Aurinkoahven ei kuulu luonnon vesiin

 

Aurinkoahven näyttää vaarattomalta akvaariokalalta. Tosiasiassa se on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Aurinkoahventa ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Suomessa ensimmäinen havainto aurinkoahvenesta rekisteröitiin vuonna 2014 Turussa. Vuonna 2025 aurinkoahventa on havaittu yli viidessäkymmenessä paikassa Uudeltamaalta Poriin asti.

Vieraslajit.fi-sivuston mukaan aurinkoahvenet uhkaavat luonnon vesistöissä alkuperäistä vesieliöstöä terrorisoimalla sammakkoeläimiä ja toisia kaloja, mutta huonontavat myös veden laatua heikentämällä kasvien elinolosuhteita. Aurinkoahventen on havaittu vähentäneen vesien monimuotoisuutta. Luontoon päästetyt yksilöt ovat muodostaneet pysyviä kantoja ja aiheuttaneet haittaa. 

EU:n vieraslajiasetus edellyttää jäsenmailta tehokkaita hallintakeinoja haitallisten vieraslajien osalta. Tehokkain keino aurinkoahventen hävittämiseen on tyhjentää aurinkoahvenlammet kokonaan. Jos tämä ei ole mahdollista, aurinkoahvenia voidaan hävittää muilla keinoilla, kuten rotenon- tai lämpökäsittelyllä. Keinot ovat lakkiita ja niillä on haitallisia vaikutuksia vesilajistoon.

Espoon Nuuksion Laihalammen tilanne

Espoon kaupunki tiedotti vuoden 2024 lokakuussa, että Nuuksiossa Hakjärven luonnonsuojelualueella sijaitsevasta Laihalammesta on löytynyt aurinkoahvenia. Lammelle asennettiin verkkorakennelma, jotta aurinkoahven ei pääse leviämään Nuuksion Pitkäjärveen. 

Helsingin Sanomat ja Länsiväylä-lehti uutisoivat asiasta. Helsingin sanomien mukaan ”Suomessa aiemmin tehdyt aurinkoahvenhavainnot ovat umpilammista, Nyt laji on vaarassa levitä Nuuksion Pitkäjärveen.”

Kymmenen kuukautta (11.8.2025) aurinkoahvenen havaitsemisen jälkeen, Espoon kaupunki tiedotti sivuillaan, että kaupunki ja Uudenmaan ELY-keskus ovat poistaneet aurinkoahvenet Laihalammesta käsittelemällä lampi rotenonipitoisella liuoksella. Tiedotteen mukaan liuos on myrkyllistä kaloille ja vesieläimille, mutta vähemmän myrkyllistä nisäkkäille ja linnuille. Rotenoni hajoaa muutamassa viikossa eikä siitä ole veteen laimennettuna haittaa ihmisen terveydelle. Lammen käyttö kiellettiin kuitenkin 14.9.2025 asti. Myös Sorlammen luontopolun Laihalammen kierroksella kulkemista suositeltiin välttämään. Ihmisiä neuvottiin ottamaan välittömästi yhteyttä Myrkytystietokeskukseen, jos joutuu kosketuksiin lammen veden kanssa ja saa oireita.

Kaupungin tiedotteen mukaan ”aurinkoahvenen torjunta Laihalammesta on erityisen tärkeää, sillä lammesta on vesiyhteys laajempaan vesistöön. Vieraslajin leviäminen Nuuksion Pitkäjärveen ja siitä eteenpäin olisi merkittävä riski alueen vesistön monimuotoisuudelle.”

Rotenonin käyttö kasvinsuojeluaineena on kielletty EU:ssa vuonna 2008. Wikipedian mukaan rotenoni on myrkyllistä ihmisille ja voi aiheuttaa vaurioita munuaisissa ja maksassa.

Laihalampea ei padottu myrkyn vaikutusajaksi, vaikka se olisi ollut helposti toteutettavissa matalan veden ja vähäisen virtauksen vuoksi.

Alueen asukkaille ei kerrottu etukäteen, että lampi myrkytettiin 11.8.2025. Kaupungin tiedote julkaistiin vasta myrkyttämisen tapahduttua. Kaupungin sivuilla julkaistun tiedotteen lisäksi Laihalammen parkkipaikalle ja lammen ympäristöön vietiin infotauluja, jossa kerrottiin käyttökiellosta ja menettelyohjeista, jos kemikaalia nielee tai sitä joutuu iholle tai silmiin.

Tiedottaminen rajoitettiin alueellisesti Laihalampeen, vaikka kaupunki oli tietoinen siitä, että lammesta johtaa noin yhden kilometrin pituinen puroyhteys Nuuksion Pitkäjärveen.

Tieto myrkyttämisestä levisi alueen asukkaille facebook-ryhmän Nuuksio seudun asukasfoorumin kautta. Osalle Nuuksion Pitkäjärveen johtavan puron läheisyydessä asuvia jaettiin tiedote postilaatikkoon vasta 15.8., neljä päivää myrkyttämisen jälkeen. Osalle tiedotetta ei ole jaettu vieläkään.

Tein tästä valtuustokysymyksen 18.8.2025 Espoon valtuustossa. Me valtuutetut saamme esittää kysymyksiä, joihin virkamiesten on vastattava yhdeksän viikon kuluess:

1.      Onko kaupunki ollut tietoinen, että vuoden 2024 lokakuussa Laihalampeen asennettu verkkorakennelma, jonka tarkoitus oli estää aurinkoahvenen leviäminen Nuuksion Pitkäjärveen, oli rikottu?

2.      Miksi kaupunki ryhtyi aurinkoahvenen hävittämiseen vasta 10 kuukautta sen jälkeen, kun aurinkoahvenia oli havaittu Laihalammessa?

3.      Miksi kaupunki ei etukäteen selvittänyt myrkyttämisen vaikutusalueella asuvia asukkaita ja tiedottanut myrkyttämisestä laajasti ja hyvissä ajoin ennen toimenpidettä?

4.      Miksi Laihalampeen ei tehty patoa myrkyn vaikutusajaksi ja siten estetty myrkyn leviämistä purin kautta Nuuksio Pitkäjärveen?

5.      Miten kaupunki saattoi jättää huomioimatta, että Laihalammesta on yhteys Nuuksion Pitkäjärveen, jolloin myrkky pääsi leviämään puroon ja sitä kautta Pitkäjärveen ja saattoi näin vaarantaa puronvarren asukkaiden ja eläinten terveyden.

6.      Onko aurinkoahvenen hävittämiseksi suunnitteilla vastaavanlaisia toimenpiteitä espoolaisissa järvissä tai lammissa? 

K ----------------------------------------------------

On selvää, etta paikalliset asukkaat ovat vihaisia kaupungin toiminnasta. Erityisen vihaisia ovat ne asukkaat, jotka asuvat Laihalammesta Nuuksion Pitkäjärveen johtavan puron varrella. Miksi heille ei kerrottu etukäteen myrkytyksestä? Virkamiesten olisi pitänyt tajuta, että lampeen laitettu myrkky valuu puroa myöten Pitkäjärveen. Valtuustokysymykseni tavoite on, että vastaavanlaista tiedon pimittämistä ei enää tapahdu. 

Jokainen ymmärtää, että aurinkoahven täytyy hävittää. Tässä olisi pitänyt menetellä niin, että asukkaille olisi järjestetty etukäteen tilaisuus, jossa alan asiantuntijat olisvat kertoneet myrkystä ja siitä, minkälaisia pitoisuuksia lampeen laitetaan. Myös siitä, miten myrkky vaikuttaa kaloihin, vesieläimiin, kasveihin sekä veden kanssa tekemisiin joutuneisiin eläimiin ja ihmisiin. Myrkkyjen käyttö herättää aina huolta ja pelkoa! 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Aurinkoahven on akvaariokala

 

 

Nupurintien turvattomuudesta mielipiteeni HS:ssa 8.8.2025

 

Asiakasmaksut johtavat kohtuuttomuuksiin

Soteuudistuksen yhteydessä ei haluttu ottaa käyttöön maakuntaveroa. Jos valtio ei anna tarpeeksi rahaa, ainoa keino on nostaa asiakasmaksuja. Vuoden 2027 alussa on tulossa taas uudet korotukset.

Maakuntaveroa olisivat maksaneet kaikki hyvinvointialueen veronmaksajat. Asiakasmaksuja maksavat pääosin pienituloiset, työttömät ja eläkeläiset. Jos rahaa ei ole, maksut laitetaan perintään ja siitä seuraavaksi ulosottoon. 

 

Kirjoitimme entisen työkaverin kanssa Hesariin mielipiteen, jotta asiasta syntyisi keskustelua. Esitämme, että laissa olevaa maksuttomien palvelujen listaa pitäisi laajentaa. Silloin kaikki hyvinvointialueet, Helsinki ja HUS noudattaisivat samaa käytäntöä.  

 

Nykykäytäntä on tyhmä, koska suurin osa maksukyvyttömien asiakkaiden/potilaiden maksuista menee suoraan perintään ja ulosottoon. Maksun huojentaminen olisi paljon parempi vaihtoehto. Perintään ja ulosottoon maksuja pitäisi laittaa vain vihon viimeisenä keinona.  Lopputulos olisi hyvinvointialueen talouden kannalta varmaan ihan sama, koska suurta osaa ulosottoon laitetuista maksuista ei kuitenkaan saada perittyä. Yksilön kannalta seuraamukset ovat kuitenkin kohtuuttomat. 

 

 

 

Valtuusto 9.6.2025: Taloudesta ja maanhankinnasta

 

Espoossa on nyt valittu uudet luottamushenkilöt. Omat toiveeni toteutuivat ja toimin seuraavat neljä vuotta sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan että Yritysten ja yrittäjyyden Espoo ohjelman varapuheenjohtajana. Lupaan hoitaa tehtäväni mahdollisimman hyvin. Vaalilupaukseni oli, että puolustan luontoa ja lähipalveluja. Yrittäjänä haluan olla varmistamassa, että yrittäjien toimintaolosuhteet ovat parhaat mahdolliset.

Minuun saa olla yhteydessä: hannelekerola@gmail.com, 0408289901.

Espoon taloustilanne on yllättäen heikentynyt jopa niin paljon, että kaupunginjohtaja Mykkänen on antanut julkisesti myrskyvaroituksen talouden tilasta. Tulot jäävät ennakoitua pienemmiksi ja menot kasvavat enemmän kuin on ennakoitu. Verotuloja kertyy 26 miljoonaa euroa vähemmän kuin budjetoitiin.

Tässä tilanteessa virkamieskuntaa on kehotettu kiinnittämään erityistä huomiota menokehitykseen ja varmistamaan talousarviossa pysyminen. 

Onko maanhankinta aina kannatettavaa? 

Valtuustolle esitettiin, että maanhankintaan varattu 5 miljoonan euron budjetti ylitetään 4 miljoonalla. Raha käytettäisiin lähes 90 hehtaarin suuruisen maa-alueen hankintaan Nupurista ja Kolmperästä. Kuulostaa kohtuullisen eduslliselta.

Budjetin ylitys on kuitenkin merkittävä. Esimerkiksi kasvatukseen ja opetukseen esitettiin kahden miljoonan euron lisämäärärahaa, vaikka siellä menot kasvavat vauhdilla.

Valtuustolle 4 miljoonan lisämäärärahaa ei avattu miltään osin, vaan todettiin kaupunginhallituksen päättäneen hankkeesta maaliskuussa. Tarkistin KH:n päätöksen ja sen mukaan KH:n päätös oli ehdollinen ja edellyttää, että valtuusto myöntää lisämäärärahan. Tällaista virheellistä tietoa ei saisi esittää valtuustolle!        

KH:n pöytäkirjan mukaan kolmasosa ostettavasta alueesta on yleiskaavoissa merkinnöillä A3 ja AP ja alue on kokonaan asemakaavoittamaton. Sitä ei kerrottu KH:lle, että alueella on vireillä Nupurinkallion asemakaava. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaan tätä vanhaa omakotialuetta ”täydennetään luonnonläheiseksi pientaloalueeksi, jossa alueen maisemalle tyypilliset piirteet huomioidaan suunnittelussa ja asemakaavalla turvataan arvokkaimpien luontoarvojen säilyminen”.

Nämä maat, jotka kaupunki nyt suunnittelee ostavansa, ovat pääosin rakentamattomia. Ne on myös suurelta osin rajattu asemakaavan valmisteluvaiheessa maankäyttöön tutkittavien alueiden ulkopuolelle. Syynä on nimenomaan se, näillä alueilla on jyrkkiä kalliota ja arvokkaita luontokohteita.

Koska valtuustolle kerrottiin (virheellisesti), että KH on jo päättänyt asian, ymmärsin kyllä, että hanketta ei voinut enää torpata. Raakamaan hankinta kaupungille onkin lähtökohtaisesti järkevää. Kysyin kuitenkin puheenvuorossani, onko nyt oikea aika käyttää kaupungin tulorahoituksesta 4 miljoonaa euroa maanhankintaan, jonka tulevista hyödyistä ei ole olemassa mitään arviota. Maa-aluille pystytään varmaan rakentamaan jonkin verran pientaloja, mutta se on epävarmaa, saako kaupunki edes omiaan takaisin.

Myönnän, että olen tiukka muodollisissa kysymyksissä. En hyväksy, että valtuustolle annetaan missään muodossa puutteellista tai virheellistä tietoa. Olen myös sitä mieltä, että kun talous on tiukalla, keskitytään peruspalvelujen rahoittamiseen. Hyviä kauppoja voi tehdä esimerkiksi hankkimalla oikeaan aikaan raakamaata, mutta silloin täytyy esittää päätöksentekijälle selvät kustannus-hyötyanalyysit.

Maanhankinta on nyt tarkoitus rahoittaa kaupungin tulorahoituksella eli niillä rahoilla, joista rahoitetaan myös koulutus ja opetus. Pahimmillaan voi käydä niin, että maanhankinnan rahoitus johtaa koulutuksen leikkauksiin! Espoolla on kuitenkin 800 miljoonan euron rahasto, joka on tarkoitettu nimenomaan maanhankintaan ja peruspalvelujen investointeihin. Tähän rahastoon tai sen tuottoihin ei kuitenkaan haluta syystä tai toisesta koskea, vaan tuotot lisätään pääomaan uudelleen sijoitettavaksi. Tästä olen puhunut valtuustossa lukemattomia kertoja, saamatta vastakaikua rahaston tuottojen käyttämiseen espoolaisten hyväksi.  

Valtuusto 19.5.2025: Koulukiusaamisesta ja Nupurinjärven kunnostamisesta

Työnsä päättävä Espoon valtuusto päätti viimeisessä kokouksessan korottaa luottamusmiesten palkkioita 10 % (vastaa 80 % ansiotasoindeksin noususta). Osa kokoomuslaisista ja perussuomalaisista kannatti 4 %:n korotusta.  Itse olisin tyytynyt pienempään korotukseen, koska palkkiot ovat jo nyt kohtuullisen hyvät. Äänin 59/16 korkeampi korotus hyväksyttiin.

Julkisella sektorilla on lakisääteisiä tarkastuslautakuntia, jotka laativat vuosittain hyviä ja perusteellisia arviointikertomuksia. 

Vuoden 2024 arviointikertomuksen mukaan Espoolla meni oikein hyvin ja kaupungin tulos oli 105 miljoonaa euroa plussalla eikä uusia lainoja tarvinnut nostaa. Verotuloja kertyi yli 800 miljoonaa euroa, tosin 82 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2023. Valtionosuuksia saatiin noin 400 miljoonaa euroa ja kaupungin rahastot tuottivat 60 miljoonaa euroa. Uusia espoolaisia tuli 7 000, joista vieraskielisiä 25 %. Vaikka taloudessa meni hyvin, työttömyys kuitenkin kasvoi merkittävästi ja avoimia työpaikkoja oli viime vuoden lopussa vain vajaa 600.

Koulukiusaamisesta 

Espoossa on jo useana vuonna asetettu tavoite pyrkiä nollatoleranssiin koulukiusaamisen ja kouluväkivallan osalta. Jostain kumman syystä tilanne vain huononee ja tämä kehitys näkyi jo vuonna 2023. Huolestuttavaa on myös se, että vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan iso osa tytöistä kokee ahdistuneisuutta, koulu-uupumista ja seksuaalista häirintää. Myös syrjinnän kokemukset ovat lisääntyneet etenkin maahanmuuttajataustaisilla nuorilla. Tästä käytettiin valtuustossa useita puheenvuoroja.

Tarkastuslautakunta vaatii, että kiusaamis-, häirintä-, syrjintä- ja väkivaltatapauksiin on puututtava välittömästi ja entistä tiukemmin. Arviointikertomuksessa on listattu Espoossa käytetyt keinot: ennaltaehkäisevä ja moniammatillinen yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä hyvinvointialueen vastuulla olevat kuraattorit, psykologit ja muut terveydenhuolloin palvelut, perusopetuksen Puuttumisen portaat -toimintamalli, jolla mallinnetaan kiusaamisen vastaisia toimia, Yhdessä vahvaksi yhteisöksi-suunnitelma, opiskeluhuoltosuunnitelman kriisisuunnitelma, hankerahoituksella palkatut yhteisöohjaajat sekä koulujen kiusaamisen ehkäisyn prosessikaavio ja koulukohtaiset suunnitelmat. Minulle nämä kuulostavat vähän paperinmakuisilta ja tulosten perusteella tarvittaisiin selvästi jotain muutakin. Sitä ei voi hyväksyä, että tilanne pahenee vuosi vuodelta. Pelkkä puhuminen valtuustossa ei tuo muutosta.

Espoon vesistöistä 

Tapiolan Otsolahden rehevöityminen huolestuttaa monia valtuutettuja. Nostin omassa puheenvuorossani myös Espoon järvet, joita on peräti 74, lisäksi lukuisia lampia ja poikkeuksellisen rikas virtavesien verkosto. Nämä kaikki ovat espoolaisille tärkeitä luontoarvoina, uimapaikkoina, melonta- ja sup-lautaväylinä sekä virkistyskalastajien käytössä.

Kerron esimerkin Nupurinjärvestä, jonka rannalle Espoo kaavoitti lähes 20 vuotta sitten uuden asuinalueen 400 asukkaalle, pääosin lapsiperheille. Järvi on matala, mutta vuosikymmeniä sitten siinä oli kyläläisten yhteinen uimapaikka. Kaupunki on rakentanut järven rantaan 100 000 euroa maksaneen ”virkistyslaiturin”, mutta siinä oleva kyltti kieltää uimisen. Koska järvi on rehevöitynyt, Nuuksio-seura, jonka puheenjohtaja olen, käynnisti viime vuonna hankkeen, jolla järven vanha uimapaikka kunnostetaan. Esitin, että olisi tärkeää saada kaupunki mukaan tähän hankkeeseen vähintäänkin neuvonantajana. Vastavanalaista työtä on tehty ja suunnitteilla myös muilla järvillä.

Tein tästä valtuustotoivomuksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti: Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki tekisi yhteistyötä lähivesistöjen kunnostamisessa asukasyhdistysten ja asukkaiden kanssa, koska paikallisilla asukkailla on usein hyödyllistä tietoa oman alueensa vesistöjen tilasta ja halua osallistua niiden kunnostamiseen. Kaupungin nettisivuilla voisi myös olla ohjeet siitä, minkälaisia lupia tarvitaan, jos asukkaat haluavat talkoovoimin esimerkiksi siivota rantoja poistamalla kaatuneita puita ja oksia, poistaa rantakasvillisuutta tai kunnostaa melontareittejä. Sivuilla voisi olla myös ohjeita ja neuvoja siitä, mitä toimenpiteitä asukkaiden ei kannata tehdä. Näin saataisiin pienillä kustannuksilla parannettuja lähivesistöjen ekologista tilaa.