ELÄKKEIDEN TASOSTA – MIKÄ ON OIKEUS JA KOHTUUS MINUN MIELESTÄNI

Aluksi kuitenkin muutama sana vielä eläkkeiden ja palkkojen verotuksen eroista. Vertasin edellisessä blogissani eläkkeellä olevan ja yli 53 -vuotiaan työssä käyvän verotuksen eroja. Päädyin siihen, että verotuksessa ei ole eroa. Lopputulos olisi vähän erilainen, jos olisin verrannut vaikka 30 -vuotiaan ja eläkkeellä olevan 65 -vuotiaan verotusta. Palkkojen verotus on tällöin kevyempää, koska osa verotuksen yhteydessä perittävistä maksuista vaihtelee iän perusteella. Esim. työeläkemaksu (ja vastaavasti myös eläkekertymä) on 53 – 62 -vuotiailla 1,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin muilla.

Vuonna 2017 voimaan tulleet kiky-sopimuksen mukaiset muutokset kiristivät palkansaajan eläkemaksuja, mutta tätä kompensoitiin ansiotulojen verotuksen kevennyksellä, mikä tietysti koski myös eläkkeitä. 

Suuri kuva siis on, että eläkkeiden ja palkkojen verotuksessa erot ovat pieniä ja eri suuntiin meneviä. Erilaisten vähennysten ja maksutasojen vuoksi verotus on lisäksi vaikeasti ymmärrettävää. Oikeudenmukaisuuden kannalta tämä on huono asia.  

Suuremman huomion veroblogissani olisi ansainnut se, että työttömän saaman päivärahan verotus on selvästi kireämpää kuin palkkatulojen verotus. Jos työtön saa kuukaudessa 1 000 euroa, veroa menee 21 %. Vastaavan suuruisesta palkkatulosta maksetaan kunnallisveroa vain 8,5 %. Demaritkin ovat pitäneet tätä oikeudenmukaisena ja uskoneet, että työtöntä kannustetaan näin töihin. Horisontaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta tämä on kuitenkin väärin. Minä en usko kannustavuteen. Luulen, että suurin osa työttömistä ei edes tiedä, että työtulovähennyksen vuoksi verotus kevenisi, jos menisi töihin. Sitä paitsi, kuinka moni pystyy edes valitsemaan, jos työpaikkoja ei edes ole.

Eläkkeiden tasosta

Pitkällä aikavälillä työntekijöiden palkkojen kehityksen pitäisi noudattaa tuottavuuden kasvua. On oikeus ja kohtuus, että osa yrityksen tuloksesta ”sataa työntekijöiden laariin”.

Pitäisikö eläkkeiden nousta samaa tahtia kuin palkkojen? Tästä on varmasti erilaisia näkemyksiä, mutta minusta on oikeudenmukaista, että eläkkeiden ostovoimasta pidetään huolta. Kun hinnat nousevat, eläkkeet nousevat. Alla olevan laskelman on tehnyt tutkija Sami Grönberg eduskunnan tietopalvelusta. Siinä listataan ensin vuoden 2016 brutto- ja nettoeläkkeet, sitten samat tiedot vuodelta 2017 ja viimeisessä sarakkeessa on ostovoiman muutos:

Bruttotyöeläke, €/kk	Nettokokonaiseläke, €/kk	Bruttotyöeläke, €/kk		Nettokokonaiseläke, €/kk	Ostovoiman muutos, %
0	767	0		760	-2,0%
500	906	504		902	-1,6%
1 000	1 061	1 007		1 061	-1,2%
1 500	1 266	1 511		1 276	-0,4%
2 000	1 578	2 014		1 595	-0,2%
2 500	1 900	2 518		1 924	0,0%
3 000	2 168	3 021		2 199	0,2%
3 500	2 444	3 525		2 471	-0,1%
4 000	2 714	4 028		2 753	0,2%
4 500	2 970	4 532		3 021	0,5%
5 000	3 226	5 035		3 281	0,5%
5 500	3 482	5 539		3 541	0,5%
6 000	3 738	6 042		3 802	0,5%
6 500	3 945	6 546		4 016	0,6%
7 000	4 149	7 049		4 226	0,6%
7 500	4 354	7 553		4 436	0,7%
8 000	4 558	8 056		4 646	0,7%
8 500	4 763	8 560		4 856	0,7%
9 000	4 968	9 063		5 066	0,8%
9 500	5 172	9 567		5 276	0,8%
10 000	5 377	10 070		5 485	0,8%

Taulukosta näkyy selvästi, että tänä vuonna pienten eläkkeiden ostovoima heikkenee ja suurten paranee. Tämä on väärin. Ongelmaa ei kuitenkaan voida korjata taitetun indeksin muuttamisella, vaan luopumalla vähintään takuueläkkeiden väliaikaisesta leikkaamisesta.

En siis kannata demareiden puoluekokouksessakin keskusteluun tulevaa taitetun indeksin muutosta. Minusta eläkkeitä voidaan jatkossakin tarkistaa vuosittain indeksillä, jossa kuluttajahintojen paino on 80 % ja palkkojen 20 %.  On tärkeää varmistaa, että eläkemaksuja ei jatkossa jouduta nostamaan. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että nuoretkin saavat aikanaan eläkkeitä sen verran, että pärjäävät. 

Kaksi huolta minulla on eläkkeiden osalta: Miten estetään eläkeläisten köyhyys ja miten huolehditaan siitä, että pätkätöitä tekeville nuorille kertyy riittävästi eläkettä. 

Eläkeläisten köyhyydestä ja köyhyydestä yleensä

On hienoa, että jokainen Suomessa asuva on vuodesta 2011 lähtien ollut lain nojalla oikeutettu takuueläkkeeseen, jos eläke ei muutoin riitä kohtuulliseen toimeentuloon. Takuueläke maksetaan valtion varoista ja se on tänä vuonna 760,26 euroa kuukaudessa. Vuonna 2016 takuueläke oli 6,69 euroa suurempi ja vuonna 2018 se on taas noin 8 euroa suurempi. En ymmärrä tällaista poukkoilua eikä siihen löydy perusteluja hallituksen esityksestä.

Takuueläkkeitä koskevaa lakia säädettäessä arvioitiin, että takuueläkkeen saajia olisi noin 120 000 ja siihen menisi noin 100 miljoonaa euroa valtion varoja. Vuoden 2015 tilastojen mukaan takuueläkkeen saajia oli noin 100 000, suurin osa naisia. Minusta on huolestuttava tieto, että peräti puolet takuueläkkeen saajista on alle 60-vuotiaita ja 13 % alle 30 -vuotiaita. 

Minusta demareiden pitäisi linjata, että me huolehdimme takuueläkkeen saajista, mutta myös ylipäätään köyhistä sekä liian nuorena pienen työkyvyttömyyseläkkeen varaan jääneistä. Heille meidän tulisi varmistaa säällinen elämä.