
Haitat: Espoossa ratalinja kulkisi keskeltä vanhaa metsäaluetta Mynttilässä ja Forsbakassa. Ratalinja on vähintään 100 metriä leveä ja sen alta joudutaan kaatamaan kaikki puut. Ainakin yksi luonnonsuojelupäätös joudutaan purkamaan ja tuhoamaan lisäksi arvokkaita luontokohteita sekä merkittäviä ekologisia yhteyksiä.
Hiilijalanjälki on suuri, kun Espoon osuudelle tulee kolme tunnelia ja 11 siltaa.
Luonnon tuhoamisen lisäksi hanke tulee Espoolle kalliiksi. Radan rakentamisen lisäksi Espoo joutuisi maksamaan uusille asuinalueille tulevan kunnallistekniikan ja kaiken infran. Pienessä kaupungissa tarvitaan myös päiväkoteja, kouluja, uimahalli, urheilukenttä ja kaikki palvelut.
Länsirata Oy:n osakkaana Espoo maksaa myös osuutensa yhtiön lainoista, joita otetaan pelkästään radan rakentamista varten 500 miljoonaa euroa.
Oma kantani:
Suurin huoleni koskee luonnon tuhoamista, hankkeen kalleutta espoolaisille veronmaksajille ja yhdyskuntarakenteen hajauttamista. En vastustaisi ratahanketta, jos linjaus olisi vedetty Turunväylän varteen.
En vastusta myöskään Histan rakentamista. Länsimetron hallituksessa pitkään istuneena tiedän, että valtion osittain rahoittamat infrahankkeet edellyttävät tiiviisti rakennettua asemanseutua. Ihmettelen ihan vilpittömästi, kuinka vetovoimainen lähiö syntyy Histaan, Turunväylän ja Ämmässuon viereen, 30 kilometrin päähän Helsingistä. Espoossa lähimpään kaupunkikeskukseen (Espoon keskus) on 10 kilometriä. Vaarana myös on, että ensin tulevat korkeat kerrostalot ja palvelut tulevat kun tulevat vuosien päästä. Maanmyyntitulojen kertymiseen liittyy siten epävarmuuksia.
Histan maatalousyhtymän maat, joista arvioidaan saatavan maankäyttömaksuja, sijaitsevat sen verran kaukana asemasta, että sinne tulee lähinnä pientaloja. Maankäyttömaksujen kertyminen pientaloista on epävarmaa, koska kiinteistökohtaisen hyödyn täytyy olla vähintään 450 000 euroa, jotta maksuja voidaan periä.
Monet puolustavat uutta ratahanketta sillä, että kysymys on valtakunnallisesti merkittävästä hankkeesta. Jos näin on, miksi valtio rahoittaa hankkeesta vain 30 %, VM ei pidä hanketta kannatettavana ja Helsinki vetäytyi hankkeesta jo pari vuotta sitten. Pitääkö Espoon olla tällaisessa hankkeessa maksumiehenä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti