Espoon valtuuston neuvottelukunnan enemmistö (vihreät ja vasemmistoliitto eivät ole mukana) hyväksyi 24.9. talouden sopeutusohjelman vuosille 2021–2025. Kaupungin käyttötalouteen tehdään tänä aikana 147 miljoonan euron sopeutukset. Tästä noin 130 miljoonaa tulee menosäästöistä, kiinteistöveroa nostetaan 0,07 %. Lopullisen päätöksen ohjelmasta tekee valtuusto 18.10.2020.
Tulkitsen tässä blogissani sopeutusohjelman kirjauksia parhaani mukaan, juristin tarkkuudella:
Ohjelman mukaan sen tavoitetasot ja toimenpiteet sisällytetään kehykseen ja taloussuunnitelmiin vuosina 2021–2025 sekä valtuustokauden tavoitteisiin. Sopimuksen mukaan ”ohjelman vaikutusta tarkastellaan vuosittain kehysvalmistelun yhteydessä, myös tulopuolta. Mikäli ohjelma ei ole kääntänyt Espoo-konsernin tulojen ja menojen epätasapainoa syksyyn 2022 mennessä kestävälle uralle, tarkastellaan silloin sopeutuksen lisäämistä ja verojen korotusta. Ohjelmakauden aikana tarkastellaan myös rahastojen käyttöä”.
Ohjelman leikkaukset ja muut linjaukset
Kerroin edellisessä blogissani konsulttiselvityksestä, jonka pohjalta neuvotteluja käytiin. Sen lähtökohtana oli, että Espoon ei pitäisi käyttää opetuspalveluihin enempää rahaa kuin muut suuret kaupungit eikä tarjota sosiaalipalveluja yli lakisääteisen tason.
Opetuksen oppilaskohtaisen yksikkökustannuksen alentaminen konsulttiselvityksen mukaiselle tasolle toisi viiden vuoden aikana säästöjä peruskouluissa noin 11 miljoonaa euroa ja lukioissa lähes 2 miljoonaa euroa. Neuvotteluissa kuitenkin päätettiin, että opetuksesta ei leikata. Perusopetuksessa asetettiin tavoitteeksi 4+sarjaiset koulut, mikä toivon mukaan tarkoittaa vain uusille kouluille asetettua vaatimusta eikä pienten koulujen lopettamista. Kirjastoista säästetään viiden vuoden aikana 1,1 miljoonaa euroa.
Demarina olen saanut eniten tietoa siitä, mitä demarit saivat sosiaalipalvelujen osalta läpi neuvotteluissa:
- sosiaalipalvelujen palvelutasoon esitettiin 5 miljoonan euron leikkausta, minkä demarit saivat neuvoteltua 1 miljoonaan euroon,
- pitkäaikaishoidossa omaan tuotantoon esitetiin 2,1 miljoonan leikkausta, minkä demarit saivat neuvoteltua 500 000 euroon,
- terveyskeskusten asiakasmaksut saatiin estettyä, mikä olisi lisännyt vuosituloja miljoonaa euroa.
Kotihoidon tuottavuutta päätettiin kuitenkin parantaa niin, että säästöjä syntyy vuodessa 1,8 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksessa päätettiin ottaa käyttöön palvelusetelit. Kotihoidontuen kuntalisä rajataan 1.3.2021 lähtien alle 2,5 vuotiaisiin ja tuki on jatkossa 160 euroa (nyt 190 euroa alle 2-vuotiaasta ja 150 euroa 2-vuotiaasta), kun konsultti esitti koko kuntalisän poistamista. Joukkoliikenteestä haetaan 4 miljoonan euron säästöjä niin, että eri alueiden tasapuolinen kohtelu huomioidaan ja turvataan kohtuullinen palvelutaso.
Selvä, mutta minusta huolestuttava linjaus on, että jatkossa palvelut hankitaan markkinoilta, jos oma toiminta on kalliimpaa tai tehottomampaa kuin markkinoilta saatava palvelu. Tämä jättää paljon pelivaraa yksityistä tuotantoa kannattaville.
Leikkausten ja linjausten osalta noudatetaan muuten paljolti konsulttien esitystä. Hyvältä kuulostavia linjauksia on paljon; kehitetään tehokkuutta, tuottavuutta, kustannusvaikuttavuutta ja kokonaistaloudellisesti järkeviä toimintatapoja. Monilta osin linjaukset ovat niin ympäripyöreitä tai vaikeasti aukeavia, että on mahdotonta sanoa, miten ne vaikuttavat jatkossa palveluihin.
Täydellisestä kapulakielestä käy esimerkkinä linjaus, joka mahdollisesti liittyy POKE:een ja josta en ymmärrä mitään: ”Uusien alueiden avaamisen ajoitusta tarkastellaan ja infra-investointien toteutusta priorisoidaan, jotta niiden palvelurakentaminen voidaan toteuttaa kaupungin talouden kannalta kestävästi. Merkittävien alueiden ajoitusta ja keskinäistä priorisointia sekä kaavoituksen volyymin tavoitetasoa arvioidaan siten, että kaupungin kokonaistaloudellisuus kaupunkirakenteen ja palveluverkon toteuttamisen kannalta paranee.”
Muutama huomio veronkorotuksista, joita kokoomus on perinteisesti vastustanut
Konsulttiselvityksen mukaan verojen pitäisi korottaa vain, jos esitetyt sopeutustoimet eivät riitä. Tällöin tuloveroprosenttia pitäisi nostaa neljännes eli 18 %:sta 18,25 %:iin, mikä toisi tuloja 17,7 miljoonaa euroa. Kiinteistöveroprosentin osalta konsulttiselvitys on todella sekava. Espoossa vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti on nyt 0,41 % ja ei-vakituisen asunnon 0,93 % eli kumpikin on laissa säädetyllä alarajalla. Rakentamattoman tontin vero on 3,93 %, kun laissa säädetty haarukka on 2–6 %. Selvityksessä esitettiin kiinteistöverojen nostamista ”puoleen väliin maan keskiarvoa”, mikä tarkoittaa (ehkä) vakituisen asunnon veron nostamista 0,45 prosenttiin ja ei-vakituisen asunnon veron nostamista 1,07 %:iin.
Kuten arvata saattoi, sopeutusohjelmassa päätettiin, että Espoon kunnallisveroa ei nosteta ainakaan ensi vuonna. Asiaan palataan aikaisintaan kahden vuoden päästä. Sitä vastoin kiinteistöveroon päätettiin tehdä 0,07 prosentin korotus jo ensi vuonna eli uudet veroprosentit ovat 0,48 ja 1. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero nousee 0,5 prosenttia eli 4,43 %:iin. Kun kiinteistövero tuotti vuonna 2019 noin 120 miljoonaa euroa, korotus tuo lisätuloja vuodessa noin 10 miljoonaa euroa.
Rahastojen osalta sopeutusohjelman kirjaus on tyhjä. Valtuusto on päättänyt rahastoinnista ja sen säännöistä. Valtuusto voi koska tahansa päättää purkaa rahaston tai ottaa sen tuotot käyttöön kuntalaisten hyväksi.
Ketä ohjelma sitoo?
Oma käsitykseni on, että sopeutusohjelma sitoo ainakin virkamiesvalmistelua. Miksi se muuten olisi tehty?
Vuoden 2021 budjettiesityksessä ei nosteta kunnallisveroa, mutta kiinteistöveroa nostetaan sovittu 0,07 %. Kotihoidon kuntalisä muuttuu 1.3.2021 lähtien.
Muilta osin on mahdotonta arvioida, miten sopeutusohjelman linjaukset näkyvät vuoden 2021 kuntavaaleissa tai uuden valtuuston päätöksenteossa. Jo nyt on erilaista näkemyksiä siitä, kuinka sitovia ohjelman kirjaukset ovat. Kuka muistaa edes vuonna 2014 tehtyjä TATU 1:stä tai vuonna 2016 tehtyä TATU 2:sta, joiden piti tasapainottaa Espoon talous? Itse totesin jo silloin, että TATU:t eivät tuo tasapainoa - ei talouteen, eikä rahoitukseen. Jää siis nähtäväksi ja aika tavalla arvailujen varaan, mihin tämä uusi sopeutusohjelma (TATU 3?) lopulta vaikuttaa. Toivotaan parasta, eli Espoon talous saadaan näin taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti