Olen nyt uusi HUS:n hallituksen jäsen ja hallituksen demariryhmän vetäjä. Minut on myös valittu ehdokkaaksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustoon. Keskitynkin tänä syksynä blogissani ja instassa HUS:n ja hyvinvointialueen asioihin.
Soteuudistus
Soteuudistus on valtava iso muutos, jolla Suomeen rakennetaan kokonaan uusi hallinnontaso. Juristina olen lukenut koko lainsäädäntöpaketin. Kokonaisuus on raskas ja osin vaikeasti ymmärrettävä. Mutta, kun uudistuksia tehdään, päättäjien täytyy tietää, mikä muuttuu. Vasta sitten uudistusta voidaan alkaa toteuttamaan käytännössä.
Kirjoitin viime huhtikuussa blogin soteuudistuksesta https://arjen-asiantuntija.blogspot.com/2021/04/. Uutena HUS:n hallituksen jäsenenä keskityn tässä blogissa siihen, mitä muutoksia soteuudistus tuo HUS:lle.
Jatkossa kirjoitan muista soteuudistuksen muutoksista, mm. rahasta ja sen riittävyydestä.
Tilanne ennen soteuudistusta
Suomessa on nyt 309 kuntaa ja 21 sairaanhoitopiiri-kuntayhtymää, joista yksi on HUS. Jokaisen kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiiriin. Sairaanhoitopiirit vastaavat erikoissairaanhoidon järjestämisestä alueellaan.
Julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen osuus on noin 2/3 ja erikoissairaanhoidon noin 1/3. Jo vuosia erikoissairaanhoidon menojen kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin perusterveydenhuollon tai sosiaalipalvelujen.
HUS on valtava kokonaisuus
HUS perustettiin yli 20 vuotta sitten, kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirit sekä Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala HYKS yhdistettiin. HUS:iin kuuluu 24 Uudenmaan kuntaa eli Askola, Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Uudenmaan asukkaista noin kolmasosa käyttää vuosittain HUS:n palveluja.
HUS koostuu viidestä sairaanhoitoalueesta eli HYKS:stä sekä Porvoon, Hyvinkään, Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueista. Valtaosa toiminnoista sijaitsee ja palveluista tuotetaan HYKS-alueella, käytännössä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, ja näistäkin suurin osa Helsingissä.
HUS-konserniin kuuluvat HUS-sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, tytäryhtiöt (HUS-Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy, HYKS:n Kliiniset palvelut Oy, HYKS-Instituutti OY ja Orton Oy) ja kymmenen asunto- ja kiinteistöosakeyhtiötä sekä joukko osakkuus- ja yhteisyksikköjä, joista merkittävin on Oy Apotti Ab.
HUS tuottaa tällä hetkellä myös suuren määrän keskitettyjä tukipalveluja, mm. kaikkien Uudenmaan kuntien diagnostiset palvelut (laboratorio ja kuvantaminen). Vuoden 2020 alusta alkaen HUS on tuottanut myös kaikkien jäsenkuntien apteekkipalvelut. HUS:iin on keskitetty useiden kuntien välinehuoltopalveluja, apuvälinepalveluja, lääkintätekniikan palveluja, hoitotarvikkeiden hankintapalveluja, varastointia ja toimituspalveluja sekä asiointipalveluja, tekstinkäsittely- ja osastosihteeripalveluja, laitoshuollon palveluja sekä potilaiden ja henkilökunnan ateriapalveluja.
Nykyisellä HUS:lla on myös kansallisia erityisvastuita ja velvoitteita muun muassa erityisen vaikeahoitoisten, HUS:iin keskitettyjen potilasryhmien hoidossa, valmiudessa ja varautumisessa, sekä yliopistollisessa tutkimus- ja opetustoiminnassa.
Soteuudistuksen jälkeen
Soteuudistuksella kuntien sotepalvelut eli sosiaalihuolto, terveyskeskukset, neuvolat, sairaalat, suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, lastensuojelu, vammaispalvelut, ikäihmisten asumispalvelut, kotihoito, opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit sekä pelastustoimi siirretään uusille hyvinvointialueille. Sairaanhoitopiirit lakkautetaan ja niiden omaisuus, vastuut ja velvoitteet siirtyvät hyvinvointialueille. Uudellamaalla tilanne poikkeaa muista alueista.
Soteuudistuksen tavoitteena on vahvistaa perustason palveluita integroimalla hyvinvointialueella perustason ja erikoistason sote-palvelut.
Vuoden 2022 tammikuussa valitaan hyvinvointialueiden valtuustot ja vuoden 2023 alussa hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Näissä vaaleissa myös minä olen siis ehdolla.
Kunnalle jää vastuu asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja ympäristöterveydenhuollosta. Laki velvoittaa, että myös hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä edistävät asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä ja toimivat tässä yhteistyössä tukien toisiaan asiantuntemuksellaan.
Uudenmaan erillisratkaisu
Uudenmaan osalta on säädetty erillislaki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä (615/2021). Laki on pitkä ja vähän sekavasti kirjoitettu.
Myös Uudellamaalla on tarkoitus edistää terveydenhuollon painopisteen siirtämistä erikoissairaanhoidosta perustasolle.
Uusimaa jaetaan neljään hyvinvointialueeseen eli Länsi-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Vantaa-Keravan-hyvinvointialueisiin sekä Helsingin kaupungin järjestämiin palveluihin. Espoon palvelut ja työntekijät siirretään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle, jonne siirretään myös yhdeksän muun kunnan sotepalvelut.
Uudellemaalle perustetaan uusi, erillinen HUS-yhtymä, jolle siirtyy HUS-sairaanhoitopiirin omaisuus ja henkilöstö.
Yritän selventää vastuunjakoa: Hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla on ensisijainen vastuu perustason ja erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä alueellaan, ja ne saavat siihen rahoituksen valtiolta. Niillä on siis oikeus tuottaa itse erikoissairaanhoidon palveluja, hankkia niitä yksityisiltä palveluntuottajilta tai HUS:lta. Erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämiseksi niillä on kuitenkin velvollisuus kuulua HUS-yhtymään.
Uudenmaan erillislain mukaan hyvinvointialueet eivät voi järjestää niitä palveluja, jotka on lainsäädännöllä keskitetty HUS:lle. Lain mukaan HUS vastaa vaativasta ja yliopistosairaalatehtävän edellyttämästä erikoissairaanhoidosta, kiireellisestä hoidosta, ensihoidosta, varautumisesta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskuksen tehtävistä.
HUS-yhtymä vastaa lisäksi sen tehtäviin liittyvistä koulutus-, tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta, yhteistyöalueen tehtävistä, tietojen julkaisemisesta sekä yliopistollisesta sairaalasta. HUS:ssa on lisäksi oltava sellainen perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan tuntemus ja joka tukee HUS-järjestämissopimuksessa sovitulla tavalla palvelujen yhteensovittamista erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon välillä.
Lisäksi HUS:lla on järjestämisvastuu niistä palveluista, joista on sovittu HUS-järjestämissopimuksessa.
Eikä tässä vielä kaikki. Kuten edellä totesin, HUS-yhtymän on myös edistettävä Uudenmaan asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä yhteistyössä Uudenmaan kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa sekä tuettava niitä asiantuntemuksellaan.
HUS-järjestämissopimus
Uudenmaan erillislaissa on siis säädetty Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin ja HUS:n välisestä työnjaosta. Sen lisäksi osapuolten on laadittava järjestämissopimus, jossa sovitaan tarkemmin keskinäisestä työnjaosta, yhteistyöstä ja toiminnan yhteensovittamisesta terveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi.
Järjestämissopimuksen perusvaatimukset on määritelty erillislaissa. Vuoden 2022 loppuun mennessä osapuolten on lain mukaan tehtävä selvitys, miten erikoissairaanhoidon palveluja järjestetään alueella. Tarkoitus on, ettei tällöin tehtäisi muutoksia HUS-sairaanhoitopiirin käytännössä hoitamien tehtävien vastuisiin. Ensimmäinen HUS-järjestämissopimus on lain mukaan tehtävä vuoden 2024 loppuun mennessä.
Järjestämissopimuksen on lain mukaan edistettävä terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta, tuottavuutta, laatua, potilasturvallisuutta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien toimivuutta, ja kielellisiä oikeuksien toteutumista. Työnjaossa on lisäksi varmistettava, että riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. Osapuolten on seurattava ja arvioitava vuosittain sopimuksen toteutumista.
HUS-yhtymän perustaminen
Nykyinen HUS-kuntayhtymä siis lakkautetaan (kuten kaikki sairaanhoitopiiri-kuntayhtymät) ja tilalle perustetaan uusi HUS-yhtymä. Muutos ei käsitykseni mukaan ole merkittävä, koska sekä vanha HUS että uusi HUS-yhtymä ovat kumpikin kuntalain mukaisia kuntayhtymiä. HUS-yhtymä tosin on myös hyvinvointialueesta annetussa laissa tarkoitettu hyvinvointiyhtymä.
Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin on perustettava HUS-yhtymä viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2022. Perustaminen tapahtuu, kun osapuolet ovat hyväksyneet HUS-yhtymän perussopimuksen. Perustajien osuudet yhtymän varoihin ja velkoihin määräytyvät niiden peruspääomaosuuksien suhteessa. Perussopimuksessa on lisäksi sovittava Helsingin yliopiston osallistumisesta yliopistollisen sairaalan hallintoon.
HUS-yhtymän päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto tai yhtymäkokous sen mukaan kuin perussopimuksessa sovitaan. Ihan niin kuin muissakin kuntayhtymissä.
Kuulostaako monimutkaiselta? Niin minustakin. Sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta keskeistä on nyt uusien organisaatioiden kyky järjestää toimintaa uudella tavalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti