Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kaikki hyvin - vai onko?

Aluksi pieni kertaus: Vuoden 2023 alussa sosiaali- ja terveyspalvelut siirrettiin kunnilta 21 hyvinvointialueelle ja Helsingille. Hyvinvointialueet ovat nyt siis toimineet lähes neljä vuotta.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, johon myös Espoo kuuluu, on Suomen toiseksi suurin. Alue kattaa 10 kuntaa, joissa on yhteensä 500 000 asukasta.

Suomessa perustuslaki velvoittaa, että julkinen valtaa turvaa jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistää väestön terveyttä. Tämän vuoksi meillä on verovaroin rahoitettuja hyvinvointialueita.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päättäjille järjestetyissä tilaisuuksissa tulee kerta toisensa jälkeen tunne, että talous on noussut kaiken yläpuolelle, tärkeintä on tehdä ylijäämää. On totta, että hyvinvointialueista annetun lain mukaan tarkoituksena on edistää myös taloudellista kestävyyttä, mutta päätarkoitus on kuitenkin tukea asukkaiden hyvinvointia.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella talous oli aluksi eri syistä alijäämäinen, mutta jo viime vuonna erinomainen. Ylijäämää syntyi peräti 128 miljoonaa euroa, joilla katettiin aikaisempien vuosien alijäämät. Tilannetta paransi myös valtionrahoituksen jälkikäteistarkastus, mitä en tässä avaa sen enempää. Hyvä taloustilanne jatkuu ja tänä vuonna ylijäämää syntyy arviolta 22 miljoonaa euroa enemmän kuin budjetoitiin. Budjettiin verrattuna tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla tuloja on saatu 15 miljoonaa enemmän ja kuluja oli 13 miljoonaa vähemmän. Myös henkilöstökulut alittavat budjetin yli 4,2 miljoonalla.

---------------------------------------------

Taloudellisesti menee siis oikein hyvin, mutta ovatko palvelut riittäviä ja edistävätkö ne väestön hyvinvointia, kuten perustuslaki velvoittaa? Onko ylijäämien saaminen noussut keskeiseen asemaan sen sijaan, että tarjottaisiin asukkaille parasta mahdollista hoitoa ja asiakasmaksut pidettäisiin kohtuullisina? Onko palvelujen keskittäminen johtanut kohtuuttoman pitkiin ja kalliisiin matka-aikoihin?

---------------------------------------------

Jatkokaudelle valittu hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahn kuvaa mielellään vain onnistumisia. Keskimäärin henkilöstö voi hyvin ja palveluihin ollaan tyytyväisiä, jos niihin pääsee.

Tavoitteena on, että 90 % kiireettömistä asiakkaista pääsee terveysaseman lääkärille kahden viikon sisällä, mutta tässä vaiheessa ollaan 80 %:n tasolla. Hammaslääkäriin pääsyä joutuu odottamaan keskimäärin 64 vuorokautta. Vuosi sitten pitkäaikaiseen hoitoon joutui odottamaan keskimäärin 42 vuorokautta, mutta nyt odotusaika on enää 31 vuorokautta. Mittareiden mukaan kiireelliset tapaukset pääsevät kouluissa heti psykologin tai kuraattorin vastaanotolle. Työttömien terveystarkastuksia on lisätty paljon. Karaportin ja Leppävaaran palvelupisteet on avattu ja Mankkaalla aukeaa uusi asumisyksikkö.

Svahn myöntää sen, että laskutuksessa on ollut viiveitä kotihoidossa ja asumispalveluissa. Lisämaksua ei kuitenkaan tule ja maksuaikaa myönnetään.

----------------------------------------

Svahnin esittämien, koko hyvinvointialuetta koskevien keskimääräisten prosenttilukujen perusteella syntyy helposti mielikuva, että asiat ovat kohtuullisen hyvällä mallilla. Asukkailta ja henkilökunnalta saadaan kuitenkin toisenlaista palautetta. Ollaan tilanteessa, jossa päätöksentekijät eivät tiedä, missä palveluissa tai millä alueella on ongelmia, joihin pitäisi puuttua. Joidenkin asukkaiden palvelut eivät toimi ja ne ovat jopa voineet heikentyä.

Valtuutetuille kerrottujen ja arkielämän palautteen välillä vallitsee nyt ristiriita. Tästä kertoo myös se, että valtuustossa tehdään useita kysymyksiä palveluiden riittävyydestä ja saatavuudesta sekä kerrotaan yksittäisten asukkaiden kohtaamista ongelmista. Osa asukkaista ei selvästikään pääse hoitoon eikä saa tarvitsemiaan palveluja. Palvelujen keskittäminen esim. palveluasumisessa ja synnytyksissä on voinut johtaa kohtuuttomiin matkoihin, koska alueella ei ole yhtenäistä, kohtuuhintaista joukkoliikennettä. Suuri huoli on heikoimmassa asemassa olevien lapsien ja vammaisten palveluista - saavatko he tarvitsemiaan henkilökohtaisia palveluja. Ongelmat jäävät piiloon keskimääräisten lukujen alle.

Asiakasmaksuja on nostettu vuosittain ja ne ovat jo kohtuuttoman korkeat etenkin, kun palvelut pitäisi rahoittaa verovaroilla. Valtuutetuilla ei ole kuitenkaan tietoa korotusten vaikutuksista - estävätkö ne hoitoon hakeutumisen ja, kuinka paljon maksuja menee ulosottoon, jolloin maksua ei välttämättä saada perittyä, mutta asiakas menettää luottotietonsa. Jos valtuutetuilla olisi riittävästi tietoa myös asiakasmaksujen huojentamisen ongelmista, voitaisiin päätyä asiakasmaksujen alentamiseen sen sijaan, että tehdään ylijäämää.

Hyvinvointialueille annettiin lailla itsehallinto, tosin heikompi kuin kunnilla, koska rahoitus tulee kokonaan valtiolta. Valtuustossa on 79 päättäjää, mutta toimiiko demokraattinen päätöksenteko, kun ylintä päätösvaltaa käyttävä valtuusto saa näin puutteellista tietoa? Valtuusto ei voi hoitaa yksittäisten asukkaiden asioita, mutta tarvitaan enemmän tietoa, jotta epäkohtiin osataan puuttua.

 

 

Espoo kaavoittaa osa 2

Periaatteessa on oikein, että kalliin infran eli metron ja junaradan asemien lähelle kaavoitetaan korkeita kerrostaloja. Raiteilla on näin mahdollisimman paljon käyttäjiä.

Tämä tarkoittaa kuitenkin raskasta rakentamista, jossa asuntojen tieltä räjäytetään kalliot ja kaadetaan metsät. 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan oli tänä syksynä kaksi asemakaavaa, jossa päätimme toisin. Toinen kohde on Espoon keskuksessa, toinen Soukassa, kumpikin lähellä asemaa. 

Espoon keskuksessa Sunantien varteen Kiltaveljenmäkeen haluttiin rakentaa kaksi kerrostaloa ja päiväkoti Espoon omistamalle maalle, lisäksi muutama pientalo yksityiselle maalle. Kaikki kannattavat päiväkoteja, mutta tässä rakennuspaikka vaatisi kallion laen tasaamista sekä lailla suojellun lammen ja noron hävittämistä. Antti Aarnio (sd) teki hylkäysesityksen, mutta se hävisi niukasti. Kannatin Aarnion hylkäysesitystä. Puheenjohtaja Vuornos esitti kerrostalojen poistamista, koska hänen mukaansa alueelle ei pidä rakentaa lisää pieniä vuokra-asuntoja. Äänestyksen jälkeen kerrostalot poistettiin. Muut demarit kannattivat rakentamista, mutta minä vastustin, koska rakentaminen tarkoittaa paikalla olevan metsän kaatamista.

Soukassa haluttiin rakentaa metroaseman lähelle neljä uutta korkeaa kerrostaloa Saton omistamalle kiinteistölle Yläkartanontien varteen, yksi kerrostalo Soukankaarelle ja uusi pysäköintilaitos. Tämäkin rakentaminen olisi vaatinut rinteessä olevan metsän kaatamisen. Yksimielisesti hyväksyttiin vihreiden esitys, jolla Yläkartanontien kerrostalot poistettiin kaavasta ja muulta osin kaava palautettiin uudelleen valmisteltavaksi niin, että täydennysrakentaminen keskitettäisiin pysäköintialueiden paikalle.

Demareiden kuntavaaliohjelmassa on paljon asuinalueiden viihtyisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä tavoitteita. Erityisesti todetaan, että Espoon keskusta tulee kehittää vetovoimaiseksi ja uudenaikaiseksi kaupunkikeskukseksi. Tällä hetkellä Espoon keskus on yksi järkyttävä työmaa. Parin vuoden päästä alueella on kaksi isoa kauppakeskusta, mutta riittääkö se? Tuleeko alueesta vetovoimainen, jos sinne kaavoitetaan lisää kerrostaloja? Pitäisikö painopistettä siirtää nyt puistojen rakentamiseen, aseman kunnostamiseen ja kulttuurin lisäämiseen? Tuoda alueelle kukkia ja kulttuuria, kuten kirjoitin Länsiväylään vuosikausia sitten. Ilman tulosta.

Minulle tärkeä oli Siikajärvenpellon asemakaava, jossa jäin yksi vastustamaan. Alueella on Gostrong Oy:n lastenkoti, jota halutaan pyörittää erillisellä jätevedenpuhdistamolla. Kuten alueen asukkaat, vaadin asemakaavan ehdoksi kunnallistekniikan ulottaminen alueelle. Se on nyt noin kilometrin päässä. Espoossa ei ole hyväksytty yhtään asemakaavaa, jossa jätevesien puhdistuksen olisi sallittua perustua erillisen jätevedenpuhdistamoon.

Tunnen hankkeen ja sen historian hyvin. Kaava ei nyt riittävässä määrin varmista, että jätevedenpuhdistamon kapasiteetti riittää myös jatkossa. Kaavamääräykset sallivat puhdistettujen jätevesien ohjaamisen avo-ojien kautta Heinäslampeen, mikä vaarantaa arvokkaan luontokohteen. Määräykset edellyttävät vain, että vesistöihin johtuva rakennekuorma on mahdollisimman pieni. Puhdistamon käsiteltyjen jätevesien purkuoja ja tasauslammikko aiheuttaa terveysriskin alueella liikkuville.

Tässä myös perusteluni, jos joku on kiinnostunut syrjäkylän hankkeesta:

 .       Jätevedenpuhdistamon kapasiteetti

Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa lastensuojelulaitoksen sekä sen toimintaan liittyviä työ-, harraste-, asunto- ja huoltotiloja. Asumisen ei tarvitse liittyä lastensuojelulaitoksen toimintaan.

Kaavaselostuksen mukaan rakennusoikeudesta on nyt käytetty alle puolet ja asemakaava mahdollistaa alueelle 3–4 uutta asuntoa ja toimintaa tukevaa muuta rakentamista.

Kaavaselostuksen mukaan jätevedenpuhdistamon kapasiteetti on maksimissaan 99 henkilöä. Asemakaavoitettavan kiinteistön lisäksi puhdistamoa käyttää myös Siikajärven puolella oleva kiinteistö, jolla olleet rakennukset on nyt purettu. Molempien kiinteistöjen yhteenlaskettu asukasvastineluku olisi tällä hetkellä noin 40 henkilöä ja käyttäjämäärä nousisi laskennallisesti enintään 46 henkilöön. Yhtenä perusteluna tähän on esitetty, että lastensuojelutoimintojen on tarkoitus sijoittua olemassa olevaan majoitusrakennukseen.

Asemakaavan määräykset eivät riittävästi varmista, että jätevedenpuhdistamon maksimikapasiteettiä ei ylitetä. Siikajärven puolella olevalle kiinteistölle tulee todennäköisesti uusia rakennuksia ja myös asemakaavoitettavan kiinteistön käyttäjämäärät voivat kasvaa hakijan esittämiä arvioita suuremmiksi. Lastensuojelulain 59 § rajoittaa vain samaan rakennukseen sijoitettujen lasten ja nuorten lukumäärän 24:ään, mutta ei estä sijoittamista kiinteistöllä oleviin muihin rakennuksiin.

Jätevedenpuhdistamoa koskevat vaatimukset

Kaavamääräyksen mukaan alueen jätevedet tulee käsitellä asianmukaisella tavalla. Nykyisten ja uusien rakennusten jätevedet on hoidettava niin, että vesistöihin johtuva rakennekuorma on mahdollisimman pieni.

Kaavaselostuksen mukaan puhdistetut jätevedet ohjataan ojien kautta Heinäslampeen.

Vaikka Espoon kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta/ympäristönsuojelu valvoo puhdistamon toimintaa säännöllisesti, vuonna 2015 puhdistamosta pääsi valumaan Heinäslampeen puhdistamattomia jätevesiä. 

Lupa- ja valvontavirasta (LVV) tuo lausunnossaan esille, että kaava-alueen aikaisemmassa vaiheessa asemakaavan muutos kaatui oikeuskäsittelyssä jätevesihuollon kysymyksiin. LVV:n mukaan kaavaselostuksessa tulisi arvioida tarkemmin jäteveden puhdistamon käsiteltyjen vesien vaikutusta lähialueiden pintavesiin, kuten Heinäslampeen, sen laskuojaan ja Sahajärveen. Alueen käytössä tulisi myös huomioida jätevedenpuhdistamon käsiteltyjen jätevesien purkuojan ja tasauslammikoiden aiheuttama terveysriski alueella liikkuville.

 

 

 

 

 

Espoo kaavoittaa osa 1

Olen tällä valtuustokaudella kaupunginvaltuutettu ja kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja. Kaavoittaminen on mielenkiintoista ja lautakunta on pääosin yksimielinen. Espoon 2060 yleiskaavan valmistelu sujui hyvässä hengessä ja kaava on tarkoitus hyväksyä lautakunnassa 14.10.2026, minkä jälkeen ehdotus menee kaupunginhallituksen kautta nähtäville. 

Vaikeaksi asiaksi osoittautui Hypercon datakeskuskaava Koskelonniityssä, jonka lautakunnan enemmistö hyväksyi äänin 9–4. Kaavan hylkäämistä esitti RKP:n Päivi Puntila ja hylkyä kannattivat Johanna Karimäki (vihreät), Helena Tiitinen (sd) ja minä. Päivi, Johanna ja minä jätimme päätöksestä eriävät mielipiteet. Kirjoitin Heikki Simolan kanssa Länsiväylään tästä alla olevan mielipiteen. Kaavan käsittely jatkuu kaupunginhallituksessa ja seuraavaksi valtuustossa.