Ensin pakkolaista:
En hyväksy tällaista määräaikaista lakia, jolla yritetään hoitaa vain tätä pöydällä olevaa ongelmaa (lain voimassaoloaika loppuu ensi vuoden tammikuun lopussa). Laki kohdistuu nyt pelkästään julkiseen sektoriin, joten yksityinen sektori voi näyttäytyä paljon parempana työnantajana.
En ymmärrä enkä hyväksy, miksi demarit lähtivät tälle tielle. Tosin paheksun sitä, että tehohoidon suojatyötä ei luvattu hoitaa kaikissa tilanteissa.
Demarit ovat nyt hallitusvastuussa toteuttaneet soteuudistuksen, parantaneet hoitajamitoitusta ja tiukentaneet perusterveydenhuollon hoitotakuuta kiireettömissä tapauksissa. Tärkein on kuitenkin unohtunut. Perustuslain 19 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Kysymys on kokonaisvastuusta.
Perustuslain turvaa ei saa vaarantaa missään tilanteessa, ei lakon aikana, mutta ei myöskään muina aikoina. Osauudistukset eivät riitä, jos hoitajia ei ole eikä hoitoketjuja saada toimiviksi. Niillä aloilla, jotka ovat yhteiskunnan kannalta niin kriittisiä, että paremmista palkoista taistelu voi vaarantaa ihmisten hengen, julkisen vallan on oma-aloitteisesti turvattava kohtuullinen ja riittävä palkkataso.
Julkinen valta tarkoittaa ennen kaikkea valtiota ja nimenomaan istuvaa hallitusta. Demareilla on ollut hallitusvastuu kolme vuotta ja sinä aikana olisi pitänyt (koronasta ja Ukrainan sodasta huolimatta) etsiä keinoja julkisten sotepalvelujen turvaamiseen. Tästä ei pääse yli eikä ympäri. Jos tässä epäonnistutaan ja palvelut siirtyvät yhä enemmän yksityiselle sektorille, julkisen vallan tehtäväksi jää vain palvelujen rahoittaminen meidän yhteisillä verovaroillamme. Tämä ei saa toteutua!
HUSin taloudesta
Se on tiedetty jo pitkään, että tämän vuoden talousennuste on alijäämäinen. Viime raportissa kerroin, että alijäämä näyttää olevan noin 100 miljoonaa euroa, nyt se on noussut jo 130 miljoonaan euroon. Tästä voidaan kattaa HUSin omalla säästöohjelmalla 12–15 miljoonaa euroa, mutta loput jäävät omistajakuntien vastuulle. Helsinki joutuu näillä näkymin kuittaaman alijäämästä vajaat 50 miljoonaa euroa, Espoo reilut 20 miljoonaa euroa.
Kevään hoitajalakko sekä ylityö- ja vuoronvaihtokielto selittävät alijäämästä noin 30 miljoonaa. Loput koostuvat eri syistä. Yksi selitys on siinä, että erikoissairaanhoidon kulut ovat kiinteitä, mutta esim. leikkauksia on jouduttu perumaan 2 800 eikä niistä ole siten saatu tuloja. Vaikka etäpalveluista puhutaan paljon ja uskotaan niiden tuovan säästöjä, eteneminen on ollut todella hidasta. Etävastaanottojen ja -laskutuksen määrä ei ole kasvanut, vaan pienentynyt lähes 20 %. Vain psykiatrian etävastaanotossa on saatu pientä kasvua.
Hoitoon pääsyssä ongelmat ovat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin ja tilanne huononee tasaisesti koko ajan (ongelmana ei ole vain HUS, vaan kaikki yliopistolliset sairaalat). Yli kuusi kuukautta jonottaneita oli pari vuotta sitten 1 000, nyt luku on yli 4 000. Osastohoitoon odottavien määrä on kasvanut 26 %. Hoidon tarpeen arviointi pitäisi tehdä kolmen kuukauden kuluessa ja siinä jonossa on 28 000 potilasta. Saumaton palveluketju puuttuu.
Ongelmat ovat monet: henkilöstöpula, jatkohoito (joka päivä lähes 300 paikkaa ei ole HUSin käytössä), korona (edelleen), työtaistelutoimet ja joukkoirtisanomisten uhka. Tässä mietimme, mitä HUSin hallitus voisi tehdä tilanteen parantamiseksi. Tiedostamme hyvin sen, että ongelma on laaja ja monipuolinen. Ongelmien listaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä, myös HUSin työnantajakuvan parantamista. Ongelmat eivät ole uusia, vaikka ne ovat nyt pahentuneet. Henkilöstöpula on vaivannut pitkään ja väestön vanhentuminen on tiedetty vuosikausia.
Soteuudistuksen vaikutuksista
Ensi vuoden vaihteessa nykyinen HUS-kuntayhtymä lakkaa ja tilalle tulee HUS-yhtymä. HUS-kuntayhtymä ei tee enää tämän vuoden lopulla mitään palvelujen leikkauksia.
Uusi HUS-yhtymä tulee kuitenkin olemaan tiukan paikan edessä.
HUS-yhtymän koko rahoitus on riippuvainen siitä, kuinka paljon Helsinki ja Uudenmaan neljä hyvinvointialuetta päättävät antaa niille rahaa (valtion pitäisi suoraan rahoittaa HUSin TKKI-toiminta, mutta tämä rahoitus on vielä auki). Valtaa käyttää HUSin yhtymäkokous, jossa Helsingin ja hyvinvointialueiden johtajat päättävät sekä HUSin talousarviosta, että strategiasta. Helsinki ja hyvinvointialueiden aluehallitukset antavat näille edustajille neuvottelumandaatin ja siten ohjaavat yhtymäkokouksen päätöksentekoa.
Viime heinäkuussa HUSin yhtymäkokous päätti HUSin talousraamista, joka pakottaisi HUSin lähes 100 miljoonan euron leikkauksiin. Sinänsä tämän voi ymmärtää, koska Helsingillä ja hyvinvointialueilla on liian vähän rahaa käytettävissä omiin palveluihinsa, minkä vuoksi sitä ei riitä myöskään HUSille niin paljon kuin tarvetta olisi.
Esille on nostettu Porvoon sairaalan päivystyksen ja Lohjan sairaalan synnytysosaston lakkauttaminen. Sanon nyt sadannen kerran, että näistä ei ole tehty mitään päätöksiä eikä tänä vuonna tapahdu mitään. Ensi vuoden osalta leikkaukset riippuvat siitä, miten Helsinki ja aluehallitukset ohjeistavat edustajiaan HUSin yhtymäkokoukseen. Jos halua on ja rahaa riittää, mihinkään muutoksiin ei ole tarvetta silloinkaan.
Kehitysvammaisten hoito ensi vuoden alusta
Pääkaupunkiseudulla vastuu kehitysvammaisten hoidosta on ollut Eteva-kuntayhtymällä, joka lakkautetaan tämän vuoden lopussa. Vaikka kysymys on kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevista ihmisistä, tässä vaiheessa on vielä epäselvää, miten hoito järjestetään vuoden 2023 alusta lähtien.
Käsittämätöntä!
Yhtenä ratkaisuna/toiveena on, että HUS ottaisi vastuun kaikkein vaativimmasta hoidosta ja Helsinki/hyvinvointialueet perustasosta. Tämä edellyttää kuitenkin lain muuttamista. Vaikea ymmärtää, miksi lainmuutos on jätetty niin viime tinkaan, että vielä ei tiedetä, ehtiikö muutos tulla voimaan ensi vuoden alusta. Jos tulee, se antaa HUSille toimivallan tuottaa palveluja. Jos ei tule, HUS ei voi tuottaa palveluja.
Tässä ei ole kysymys HUSin kannalta ihan pikkuasiasta. Vaativan tason keskittäminen HUSiin vaatii noin 200 työntekijää ja noin miljoonan euron ICT-kulut ja ARA-rahoitukseen liittyvän riskin.
Ottaakohan kukaan vastuuta, jos hoito ei toimi vuoden vaihteen jälkeen? Luulen/pelkään, että ei kukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti