sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

MIKSI VASTUSTAN ESPOON SITO-UUDISTUSTA



Espoossa ollaan uudistamassa sivistystoimen organisaatiota. Asia on esitelty kaupunginhallituksen iltakoulussa ja KH päätti 27.5. äänestyksen jälkeen tukea muutosta. Minä äänestin vastaan yhdessä vihreiden kanssa. Muutoksia oli vaikea saada enää tässä vaiheessa. Tuli tunne, että asia on jo päätetty muissa pöydissä. Valtuusto sanoo lopullisen sanansa 10.6.

Maailma muuttuu ja organisaatioita täytyy aika ajoin tarkastella uudelleen. Koska me luottamusmiehet kuitenkin päätämme asiasta, meidän on ymmärrettävä vähintäänkin seuraavat asiat:
-          mikä on organisaatiouudistuksen tavoite
-          mikä on uudistuksen jälkeen paremmin kuin nyt
-          miten uudistus vaikuttaa resursseihin (rahoihin ja ihmisiin)
-          paraneeko tehokkuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus
-          hyötyvätkö palvelujen käyttäjät
-          paraneeko palvelun rajapinnassa, missä ihminen kohtaa ihmisen, palvelun määrä, laatu ja kustannustehokkuus

Minä kokeneena hallintojuristina en ole vakuuttunut näistä peruskysymyksistä. Minulle on kuvattu lähinnä nykytilaa ja toiveita. On hankalaa, jos syntyy mielikuva, että todelliset perustelut eivät ole samat kuin kerrotut.

Vastustan erityisesti 1. nuorisopalvelujen tulosyksikön yhdistämistä liikuntapalvelujen tulosyksikköön ja 2. työväenopiston yhdistämistä Omniaan. Kerron tässä perusteluni:

1.      Minulle lasten ja nuorten hyvinvointi on ykkösasia. Jos voisin, lisäisin entisestään nuorten määrärahoja ja vahvistaisin nuorisopalveluja.

En ymmärrä, mitä tällä uudistuksella tavoitellaan. En myöskään ymmärrä, mitä hyötyä tästä on nuorille ja nuorten kanssa töitä tekeville. Liikunta on kuitenkin vain yksi osa nuoren elämää. Ainakin yhtä tärkeitä ovat koulu, kulttuuri, taide, musiikki, tanssi, retkeily, kaverit, yhdessäolo ja muu elämään harjoittelu.

Osaava, riittävästi resursoitu nuorisopalvelu tukee erilaisten nuorten erilaisia tarpeita. On tärkeää, että ammattitaitoiset nuorisotyöntekijät saavat kehittää omaa asiantuntemustaan ja erityisosaamistaan. Tätä ammattitaitoa täytyy arvostaa.

2.      Kuntarakenne ja metropolihallinto ovat nyt muutosten kourissa. Minun on vaikea ymmärtää, miksi tässä tilanteessa kannattaa lähteä vahvistamaan Omnian asemaa. Nyt olisi hyvä miettiä rauhassa, miten toisen asteen koulutusta ja aikuiskoulutusta kannattaa kehittää koko pääkaupunkiseudulla osana suurempaa uudistusta. Nämä ovat nimenomaan asioita, joita täytyy katsoa kuntarajat ylittäen.

Omnian vahvistaminen on muutenkin asia, jota kannattaa miettiä tarkkaan. Omnia on kuntayhtymä, jolla on oma luottamusmieshallitus. Se päättää itsenäisesti koulun kehittämistä ja määrärahojen jaosta. Kokoomuksella on hallituksessa ehdoton valta-asema; Omniassa tehdään, mitä kokoomus haluaa. Meille demareille perinteisesti tärkeä kansan sivistyslaitos – työväenopisto, voi pikku hiljaa hiipua Omnian suojissa.

Olin viime valtuustokaudella HSL:n hallituksessa. Tämän kokemuksen perusteella tiedän, että Espoon KH:n konsernijaosto ei juuri pysty ohjaamaan HSL:n päätöksentekoon. Nyt kun olen istunut konsernijaostossa puoli vuotta, Omnia ohjaaminen ei ole ollut siellä edes esillä. En siis usko, että Omnian päätöksentekoa voidaan ohjata demokraattisesti ja siten varmistaa työväenopiston säilyminen.

Taloudellisesta näkökulmasta uudistus on hankala. Omnian määrärahoja on juuri päätetty leikata viidesosalla. Omnia ottaa varmaan mielihyvin sen lisärahoituksen, minkä työväenopisto tuo tullessaan – tarvittaessa paikkaamaan Omnian vanhoja toimintoja.

Minulle työväenopisto on tärkeä asia. Minä haluan, että espoolaiset voivat jatkossakin harrastaa monipuolisesti ja kehittää itseään kohtuuhintaisilla kursseilla. En näe perusteita sille, että ei-tutkintotavoitteinen, pääosin aikuisten käyttämä koulutus kannattaisi yhdistää oppilaitokseen, jonka ensisijainen osaaminen kohdistuu nuorten tutkintotavoitteiseen koulutukseen.  

Koko tässä SITO-uudistuksessa on yksi kummajainen. Kun suomenkielisellä puolella nuortenpalvelut halutaan yhdistää liikuntaan ja työväenopisto Omniaan, ruotsinkielisellä puolella kaikki ruotsinkielinen koulutus keskitetään yhteen. Suomenkielisellä puolella syntyy liian laajoja kokonaisuuksia, ruotsinkielisellä puolella vahvistetaan kieleen perustuvaa erityisosaamista. Työväenopisto hajotetaan samalla kahteen osaan. Tätä on mahdotonta ymmärtää muun kuin RKP:n hyvin hoidettuna edusvalvontana.

Vastustan myös aikuislukion sijoittamista Omniaan. Jos ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämisestä väitetään syntyvän hyötyjä, miksi ei saman tien esitetä koko ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämistä nuorisoasteeksi. Tällainen uudistus voisi olla hyvä; jokainen nuori pääsisi peruskoulun jälkeen nuorisoasteelle, josta voisi koota itselleen sopivan kokonaisuuden.    
       


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti