Miksi minä kannatan Timo Harakkaa SDP:n puheenjohtajaksi

Seinäjoen puoluekokouksessa kolme vuotta sitten kannatin Antti Rinnettä, koska muutos oli välttämätön. Nyt kannatan Timo Harakkaa samasta syystä, mutta eri perusteluilla.

Demareiden kannatus on Rinteen aikana noussut, mikä on hieno saavutus. Ongelmana kuitenkin on, että demareiden poliittiset linjaukset eivät ole riittävän selkeitä ja uskottavia.

Demareiden politiikan suurimmat puutteet liittyvät talous- ja veropolitiikkaan. Erityisesti minua harmittaa se, että puoluehallitus ei ole tehnyt talous- ja veropoliittista ohjelmaa. Ei vaikka Seinäjoen puoluekokous nimenomaan tähän velvoitti jo vuoden 2014 aikana. Ohjelman tavoitteena piti olla täystyöllisyys ja oikeudenmukainen verojärjestelmä. Henkilökohtainen harmini johtuu siitä, että olin itse saanut sen ensin Uudenmaan demarien kannanotoksi ja sitten myös varsinaisen puoluekokouksen linjaukseksi.

Puolue ei voi tehdä uskottavaa talouspolitiikkaa ilman hyvää ohjelmaa, jossa linjataan keskeiset tavoitteet ja keinot. Talouspolitiikkaa ei voi tehdä reagoimalla yksittäisiin kysymyksiin.

Toinen moitteeni kohdistuu Kilpailukykysopimuksen hyväksymiseen. En ymmärrä, miksi demarit hyväksyivät sopimuksen, vaikka tässä Rinteellä olisi pitänyt olla asiantuntemusta. Suomi tuskin lähtee nousuun sillä, että valtion ja kuntien virkamiehet istuvat joka päivä 6 minuuttia pitempään töissä ja heiltä leikataan 30 % lomarahoista. Aika moni Sari Sairaanhoitaja joutuu ensi kesänä miettimään, onko varaa lähteä lomailemaan.  

Kannatin Timo Harakkaa EU-vaaleissa ja eduskuntavaaleissa. Minusta Timo on pitkään osoittanut laajaa osaamista talous- ja veropolitiikassa. Minun on ollut helppo arvioida tältä osin Timon laajaa ja monipuolista osaamista ja näkemyksiä, koska istun puolueen veroryhmässä, jossa Timo on puheenjohtajana.

Timo käynnisti myös juuri ennen puheenjohtajakisaan lähtemistä Liike 2020-hankkeen, jossa olen mukana. Minusta siihen on koottu hyvä ja monipuolinen näkemys siitä, mihin suuntaan demareiden täytyy mennä.

Tässä muutamia, minun mielestäni hyviä linjauksia (vähän lyhensin ja selvensin):

Mahdolli­suuksien tasa-arvo on Suomen tärkein kilpailukykytekijä. Syntyperästä ja varallisuudesta riippumatta jokaisella pitää olla mahdollisuus toteuttaa itseään ja päästä korkeatasoiseen koulutukseen. Opetuksen ja työvoimakou­lutuksen leikkaukset ovat järjettömiä ja tuhoisia.

Tarvitaan solidaarisuutta ja vastuuta nuorista. Työelämä muuttuu ja raja työllisen ja työttömän välillä hälvenee, use­at eivät saa työstään riittävää toi­meentuloa. Kaikista on kuitenkin huolehdittava. Sosiaalidemokraatit eivät voi, ei­vätkä saa, luottaa siihen, että vien­tivetoisella kasvulla suuret yritykset luovat merkittävästi työpaikkoja.

Julkisen vallan ja markkinoiden täytyy täydentää toisiaan selkeällä työnjaolla. Markkinatalous on hyvä tapa järjestää yhteiskunnan toimintaa – niissä tehtävissä, joihin se sopii ja silloin, kun se toimii. Julkinen valta on innostava kumppani, joka auttaa ja säätelee markkinataloutta, määrää sille rajat ja hallinnoi yhteiskunnan perusrakenteita. Yhteiskunnan ja markkinoiden täytyy jät­tää toisensa rauhaan silloin, kun se on parasta, ja tukea toisiaan, kun tarvitaan.

Suomen menestys rakentuu luottamukselle. Tulevaisuuteen voidaan luottaa yhteiskunnas­sa, jossa vallitsee yhteistyön, sopimisen ja keskinäisen kunnioituksen hen­ki. Jokaisesta kannetaan vastuu – ja jokainen kantaa vastuuta.

Vahva sosi­aalinen pohja ei johda taloudelliseen menestykseen, jos taloutta hallitsevat hyvä veli -ver­kostot, perinnöllinen valta, kartel­lit ja uutta luovaa liiketoimintaa kahlitseva hallinto.

Eurooppalaisella talouspolitiikalla pitää pelastaa ihmiset, ei pankkeja. Eurooppalainen oikeisto ajaa markkinatalouden tunnuksin suuryritysten etua. Suuret pankit pelastettiin veronmaksajien kus­tannuksella. Siitä aiheutunut vel­kaantuminen pantiin valtioiden tuhlaavaisuuden tiliin: seuraukse­na leikkauksia, jotka entisestään syventävät euroalueen taantumaa. Oikeiston ideologinen tavoite on surkastaa julkiset palvelut: sekä heikentämällä etuuksia että luopu­malla verotuotoista, joilla palvelut rahoitetaan.

Laitan tähän loppuun vielä muutaman Timon linjauksen, jotka ovat minusta tärkeitä:

Sosialidemokraatit ovat toivon liike, joka kokoaa ihmiset yhteistyöhön, sovinnon ja keskinäisen kunnioituksen merkeissä. Se on vahvuutemme menneisyydessä, se on myös tulevaisuuspuolueen voima. Timon tavoin kannatan sijoittamista kiertotalouteen, puhtaaseen ja puhdistavaan teknologiaan ja uskon, että uusiutuva tuotanto ja uusiutuva energia tuovat työpaikkoja. Sosiaaliturva on uudistettava, mutta uudistuksen täytyy olla selkeä ja yksinkertainen yleisturva. Jokaisen kansalaisen on saatava turvaa jokaiseen elämänvaiheeseen, omasta aktiivisuudesta palkitaan aina ja yrittäjyyden kynnystä madalletaan parantamalla yrittäjien perusturvaa.

Näillä mennään kohti Lahtea. Hyvä Timo!