MIKSI OMA RAHA EI KELPAA ESPOOSSA JA SITTEN VIELÄ KARHUSUON KOULUSTA

Espoon valtuusto hyväksyi 7.12.2016 vuoden 2017 budjetin. Monet asiat ovat Espoossa hyvin, mutta taloudellista liikkumavaraa kaventaa se, että Espoon veroprosenttia ei haluta nostaa. Menot kuitenkin kasvavat, koska meitä espoolaisia on joka vuosi noin 4 000 enemmän ja tarvitaan uusia päiväkoteja ja kouluja. Samaan aikaan kasvavat sekä vanhusväestön määrä että työttömyys. 

Kirjoitan tässä blogissani kahdesta minulle tärkeästä asiasta eli Espoon rahastoista ja Karhusuon koulusta (kuvassa). Käytin näistä puheenvuoron valtuustossa 7.12.
 

Espoon rahaston tuotot pitää käyttää

Valtuusto hyväksyi esityksen, joka oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston tuottojen 15 milj. euron käytön vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahastojen käyttö.

Olen kirjoittanut blogissani aikaisemmin rahastosta ja keskityn tässä nyt vain valtuuston hyväksymään kannanottoon. Se oli minusta huono, monesta syystä. 

Espoo siis myi kymmenen vuotta sitten Espoon Sähkön osakkeet ja sijoitti rahat peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahastoon. Valtuuston hyväksymien sääntöjen mukaan rahaston tuotot tulee käyttää taloussuunnitelmassa määriteltyjen investointien ja maanhankinnan rahoitukseen. 

Kymmenen vuoden aikana rahasto on tuottanut toista sataa miljoonaa euroa, laskipa sen millä tavalla tahansa. Sääntöjen mukaan nämä rahat pitää myös käyttää. Käyttökohteita kyllä Espoosta löytyy vaikka päiväkotien ja koulujen korjaaminen.

En ymmärrä, miksi valtuuston haluttiin hyväksyvän linjauksen, joka entisestään nostaa Espoon erittäin suurta lainamäärää. Sitten vasta ollaankin pahasti hakoteillä, jos lainarahalla halutaan kattaa myös käyttötaloutta eikä vain investointeja. Tosiasia kuitenkin on se, että lainan lyhennykset ja korot on lopulta maksettava verotuloilla. Kaupungin talous ei voi tasapainottua tällaisilla opeilla.

Minulle ei ole koskaan selvinnyt, miksi rahaston tuottoja halutaan vain raapaista tai jättää kokonaan käyttämättä.  Kaupunginjohto perustelee esitystään sillä, että lainakorko on tällä hetkellä alempi kuin rahaston tuottoprosentti. Miten ja missä aikataulussa arvioidaan se, onko lainanotto oikeasti edullisempaa kuin rahastojen käyttö. Siis ainako, kun lainakorko on alle rahaston tuoton? Rahaston tuottojen ja lainarahan vertailussa pitäisi ottaa huomioon se, rahaston tuoton on oltava lainakorkoa huomattavasti korkeampi, koska sijoitustoimintaan sisältyy pitkällä aikavälillä aina riskejä. Tämä nähtiin pari vuotta sitten, kun tuotto meni miinukselle.

Lopuksi esitin kysymyksen valtuustolle: Koska on oikea ajankohta käyttää rahaston tuottoa ja purkaa pääomaa? Ei kai rahaston varoja, ei ainakaan sen tuottoa kannata pitää loputtomiin riskipitoisena sijoitusomaisuutena. Sitä paitsi sijoitustoiminta ei kuulu kaupungin perustoimintoihin.

Karhusuon koulun tulevaisuus on edelleen epäselvä 

Kaupunginjohtajan budjettiesityksen mukaan Karhusuon koulun remontti aloitetaan vuonna 2020 ja se valmistuu vuonna 2023. Budjettineuvotteluissa tehtiin pöytäkirjamerkintä n:o 33, jonka mukaan koulu- ja päiväkotiratkaisuissa suositaan kustannusvaikuttavia tyyppipäiväkoteja ja tyyppikouluja, ja niiden toteutuksessa noudatetaan ketterää leasing- ja lunastusmallia, joka mahdollistaa tarvittaessa nopean reagoinnin. Pöytäkirjamerkinnän mukaan ensimmäiset tyyppikoulut rakennetaan Karhusuolle ja Niipperiin. Karhusuon 1. vaihe valmistuu syksyllä 2017, 2. vaihe 2018 ja 3. vaihe viimeistään 2020.

Pöytäkirjamerkinnässä on hyvää se, että Karhusuon koululaiset pääsevät evakosta oman koulun alueelle ensi kesänä. Kaupunginjohtajan budjettiesitys on herättänyt alueellamme syvää huolta, koska valtuuston päätöksen mukaisia väistötiloja ei tulekaan koulun pihalle nyt vuoden vaihteessa. Kirjoitin näistä koukeroista edellisessä blogissani.  

Karhusuon koulukeskusta on valmisteltu yhdessä asukkaiden kanssa jo vuodesta 2014. Viime vuonna valtuusto hyväksyi Karhusuolle asemakaavan, jolla mahdollistetaan Karhusuolle lähes 30 miljoonaa euroa maksava hieno koulukeskus; alakoulu, yläkoulu, kirjasto ja liikuntatilat.

Viime huhtikuussa valtuusto hyväksyi yksimielisesti päivitetyn hankesuunnitelman, jonka mukaan Karhusuolle olisi tullut nyt vuoden vaihteessa uusi kaksikerroksinen väistökoulu, jossa olisi oltu siihen asti, kun koulukeskus valmistuu.

Toisin kuitenkin kävi. Ei tule hienoa, valtuuston päätöksen mukaista koulukeskusta. Sen sijaan tulee kolmessa erässä pysyviä, tilaelementtirakenteisia rakennuksia. Suunnitelmat niiden sijoittamisesta erittäin mäkiseen maastoon on tehty pikavauhtia tänä syksynä. Elementtirakennusten budjetista ei ole mitään tietoa. 

Puolueiden neuvottelukunnan pöytäkirjamerkinnällä siunataan nyt Espoon Tilapalvelut-liikelaitoksen viime kesänä tekemä päätös keskeyttää valtuuston päättämien väistötilojen kilpailutus.

Minusta ollaan vaarallisilla vesillä, jos Tilakeskus voi kävellä valtuuston päätösten yli ja menettely siunataan pöytäkirjamerkinnällä. Koko poliittinen päätöksentekojärjestelmä perustuu siihen, että valtuuston päätöksiä noudatetaan. Jos tilanne muuttuu, asia tuodaan uudelleen valtuuston käsiteltäväksi. Pöytäkirjamerkinnöt eivät ole oikea tapa muuttaa tehtyjä päätöksiä. Karhusuon kouluhankkeessa ollaan nyt etenemässä valtuuston yksimielisesti hyväksymän hankesuunnitelman, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan hyväksymän tarveselvityksen ja asukkaille esitellyn asemakaavan vastaisesti.

Toivon hartaasti, että pöytäkirjamerkintää kuitenkin noudatetaan. Toisin kävi viime vuonna esim. Mustanpurontien kaivoja koskevan pöytäkirjamerkinnän kanssa. Tosielämässä se ei velvoittanut ketään, eikä sitä myöskään noudatettu.   

Kuka Espoossa päättää koulukorjauksista?

Espoossa Karhusuolla on kovan onnen koulurakennus. Siinä todettiin 1990-luvun lopulla vaikeita sisäilmaongelmia, minkä vuoksi koulu peruskorjattiin ja samalla sitä laajennettiin. Muutama vuosi sitten koulussa ilmeni jälleen sisäilmaongelmia, sekä vanhalla että uudella puolella. Vanha osa koulusta päätettiin purkaa ja rakentaa tilalle uusi koulukeskus. Alimmat luokat sijoitettiin koulun pallokentälle tuotuun väistökouluun ja 3-6 luokat Espoon keskukseen.

 

Valtuuston huhtikuussa 2016 hyväksymän hankesuunnitelman mukaan koulun pallokentällä olevan väistökoulun viereen rakennetaan uusi kaksikerroksinen 270 oppilaan väistökoulu. Tähän rakennukseen 3-6 luokkalaiset siirtyisivät Espoon keskuksesta viimeistään vuoden 2017 alussa. Uuden mittavan, jopa 700 oppilaan koulukeskuksen rakentamisen piti alkaa syyskuussa 2018 ja sen oli määrä valmistua huhtikuussa 2020. Hankkeeseen varattiin aluksi 30 miljoonaa euroa, minkä kaupunginhallitus alensi 25 miljoonaan euroon.

 

Espoon Tilapalvelut-liikelaitos päätti kuitenkin 10.6. keskeyttää hankesuunnitelman mukaisten väistötilojen kilpailutuksen. Perustelujen mukaan hankinta ei enää vastannut Espoon kaupungin tarvetta. Nyt onkin tavoitteena rakentaa Karhusuolle tavanomaisen koulun laatuvaatimukset täyttävä pysyvä, tilaelementtirakenteinen koulu ja kirjasto kahdessa tai kolmessa vaiheessa. Koulun ensimmäinen vaihe valmistuisi kesällä 2017.   

 

Kilpailutuksen keskeyttäminen ja hankinnasta luopuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki Karhusuon koululaiset eivät pääse oman koulun pihalle väistökouluun ensi vuoden vaihteessa. Osa joutuu jatkamaan Espoon keskuksen väistötiloissa epämääräisen ajan.

 

Kyselin tarkempia perusteluja Tilapalvelusta. Sieltä kerrottiin, että ”ajatuksissa oli ollut kevään aikana vaihtoehtoinen tapa toteuttaa Karhusuon kouluhanketta, joka tosin viivästyttäisi hanketta. Siirtokelpoisen koulun hankinnasta tehty oikaisupyyntö avasi ns. viiveikkunan, joka mahdollisti myös vaihtoehtoisen toteutusratkaisun. Tällä ratkaisulla voidaan saavuttaa samalla kustannussäästöjä. Uusi ratkaisu perustuu siirtokelpoisen koulurakennuksen sijaan pysyvään koulurakennukseen, joka jää tulevan koulun yhdeksi siiveksi”. Muutos ei kuulemma vaikuta valtuuston hyväksymään hankesuunnitelmaan eikä uutta kustannusarviota ole tehty.

 

Selvitin asiaa myös Markkinaoikeudesta. Tilapalvelut sai siirtokelpoisista parakeista tarjouksen Elementit-E Oy:ltä ja Parmaco Oy:ltä, joista jälkimmäinen valittiin. Elementit-E Oy valitti hankintapäätöksestä markkinaoikeutteen 31.5.2016. Vaatimuksena oli hankintapäätöksen kumoaminen ja Parmaco Oy:n tarjouksen sulkeminen kokonaan pois tarjouskilpailusta. Tämän seurauksena Tilapalvelut päätti luopua hankinnasta ja Elementit-E Oy peruutti valituksensa 23.6.  

Tilapalvelujen päätös herättää monenlaisia kysymyksiä. Voi olla, että nyt etsitään aidosti uusia, kustannustehokkaita ratkaisuja, mikä olisi hyvä asia. Mutta kannattaako suunnitelmia muuttaa pika-aikataululla tietämättä niiden kustannusvaikutuksia? Ihmettelen myös sitä, millä valtuuksilla Tilapalvelut voi päättää, että hanke ei vastaa Espoon tarvetta. Tällainen tulkinta on vastoin valtuuston hyväksymää hankesuunnitelmaa ja opetuslautakunnan hyväksymää tarveselvitystä. Muutoksen motiivina ei saa olla halu välttää markkinaoikeuteen joutumista.

 

Tilapalvelujen suunnittelema tarkoittaa sitä, että vanha koulu on purettava pikavauhtia ja sen tilalle tuotava jonkinlainen hybridirakennus, joka muuttuu sujuvasti väistötilasta osaksi koulukeskusta. Epäilen, muodostuuko tästä kaunis ja ehjä kokonaisuus. Ainakaan se ei vastaa hyväksyttyjä ja asukkaille esitettyjä suunnitelmia. 

 

 

 

Metrosta ja sen riskeistä, osa 3

Julkaisin vuonna 2014 kaksi blogia Länsimetrosta ja sen riskeistä. Riskit ovat nyt toteutuneet: Länsimetro ei kulje automaattisesti eivätkä aikataulut ja budjetti ole pitäneet.

Länsimetro Oy julkisti viime perjantaina 10.6. tiedotteen, jonka mukaan metron liikenne ei käynnisty elokuussa (alun perin metron piti siis käynnistyä jo vuoden 2016 alussa). Kukaan ei tiedä, koska liikenne voidaan käynnistää. Viivästymistä selitetään taloteknisten järjestelmien testauksella.

Metron vuoksi HSL on päättänyt uudistaa koko Etelä-Espoon bussilinjaston elokuussa. Sisäiset bussilinjat ja Kamppiin liikennöivät seutulinjat oli päätetty korvata metron syöttöliikenteellä. Nyt yritetään epätoivoisesti löytää muita vaihtoehtoja.

Olen HSL:n hallituksen jäsen. Käsittelimme toukokuussa sitä mahdollisuutta, että metron alkuvaiheeseen voi liittyä liikennehäiriöitä. Tiedossa ei ollut mitään epäilyjä sen suhteen, että metro ei olisi toiminnassa elokuussa.

Viivästyminen on tosiasia ja siitä aiheutuu harmia ja haittaa arviolta yli 100 000 matkustajalle. Asiakkaiden kiukku kohdistuu myös HSL:ään, vaikka meillä ei ole ollut viivästymisen kanssa mitään tekemistä. Myös lisäkustannukset uhkaavat kaatua HSL:n maksettaviksi. Alustavan arvion mukaan korvaavan bussiliikenteen järjestäminen maksaa HSL:lle vähintään 1,5 miljoonaa euroa kuukaudessa. 

Miksi tähän tilanteeseen on jouduttu?

Minusta ongelmat kiteytyvät siihen, että länsimetro päätettiin rakentaa osakeyhtiömallilla. Espoo omistaa Länsimetro Oy:stä 85 % ja Helsinki 15 %. Länsimetro Oy:llä ei ole lainkaan tuloja, joten Espoo sekä takaa yhtiön lainat että maksaa lainanlyhennykset.

Espoon kaupunginhallituksen rooli

Olin vuonna 2014 Espoon kaupunginhallituksen jäsen. Hyväksyimme silloin kaupunkikonsernin riskienhallintaohjelman, joka kohdistui erityisesti Espoon tärkeimpään ja suurimpaan yhtiö Länsimetro Oy.

Ohjelman mukaan kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä ohjaa ja valvoo riskienhallinnan toimeenpanoa ja riittävyyttä. KH edellytti, että tytäryhtiöiden on raportoitava kaupungille merkittävistä riskeistä sekä riskien hallinnan toimivuudesta ja riittävyydestä.

Onko Länsimetro Oy noudattanut raportointivelvollisuutta ja jos ei, mihin toimenpiteisiin KH on sen vuoksi ryhtynyt tai aikoo ryhtyä?

Espoon valtuuston rooli

Espoon valtuusto on myös kantanut huolta Länsimetro Oy:n riskienhallinnasta. Valtuusto hyväksyi vuonna 2014 kannanoton, jonka mukaan Länsimetron riskienhallinnasta, kustannusten kehittymisestä sekä pitkän aikavälin vaikutuksista kaupungin käyttötalouteen raportoidaan valtuustolle säännöllisesti.

Riskienhallinnasta raportointi edellyttää, että riskeistä raportoidaan etukäteen, ei jälkikäteen.

Espoon omistajaohjaus

Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtajana on Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo. Hallituksessa istuvat myös Espoon rahoitusjohtaja Ari Konttas ja kolme poliittista luottamusmiestä.

Yhtiön pääosakkeenomistaja ja rahoittaja ei saa kuitata omistajaohjausta ja valvontaa istuttamalla hallitukseen korkeita virkamiehiään.

Julkista valvontaa ei myöskään ole, koska yhtiön toiminta ei ole julkisuuslain mukaisesti avointa eivätkä asiakirjat ja tiedot ole julkisia.  

Osakeyhtiön hallituksen vastuu

Osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallituksen velvollisuus on huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Vastuu on yksiselitteisesti hallituksella. 

Länsimetro Oy:n tiedotteen hallitukselle on kuitenkin kerrottu metron viivästymisestä vasta perjantaina, samana päivänä kun tiedote lähti julkisuuteen. Toinen mahdollisuus on, että hallitus on tiennyt riskistä, mutta laiminlyönyt velvollisuutensa ja tyytynyt toimimaan vain kumileimasimena. Kumpikin vaihtoehto on yhtä huono.

Miten Espoon olisi pitänyt toimia

Omistajaohjaus ja valvonta eivät ole toimineet. Tiedottaminen tökkii pahemman kerran eivätkä hallituksen ja toimitusjohtajan välit voi olla kunnossa, jos hallitus kuulee viivästymisestä samana päivänä, kun tiedote lähtee julkisuuteen.  

 

Metron rakentaminen kuitenkin jatkuu. Länsimetron toinen vaihe on pituudeltaan puolet lyhyempi, mutta budjetiltaan lähes yhtä suuri kuin 1. vaihe. Espoon on varmistettava, että jatkossa ei tule samanlaisia ongelmia.

Länsimetron rakentaminen osakeyhtiömallilla ei ole tuottanut niitä hyötyjä, mitä sen arveltiin tuottavan. Vaihtoehtoja on kaksi: Joko vaihdetaan yhtiön hallitus ja Espoo ottaa nykyistä selvästi paremmin haltuun sekä omistajaohjauksen että valvonnan. Toinen vaihtoehto on palautta länsimetron rakentaminen tehtäväksi avoimesti virkatyönä, virkavastuulla. Minä kannatan tätä jälkimmäistä vaihtoehtoa.