tiistai 1. maaliskuuta 2022

Poliittisia päätöksiä HUSista ja Espoosta – palkat ja sotekiinteistöt


Politiikkaa tehdään, vaikka me kaikki olemme järkyttyneitä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

Kerron tässä blogissa HUSin hallituksen ja Espoon valtuuston viimeaikaisista päätöksistä.

HUSin hallitus pidetään hyvin ajan tasalla sekä koronatilanteesta että soteuudistuksen valmistelusta. Maailman mittakaavassa soteuudistus on pieni asia, mutta Suomen hallinnossa valtava myllerrys. Ensi vuoden alusta lähtien kuntien sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyvät uusien hyvinvointialueiden vastuulle. Uudellemaalle tulee neljä hyvinvointialuetta, Helsinki ja erikoissairaanhoitoa varten HUS-yhtymä. Espoon palvelut ja sotekiinteistöt siirtyvät Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle, johon tulee Espoon lisäksi yhdeksän muuta kuntaa. Kokonaisuus yhdessä HUSin kanssa täytyy saada toimimaan hyvin.

Keskityn tässä hoitajien palkkoihin ja sotekiinteistöihin. Lopussa pieni huomio hyvästä/huonosta nimityspolitiikasta.

Hoitajien palkoista

Hoitajien palkkaus herättää paljon tunteita. Suurin osa on varmaan sitä mieltä, että etenkin raskaan korona-ajan jälkeen hoitaja on palkkansa ansainnut – jopa kunnon palkan korotukset.

Nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset päättyivät 1.3.2022. Hoitajajärjestöt vaativat sotealalle viiden vuoden pelastusohjelmaa, jolla peruspalkkatasoa nostetaan 3,6 prosenttia vuosittain normaalien sopimuskorotusten lisäksi. Tämä maksaisi valtiolle vuodessa reilut 300 miljoonaa euroa. Sopua ei näytä löytyvät ja myös lakkoja voi tulla.

Sitä kyllä ihmettelen, että jos ICT-järjestelmiin tarvitaan lisää rahaa, vaikka satoja miljoonia, rahat löydetään aina. Mutta kun hoitajat vaativat lisää palkkaa, rahaa ei löydy mistään.

HUSin hallitus ei ole palkkaneuvotteluissa osapuoli, mutta päättää hoitajien palkkausjärjestelmästä ja hoitajille maksettavista erilaisista lisistä. Viime vuonna HUSissa valmisteltiin palkkausohjelmaa, johon käytettiin 20 miljoonaa euroa. Tavoitteena on lisätä HUSin houkuttelevuutta työnantajana. Kaikilta osin ohjelma ei vastannut odotuksia ja pidän tärkeänä, että hallitus pidetään ajan tasalla siitä, onko ohjelma hoitajien mielestä onnistunut.

Hallitus on nyt muutaman kuukauden aikana joutunut useamman kerran käsittelemään erilaisia palkanlisiä ja niihin liittyviä epäselvyyksiä. Ymmärrän hyvin, että vaikeassa ja kuormittavassa työssä huonoa palkkaa yritetään paikata maksamalla erilaisia lisiä, pysyviä tai määräaikaisia. Tilanne on kuitenkin sekava. Viime joulukuussa oli esillä jopa luvattujen palkanlisien peruminen, mutta se saatiin demarivoimin torpattua. Silloin hallitus edellytti, että palkkakehitysohjelman yhteydessä arvioidaan kriteerit, joilla tehtävälisiä voidaan maksaa henkilöstölle yhdenvertaisesti.

Yhdenvertaiset ja selkeät kriteerit ovat tärkeitä. Hallitus joutui taas helmikuun kokouksessa käsittelemään palkanlisiä, tällä kerralla hyväksymään sovintoratkaisun, jolla palkanlisiä maksetaan takautuvasti yhteensä lähes kolme miljoonaa euroa niille hoitajille, joilla ei näitä lisiä ollut maksettu asianmukaisesti.    

Näin ei voida jatkaa. Jos lisiä maksetaan, järjestelmän on oltava niin selkeä, että jälkikäteen ei jouduta korjaamaan tehtyjä päätöksiä. Vaadinkin HUSin hallituksessa, että hallituksen on nyt saatava mahdollisimman nopeasti selvitys kriteereistä, joilla lisiä voidaan maksaa henkilöstölle yhdenvertaisesti.

Sotekiinteistöt

Soteuudistus tarkoittaa sitä, että ensi vuoden alussa kaikki kuntien käytössä olevat terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen toimitilat siirtyvät lain nojalla hyvinvointialueen hallintaan. Kunta ja hyvinvointialue tekevät tiloista kolmivuotisen vuokrasopimuksen, jota voidaan pidentää enintään yhdellä vuodella. Lain mukaan vuokran on katettava tilan kohtuulliset pääoma- ja ylläpitokustannukset.

Esimerkiksi Espoosta siirtyy Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle toimitiloja 147 089, 50 neliötä, joiden vuokrat on laskettu käytössä olevan sisäisen vuokran määritysperusteiden mukaisesti.  

Kunnat ovatkin nyt havainneet, Espoo etunenässä, että hyvinvointialueelle vuokraamisen sijaan kiinteistöjä kannattaa myydä kiinteistösijoittajille ja saada suoraan myyntihinta omalle tilille. Espoon kaupunginhallitus päättikin tammikuussa myydä HUSin kanssa yhteiskampuksella olevan Espoon Sairaalan kiinteistön LähiTapiolaan kuuluvalle kiinteistöyhtiölle 295 miljoonalla eurolla. Raha ratkaisi, ei toiminallisuus. Jatkossa näin ei voi käydä, koska Espoon valtuusto päätti 28.2.2022 demarien esityksestä, että vastaavat kaupat on tuotava valtuustoon, jos kauppahinta on yli 10 miljoonaa euroa.

Myös HUSin hallituksessa käsiteltiin selvityksen tekemistä HUSin kiinteistö- ja toimitilaomaisuuden myynnistä. Minulle olisi kelvannut pohjaesitys, jonka mukaan HUS ei edes aloita valmistelua kuntayhtymän omistaman kiinteän omaisuuden laajamittaisesta myymisestä ja takaisinvuokrauksesta.

HUSin hallitus päätti kuitenkin yksimielisesti, että HUS tekee selvityksen kuntayhtymän omistaman kiinteän omaisuuden tilasta, hallinnasta ja kehittämisestä. Selvityksen yksi keskeinen lähtökohta on tarkastella sitä, millaiset ratkaisut turvaavat parhaiten HUSin toiminnan tulevaisuudessa. Hallitus päätti lisäksi käynnistää pitkän aikavälin tilasuunnitelman ja uuden kiinteistölinjauksen laatimisen.

Päätös on hyvä. Kiinteistöjen omistajan täytyy tietää, minkälaisia kiinteistöjä omistaa. Lisäksi tarvitaan pitkän aikavälin tilasuunnitelma. Lähtökohtana kiinteistöjen omistamiselle pitää olla toiminnallisuus eli se, mitkä tilat parhaiten palvelevat toimintaa.  Myyntiä harkittaessa täytyy ottaa myös huomioon myynnin vaikutukset rahoitusasemaan ja lainanottovaltuuksiin.

Virkanimityksistä

HUS kuten muutkin julkiset, verovaroin rahoitetut organisaatiot tekevät jatkuvasti nimityspäätöksiä. Aina silloin tällöin päätökset tuodaan oikaisuvaatimuksina hallituksen käsiteltäväksi. Pääsääntöisesti hallituksella ei ole mahdollisuuksia puuttua tehtyihin päätöksiin.

HUSin hallitukseen tuotiin nyt kuitenkin käsittelyyn oikaisuvaatimus, koska hakijoista ei oltu tehty HUSin sisäisten ohjeiden mukaista kirjallista ansiovertailua. Prosessissa oli siten tehty muotovirhe. Tätä ei voi hyväksyä. Virkaa hakevan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että prosessi on aina hoidettu lain ja sisäisten ohjeiden mukaan. Esitin oikaisuvaatimuksen hyväksymistä, jolloin nimitys olisi palautettu uudelleen valmisteltavaksi ohjeiden mukaisesti.

Asiasta joudutiin äänestämään. Demarit ja vasemmistoliitto kannattivat oikaisuvaatimuksen hyvksymistä, mutta hävisimme äänestyksen.

Jos virkanimityksissä hyväksyttäisiin menettely, jossa hakijoista ei tehdä kirjallista ansiovertailua, oikaisupäätöksen tai valituksen käsittelijä ei voisi mitenkään vertailla hakijoita ja arvioida, onko paras valittu. Ei riitä, että päätöksessä ja esittelytekstissä on pitkään ja perusteellisesti kerrottu, miksi valittu henkilö on oikea valinta.

 


 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti