maanantai 19. elokuuta 2013

PAREMPAA JOUKKOLIIKENNETTÄ?




Espoon kaupunkirakenne on toisaalta keskitetty, toisaalta hajanainen. Kaupunki muodostuu viidestä tiiviistä kaupunkikeskuksesta eli Tapiolasta, Matinkylä-Olarista, Espoonlahdesta, Leppävaarasta ja Espoon keskuksesta. Lisäksi on kaksi paikalliskeskusta, Kauklahti ja Kalajärvi. Jokaisessa kaupunkikeskuksessa on noin 50 000 asukasta eli asukkaita on yhteensä 250 000.

Espoossa palvelut on keskitetty näihin kaupunkikeskuksiin. Asun itse Nupurissa, joka kuuluu Espoon keskuksen alueeseen. Päiväkoti ja lähikoulu ovat lähistöllä, mutta muihin palveluihin on matkaa reilut viisi kilometriä. Bussiyhteyksissä ei ole kehumista ja aikuiset liikkuvat pääosin omilla autoillaan.

Helsingin seudun liikennekuntayhtymä eli HSL vastaa kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien joukkoliikenteestä. Jokainen kunta maksaa kuntaosuutena noin puolet oman kuntansa joukkoliikenteen kuluista. Toinen puoli kerätään kuntalaisilta matkalippujen hinnoissa. Lippuhinnoista päättää HSL:n hallitus. Vähän monimutkainen häkkyrä, täytyy myöntää.

Espoon konsernijaosto antoi tänään lausuntonsa joukkoliikenteen lähivuosien kehittämistarpeista. Nostin kokouksessa esille kaksi asiaa, joista kannan huolta:

1. Espoon joukkoliikenteen palvelutaso riippuu suoraan kuntaosuuden suuruudesta. Mitä suurempi kuntaosuus, sitä paremmat palvelut. Minusta palvelutasoa on parannettava nykyisestä. 

Espoo on varannut vuoden 2014 joukkoliikennekuluihin 53,8 miljoonaa euroa. HSL:n esityksen mukaan todelliset kulut ovat 54,7 miljoonaa euroa. Erotus on 900 000 euroa eli 1,7 %. Esittelytekstin mukaan erotus tulisi kattaa ensisijaisesti HSL:n toimintamenoja karsimalla ja lipputuloja kasvattaen. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaisi sekä palvelutason heikentämistä että lippuhintojen nostamista. 

Minun mielestäni palvelujen keskittäminen kaupunkikeskuksiin edellyttää, että niihin pääsee sujuvasti junalla tai bussilla. Esim. kaikki entiset turvakotipalvelut on keskitetty Espoon keskukseen, joten matka palvelun luo voi olla todella pitkä. 

Esitin siis lausunnon alkuun yleiskirjausta: ”Espoo pitää tärkeänä hyvin toimivaa joukkoliikennettä. Länsimetro tulee osaltaan parantamaan merkittävästi joukkoliikennepalveluja.” Kuntaosuuden osalta esitin: ”Kuntaosuuden vaje katetaan ensisijaisesti HSL:n tuottavuutta parantamalla ja Espoon ylijäämillä.”

Perustelin muutosesityksiäni sillä, että espoolaisille täytyy kertoa tavoitetila – haluamme parantaa nykyistä palvelutasoa. Olisin halunnut myös lausuntoon maininnan siitä, että kuukausiseutulippuihin ei tule ensi vuonna korotuksia, koska HSL:n hallitus on jo näin linjannut. Minusta olisi myös selkeää todeta lausunnossa se tosiasia, että Espoon joukkoliikenteeseen varaaman 53,8, miljoonan euron ja todellisten kulujen erotus katetaan Espoon ylijäämillä. Niitä on kertynyt HSL:n haltuun yli 8 miljoonaa euroa. Näin on menetelty viime vuosina ja näin on tarkoitus tehdä myös ensi vuonna. En halua heikentää palvelutasoa, mutta uskon, että jokaisessa organisaatiossa on varaa/pitää parantaa tuottavuutta.

Sain kannatusta vihreiltä, RKP:ltä ja vasemmistoliitolta. Äänestys päättyi tilanteeseen 4 – 4 eli koko kokoomuksen joukkue äänesti vastaan. Perussuomalainen puheenjohtaja Sonkeri liittyi kokoomuksen joukkoon ja muutosta ei hyväksytty. En ymmärrä!  

2. Toinen huoleni liittyy infrakorvauksiin. Tämä se vasta onkin vaikea käsite. HSL huolehtii joukkoliikenteestä, mutta ei tee sen vaatimia investointeja, esim. rakenna metroa. 

HSL maksaa kunnille korvausta siitä, että käyttää kuntien omistuksessa olevaa liikenneinfraa. Euroina tämä tarkoittaa sitä, että HSL on maksanut joka vuosi Helsingille reilut 60 miljoonaa euroa, mutta Espoolle vain reilut 2 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 infrakorvauksia arvioidaan maksettavan 74,7 miljoonaa euroa. Suuri hyppäys tulee vuonna 2016, kun Länsimetro ja kehärata valmistuvat. Infrakustannusten arvioidaan silloin nousevan 126 miljoonaan euroon.

Kuten edellä kerroin, kunnat maksavat joukkoliikenteen menoista sen osuuden, mitä ei saada katettua matkalipputuloilla. Käytännössä kunnat maksavat puolet joukkoliikenteen kuluista ja toinen puoli tulee lipputuloista. Jos vuonna 2016 kuntaosuuksilla halutaan edelleen kattaa sama osuus eli puolet kustannuksista, lipputuloja on vuonna 2016 kerättävä lisää noin 24 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi keskimäärin 11,4 %:n korotusta matkalippujen hintoihin. Hintapaineita luo myös uusi vyöhykemalli, josta kerroin aikaisemmassa blogissani.

Infrakorvauksissa on siten kysymys suurista summista, noin 10 % koko joukkoliikenteen kuluista. Espoon kannalta asia on erityisen tärkeä, koska infrakorvauksilla voidaan jälkikäteen kattaa osa Länsimetron kustannuksista. 

Nykyinen sopimus infrakorvauksista koskee ennen vuotta 2012 rakennettua infraa. Nyt neuvotellaan siitä, minkä verran HSL maksaa kunnille tämän ajankohdan jälkeen käyttöön otetuista investoinneista, kuten Länsimetrosta.

Esitin kokouksessa lausuntoon seuraavaa lisäystä: ”Infrakorvauksista neuvoteltaessa Espoolle on varmistettava Länsimetron edellyttämä oikeudenmukainen korvaus.” Ajattelin, että konsernijaoston linjaus antaisi virkamiehille neuvotteluun hyvää taustatukea. Toisin kävi. Kokoomuksen ja perussuomalaisen äänillä lisäysehdotukseni hylättiin. En ymmärrä!





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti