sunnuntai 22. marraskuuta 2020

Espoo leikkaa mieluummin palveluista kuin käyttää rahaston tuottoja

Tämä kirjoitukseni julkaistiin Länsiväylälehdessä 11.10.2020


Espoo varautuu talouden sopeuttamiseen. Voimakkaasti kasvavassa kaupungissa menot ovat vuosi toisensa jälkeen kasvaneet enemmän kuin tulot. Sopeuttamisesta syntyi 24.9. neuvottelutulos, jossa keskitytään erilaisten kehittämistoimien lisäksi palvelujen leikkaamiseen.

Länsiväylässä (30.9.) kokoomuksen edustajat kehuivat, että opetuksen laatuun ei kuitenkaan kohdistettu säästöjä. He pitivät tärkeänä, että kaupungin talous saadaan tasapainoon eikä tuleville sukupolville jätetä kohtuutonta velkataakka.

Kokoomuksen velkaa koskevaan linjaukseen on helppo yhtyä, sillä Espoo-konserni on nyt Suomen toiseksi velkaisin. Lainaraha on ollut halpaa, mutta valtavat velat on maksettava verotuloilla ja jossakin vaiheessa korot voivat nousta.

Vaikka opetuksen laadusta ei jatkossakaan tingitä, tasapainottamisohjelmalla leikataan kuitenkin menoja yhteensä 147 miljoonalla eurolla. Tulopuoli jäi sopimuksessa niukaksi. Espoon rahastoista todettiin vain, että ohjelmakauden aikana tarkastellaan myös niiden käyttöä. Kirjaus on siinä mielessä suorastaan tarpeeton, koska valtuusto voi koska tahansa päättää ottaa rahastot käyttöön.

Rahastoista on puhuttu niin vähän, että harva edes muista, mistä ne ovat peräisin. Espoon ns. suuri rahasto perustettiin vuonna 2006, kun Espoo myi Espoon Sähkö Oy:n osakkeet 365 miljoonalla eurolla. Rahaston tuotot on vuosittain lisätty pääomaan, joka on nyt 745 miljoonaa. Tuottoja on siis kertynyt nimellisesti 270 miljoonaa.

Jos Espoolla olisi edelleen omistuksessaan Espoon Sähkö Oy, kaupunki saisi vuosittain huomattavan määrän osinkoja. Ne käytettäisiin ilman muuta kuntalaisten hyväksi. Sama perusajatus kirjattiin rahaston sääntöihin eli tuotot pitäisi käyttää taloussuunnitelmassa määriteltyjen investointien ja maanhankinnan rahoitukseen. Näin verotuloja jäisi enemmän palvelujen tarpeisiin.

Vaikka taloutta on nyt pakko sopeuttaa, Espoossa halutaan jatkaa vanhalla linjalla. Sijoitustoiminta, niin epävarmaa kuin se onkin, näyttää olevan tärkeämpää kuin kuntalaisten palvelujen turvaaminen.


 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti