KAARIMALLISSA ON MYÖS HYVIÄ PUOLIA

Tämä juttuni julkaistiin Länsiväylä-lehdessä vuonna 2017, kun olin vielä HSL:n hallituksen jäsen.

-------------------------------------------------

Antti Aarnio esitti Länsiväylässä (25.1.) hyviä ehdotuksia siitä, miten HSL:n kaarimallia pitäisi kehittää. Olen samaa mieltä siitä, että kaikki Espoon viisi aluekeskusta, myös Espoon keskus ja Espoonlahti, pitää sijoittaa B-kaarelle.

HSL:n päättämän kaarimallin rajoille löytyy kuitenkin perustelut.

Matkalippujen hinnat perustuvat nyt kuntarajoihin. Suurin osa espoolaisista hankkii seutulipun ja lyhyetkin kuntarajan ylittävät matkat ovat kalliita.

Kun aluetta tarkastellaan kokonaisuutena, kuntien rajoihin perustuva hinnoittelu ei ole toimiva. HSL:ssä selvitettiin erilaisia vaihtoehtoja, myös niin sanottua check in-check out -mallia, jossa matkat veloitetaan matkan pituuden mukaan. Eri vaihtoehdoista valittiin kaarimalli, jossa lipun hinta perustuu matkan pituuteen laskettuna Helsingin keskustasta.

 

Helsingin kannalta kaarimalli on hyvä. Kuntaosuus pienenee, lippujen hinnat eivät nouse, mutta matkustusalue laajenee merkittävästi. Helsingillä onkin enemmistö HSL:n hallituksessa.

Espoon tilanne on huonompi. Kuntaosuus nousee noin 7 miljoonaa euroa vuodessa, koska noin 150 000 espoolaista pääsee B-vyöhykkeelle ja lipun hinnat puolittuvat. Mitä vähemmän matkustaja maksaa itse, sitä enemmän maksaa Espoo. Noin 100 000 espoolaista on C-vyöhykkeelle ja lippujen hinnat säilyvät nykytasolla. Ratkaisevaa ei kuitenkaan tule olemaan se, missä asuu, vaan se, mistä nousee junaan tai bussiin. Tämän vuoksi B-kaarella olevasta Koivuhovin asemasta tulee paljon suositumpi kuin C-kaarella olevasta Espoon asemasta.

Espoon kuntaosuus on nyt noin 65 miljoonaa euroa vuodessa ja kaarimallin vuoksi se nousee ensi vuonna yli 70 miljoonaan. Jos Espoon keskus ja Espoonlahti olisivat myös B-vyöhykkeellä, se nostaisi kuntaosuutta vielä 10–12 miljoonaa euroa vuodessa eli sitten oltaisiin jo reilusti yli 80 miljoonassa. Tähän Espoolla ei ole ollut haluja, koska Länsimetro tulee joka tapauksessa nostamaan sekä matkalippujen hintaa että kuntaosuutta.  

Kannatan joukkoliikennettä. Länsimetron rakentaminen Matinkylään maksaa Espoolle lähes miljardi euroa. Kaarimallista hyötyvät ne espoolaiset, jotka asuvat lähellä Helsinkiä. Tasapuolisuuden nimissä vaadin, että B-kaaren rajaa laajennetaan niin, että kaikki aluekeskukset ovat B-kaarella. Espoon keskuksesta kehittyy näin toimiva liikenteen solmukohta.  

KUKA ESPOOSSA PÄÄTTÄÄ KOULUKORJAUKSISTA?

Tämä juttuni julkaistiin Länsiväylä-lehdessä syyskuussa 2017

----------------------------------------------------------

Espoossa Karhusuolla on kovan onnen koulurakennus. Siinä todettiin 1990-luvun lopulla vaikeita sisäilmaongelmia, minkä vuoksi koulu peruskorjattiin ja samalla sitä laajennettiin. Muutama vuosi sitten koulussa ilmeni jälleen sisäilmaongelmia, sekä vanhalla että uudella puolella. Vanha osa koulusta päätettiin purkaa ja rakentaa tilalle uusi koulukeskus. Alimmat luokat sijoitettiin koulun pallokentälle tuotuun väistökouluun ja 3-6 luokat Espoon keskukseen.

Valtuuston huhtikuussa 2016 hyväksymän hankesuunnitelman mukaan koulun pallokentällä olevan väistökoulun viereen rakennetaan uusi kaksikerroksinen 270 oppilaan väistökoulu. Tähän rakennukseen 3-6 luokkalaiset siirtyisivät Espoon keskuksesta viimeistään vuoden 2017 alussa. Uuden mittavan, jopa 700 oppilaan koulukeskuksen rakentamisen piti alkaa syyskuussa 2018 ja sen oli määrä valmistua huhtikuussa 2020. Hankkeeseen varattiin aluksi 30 miljoonaa euroa, minkä kaupunginhallitus alensi 25 miljoonaan euroon.

Espoon Tilapalvelut-liikelaitos päätti kuitenkin 10.6. keskeyttää hankesuunnitelman mukaisten väistötilojen kilpailutuksen. Perustelujen mukaan hankinta ei enää vastannut Espoon kaupungin tarvetta. Nyt onkin tavoitteena rakentaa Karhusuolle tavanomaisen koulun laatuvaatimukset täyttävä pysyvä, tilaelementtirakenteinen koulu ja kirjasto kahdessa tai kolmessa vaiheessa. Koulun ensimmäinen vaihe valmistuisi kesällä 2017.   

Kilpailutuksen keskeyttäminen ja hankinnasta luopuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki Karhusuon koululaiset eivät pääse oman koulun pihalle väistökouluun ensi vuoden vaihteessa, Osa joutuu jatkamaan Espoon keskuksen väistötiloissa epämääräisen ajan.

Kyselin tarkempia perusteluja Tilapalvelusta. Sieltä kerrottiin, että ”ajatuksissa oli ollut kevään aikana vaihtoehtoinen tapa toteuttaa Karhusuon kouluhanketta, joka tosin viivästyttäisi hanketta.
Siirtokelpoisen koulun hankinnasta tehty oikaisupyyntö avasi ns. viiveikkunan, joka mahdollisti myös vaihtoehtoisen toteutusratkaisun. Tällä ratkaisulla voidaan saavuttaa samalla kustannussäästöjä. Uusi ratkaisu perustuu siirtokelpoisen koulurakennuksen sijaan pysyvään koulurakennukseen, joka jää tulevan koulun yhdeksi siiveksi”. Muutos ei kuulemma vaikuta valtuuston hyväksymään hankesuunnitelmaan eikä uutta kustannusarviota ole tehty.

Selvitin asiaa myös Markkinaoikeudesta. Tilapalvelut sai siirtokelpoisista parakeista tarjouksen Elementit-E Oy:ltä ja Parmaco Oy:ltä, joista jälkimmäinen valittiin. Elementit-E Oy valitti hankintapäätöksestä markkinaoikeutteen 31.5.2016. Vaatimuksena oli hankintapäätöksen kumoaminen ja Parmaco Oy:n tarjouksen sulkeminen kokonaan pois tarjouskilpailusta. Tämän seurauksena Tilapalvelut päätti luopua hankinnasta ja Elementit-E Oy peruutti valituksensa 23.6.  

Tilapalvelujen päätös herättää monenlaisia kysymyksiä. Voi olla, että nyt etsitään aidosti uusia, kustannustehokkaita ratkaisuja, mikä olisi hyvä asia. Mutta kannattaako suunnitelmia muuttaa pika-aikataululla tietämättä niiden kustannusvaikutuksia? Ihmettelen myös sitä, millä valtuuksilla Tilapalvelut voi päättää, että hanke ei vastaa Espoon tarvetta. Tällainen tulkinta on vastoin valtuuston hyväksymää hankesuunnitelmaa ja opetuslautakunnan hyväksymää tarveselvitystä. Muutoksen motiivina ei saa olla halu välttää markkinaoikeuteen joutumista.

Tilapalvelujen suunnittelema tarkoittaa sitä, että vanha koulu on purettava pikavauhtia ja sen tilalle tuotava jonkinlainen hybridirakennus, joka muuttuu sujuvasti väistötilasta osaksi koulukeskusta. Epäilen, muodostuuko tästä kaunis ja ehjä kokonaisuus. Ainakaan se ei vastaa hyväksyttyjä ja asukkaille esitettyjä suunnitelmia. 

ESPOON KASVAA MYÖS KEHÄ III:N TAKANA

Olen yleensä kirjoittanut blogeja Espoon yleisistä asioista. Espoo on kuitenkin maantieteellisesti laaja alue ja yli puolet pinta-alasta sijoittuu Kehä III:n toiselle puolelle. Tästä huolimatta Espoon kaikki aluekeskukset on sijoitettu sinne toiselle puolelle ja välillä tuntuu siltä, että Kehä III takana olevat alueet on unohdettu kokonaan. Minä asun Nupurissa, Nuuksion kupeessa Kehä III:n takana. Oman alueen kehittäminen on tietysti lähellä sydäntäni ja keskityn tässä blogissa Nuuksio-Nupurin alueeseen.

Nuuksio-Nupurin alueen kehittämisen kannalta kaavoitus on yksi tärkeimpiä asioita. Pyrin ensi vaalikaudella jälleen kaupunginsuunnittelulautakuntaan, koska vain siellä pääsee vaikuttamaan kaavatyöhön ja saa ajantasaista tietoa. Olen ollut kaupunginhallituksessa ja monessa lautakunnassa, myös kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtajana. Tiedän, että kaupunkisuunnittelu on yksi vaativimmista alueista ja asioihin sisälle pääseminen vie vuosia. Lupaan edelleen kuunnella alueen asukkaita ja jakaa tietoa. 

Kaupunkisuunnittelussa tarvitaan myös oikeudellista osaamista. Sitä minulla on, koska olen kokenut varatuomari ja lainsäädäntöneuvos. Olen ehdolla numerolla 448.

Uusi yleiskaava POK on tärkeä ja ohjaa yleispiirteisesti alueen kehittämistä. Valitusten takia sen vahvistamiseen voi kuitenkin mennä vuosia. Emme voi vaan jäädä odottamaan yleiskaavaa. Meidän on vaikutettava siihen, että yleiskaavaan ei tule vääriä linjauksia, mutta samaan aikaan meidän on saatava asemankaavoja eteenpäin. Ne etenevät vain, jos eivät ole ristiriidassa yleiskaavasuunnitelmien kanssa. 

Nyt täytyy painostaa ja perustella meidän tarpeita. Ensimmäinen vaihe on syksyllä, kun Nupurinkallion kaavan suunnittelu käynnistyy uudelleen. Kaava saadaan nopeasti voimaan vain, jos siitä ei valiteta. Tämän vuoksi kaava on valmisteltava hyvässä yhteistyössä asukkaiden kanssa. ELY valittaa vain kaavoista, joissa on laillisuusvirheitä.

Painopiste kaavoituksessa on lähivuosikymmeninä linjalla Espoon keskus, Lommila ja Nupuri, vuoden 2035 jälkeen myös Brobackan suunta. Kaavoituksen myötä alueelle tulee tuhansia uusia asukkaita. Alueemme valtuutettujen ja asukasyhdistysten tulee valvoa, että kaavojen mukaiset palvelut myös toteutetaan. Tarvitsemme lisää päiväkoteja, kouluja, joukkoliikennettä, mukaan lukien toimivat yhteydet Espoon keskuksen palveluihin.

Histan rakentaminen väijyy kaiken taustalla, suunniteltiinhan sinne 20 000 asukkaan lähiötä. Histan kaava kaatui KHO:ssa vuonna 2012 (KHO 2012:67), koska KHO ei hyväksynyt alueen rakentamista ilman päätöstä junaradan rakentamisesta. Minusta KHO:n kanta on oikea. Tämä vaatimus on sisällytetty myös Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotukseen: Histan toteuttaminen on kytkettävä uuden raideyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen eli siis junaradasta pitää olla valtion sitova päätös. Linja on KHO:n päätöksen mukainen. Koska radan rakentamisesta ei ole tietoa, Hista on yleiskaavassa tavoitteena vasta vuoden 2050 jälkeiseen aikaan.

Epävarmuus Histasta kuitenkin jatkuu. Espoon KH linjasi viime marraskuussa, että Espoo haluaisi kytkeä KHO:n ja vaihemaakuntakaavan vaatimuksen radasta ja asutuksesta vain tiukasti asemanseutuun. Eli kaupunki haluaa edetä Siikajärven ja muiden Histan lähialueiden kaavoituksessa jo ennen Histan asemaseutua. Moni varmaan toivoo asemakaavaa näillä harvaan rakennetuilla alueilla, mutta rakentaminen ilman junayhteyttä tarkoittaa kumipyöräliikenteen voimakasta lisääntymistä, mikä tukkii lopullisesti Turunväylän ja Nupurintien.  

Muistakaa äänestää! Nyt on menossa ennakkoäänestys ja varsinainen vaalipäivä on 9.4.