Verotus kevenee – kuka hyötyy?

Keskityn tässä veroblogissani Espooseen, koska olen espoolainen valtuutettu. Havainnollistan muutoksia esimerkkihenkilöillä A, B ja C. Hyvätuloisen A:n vuositulot ovat 100 000 euroa, keskituloisen B:n 50 000 euroa ja pienituloisen C:n 20 000 euroa. A ja B asuvat omistusasunnoissa, C kaupungin vuokra-asunnossa.

Valtion päätökset:

Pääministeri Orpon hallitus on päättänyt keventää palkkojen ja eläkkeiden valtion tuloveroa yhteensä 581 miljoonalla eurolla. Solidaarisuusveroa (2 prosenttiyksikön korotus valtion veroasteikossa) peritään jatkossa vain yli 150 000 euron verotettavista vuositulosta, kun raja on tähän asti ollut 85 000 euroa.

Verotus kevenee 0,5–1,2 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa eri tulotasoilla vuodessa seuraavaa:

                         A:n verotus kevenee 600 euroa

                         B:n verotus kevenee 300 euroa

                         C:n verotus kevenee 120 euroa

Toisaalta hallitus kiristää kiinteistöverotusta, jolloin kuntien verotulot kasvavat yhteensä 108 miljoonalla eurolla. Kiinteistöverolain mukaan valtio päättää veron ala- ja ylärajasta, vaikka vero maksetaan kunnille.

Espoon veropäätökset:

Valtion päätöksen mukaan Espoo kiristää kiinteistön maapohjan verotusta nostamalla veron alarajan 1 prosentista 1,30 prosenttiin. Tämä kiristää kaikkien verotusta riippumatta siitä, asuuko taloyhtiössä tai omakotitalossa, omistusasunnossa tai vuokralla.

Vuonna 2024 kiinteistöveron korottaminen lisää Espoon verotuloja 17,8 miljoonalla eurolla.

Veronmaksajien tekemän laskelman (Taloustaito 4.9.2023/Janne Kalluinen) mukaan taloyhtiöiden vastikkeet nousevat noin 11 senttiä neliöltä kuukaudessa:

                         A (asunnossa 100 neliötä), vuosikulu nousee 130 euroa

                         B (asunnossa 50 neliötä), vuosikulu nousee 65 euroa

                         C (asunnossa 25 neliötä), vuosikulu nousee 32 euroa

Palkoista ja eläkkeistä maksettava Espoon kuntaveroprosentti on nyt kohtuullinen 5,36 (valtakunnallinen vaihteluväli on 4,36–10,86). Kunnallisveroa maksetaan vain yli 17 650 euron vuosituloista.

Verotusmenettelylain mukaan kunnan on pyöristettävä vuoden 2023 tuloveroprosentti prosenttiyksikön kymmenykseen. Jos kunta ei sitä itse tee, prosentti pyöristetään lähimpään prosenttiyksikön kymmenykseen (eli Espoossa olisi tarkoittanut 5,4 %).  

Espoossa halutaan kuitenkin kompensoida kiinteistöveron korottamista alentamalla kunnallisvero 5,3 %:iin, mikä vähentää verotuloja 6 miljoonaa euroa. Kun kiinteistöveron korottaminen lisää verotuloja 17,8 miljoonaa euroa ja kuntaveron alentaminen pienentää verotuloja 6 miljoonaa euroa, verotulot kasvavat noin 12 miljoonaa euroa. Kokoomus haluaisi alentaa veroprosentin 5,2:een, mikä vähentäisi verotuloja yli 16 miljoonaa euroa eli verotulot kasvaisivat 2 miljoonaa euroa. Kokoomuksen kanta hävisi kaupunginhallituksessa tiukan äänestyksen jälkeen. Lopullinen päätös tehdään valtuustossa 23.10.

Vero kaavamaisesti laskettuna, kun kuntaveroprosentti alennetaan 5,36:sta 5,3:een:

                  vuosi 2023                  vuosi 2024                    alennus

 A                      5 360                    5 300                             60 euroa

 B                       2 680                   2 650                             30 euroa

 C                       413                         389                             24 euroa

Lisätuloja Espoon Asunnot Oy:ltä?

Espoon Asunnot Oy, aikaisemmin Espoonkruunu Oy, perustettiin vuonna 1999, kun Espoon kunnalliset aravavuokra-asunnot siirrettiin kaupungin omistamalle yhtiölle. Yhtiöllä on nyt yli 17 000 vuokra-asuntoa, joissa asuu 35 000 pienituloista espoolaista. Omakustannushintaisen rakennuttamisen ja ARA-tukien ansiosta vuokrat ovat noin 30 % alemmat kuin markkinavuokrat.

Kaikki menot katetaan asukkailta perittävillä vuokratuloilla, myös uustuotannon omarahoitusosuus sekä asuntojen peruskorjaus ja kunnostaminen.  

Marraskuussa kaupunginhallituksen konsernijaostossa käsitellään ehdotusta, jolla yhtiö voitaisiin velvoittaa tulouttamaan kaupungille tuottona ”neljä prosenttia laskentaperusteesta”. Laskentaperusteen on suullisesti kerrottu tarkoittavan yhtiöön vuonna 1999 sijoitettua 10 miljoonan euron alkupääomaa ja yhtiön uustuotantoa ja korjauksia varten keräämää 4,2 miljoonan euron rahastoa. Tuottoarvio on 400 000–600 000 vuodessa, mikä nostaisi 50 neliön suuruisen asunnon kuukausivuokraa arviolta kaksi euroa kuukaudessa. Vastaava korjauspääoma jouduttaisiin keräämään uudelleen asukkailta.

Muutos lisäsi C:n menoja noin 2 euroa kuukaudessa aikana, jolloin vuokria joudutaan muutenkin korottamaan yleisen kustannustason ja lainanhoitokulujen vuoksi. A:n ja B:n menoihin tällä ei olisi vaikutusta.

Kannattaako verotusta alentaa?

Espoon valtuustossa käsiteltiin 11.9.2023 koulujen rahoitusta. Kasvun ja oppimisen toimiala oli eri syistä (enemmän lapsia kuin oli ennakoitu, palkkakulujen ja kustannustason nousu) ylittänyt kuluvan vuoden budjetin 15,7 miljoonalla eurolla. Valtuuston neuvottelukunnassa saavutettiin onneksi yksimielisyys siitä, että leikkauksia ei nyt tehdä. Tämä oli minusta tärkeä arvovalinta. Kesken vuotta sopeutuksia ei saa ainakaan tehdä eikä niitä saa sisällyttää myöskään vuoden 2024 budjettiin.

Vuoden 2024 budjettiesitystä ei ole vielä saatu. Se kuitenkin tiedetään jo nyt, että vuonna 2024 talouden näkymät ovat epävarmat ja verotulojen arvioidaan pienentyvän. Vuonna 2023 kuntaveroja arvioidaan kertyvän noin 600 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2024 vain 529 miljoonaa euroa (tässä huomioitu myös kiinteistöveron korottaminen ja kunnallisveron alentaminen 5,3 %:iin). Verotuloja saataisiin siis noin 70 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Valtionosuuksia saadaan arviolta noin 4 miljoonaa euroa vähemmän.

Talouskehyksen mukaan Espoon menot ovat tänä vuonna 1,6 miljardia euroa, mutta kasvavat ensi vuonna 1,7 miljardiin euroon. Talous olisi kuitenkin kumpanakin vuonna ylijäämäinen eli Espoolla menee ihan hyvin.  

Valtion ja Espoon veropäätösten (kuntavero 5,3 %) yhteisvaikutus vuonna 2024 on karkeasti laskien seuraava:

A:n verotus alenee 530 euroa (valtio 600+kunta 60–kiinteistövero 130)

B:n verotus alenee 265 euroa (valtio 300+kunta 30–kiinteistövero 65)

C:n verotus alenee 88 euroa (valtio 120+kunta 24–kiinteistövero 32–vuokrankorotus 24)

Hyvätuloisten asemaa helpotetaan siis selvästi eniten ja pienituloisten tilannetta halutaan heikentää veromuutosten lisäksi vuokrankorotuksilla. Kokoomus haluaa mennä vielä pitemmälle hyvätuloisten suosimisessa.

Taloustilanteen arviointia hankaloittaa se, että veroprosentit lyödään kiinni lokakuussa ja vuoden 2024 budjetista päätetään vasta joulukuussa. Vasta sitten nähdään, riittävätkö rahat palveluihin vai joudutaanko taas miettimään leikkauksia opetukseen.

Vaihtoehtona olisi verotulojen kasvattaminen ilman kuntaveron alentamista, koska soteuudistus myllersi myös kuntatalouden ja tulevaisuuden näkymät ovat erittäin epävarmoja. Turvattaisiin nyt kuntalaisten palvelut etenkin lasten ja nuorten osalta. Tässä ajassa ei pitäisi ainakaan kaupungin omilla päätöksillä heikentää pienituloisten vuokralaisten tilannetta. Kun tuottoja ei ole vaadittu yli 20 vuoteen, ei tehdä sitä nytkään. Miksi pienituloisilta vuokralaisilta edes halutaan periä lisätuloja, kun Espoossa on varaa alentaa hyvätuloisten verotusta?