Espoon valtuustossa 27.2.2023 käsiteltiin monenlaisia asioita. Itse halusin nostaa puheenvuorossani hyvän kouluruuan tärkeyden ja kestävän kehityksen. Ei riitä, että meillä on hienoja tavoitteita. Meillä pitää myös olla konkreettisia toimia, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa.
Kouluruoka
Vuoden 2022 tilinpäätöksen ennakkotiedon mukaan Espoon taloudessa menee nyt hyvin, selvästi ennakoitua paremmin. Nyt jos koskaan Espoolla on varaa panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin, onhan se yksi kaupungin tulostavoitteista.
Terveellinen ja maistuva kouluruoka on tärkeä osa lasten ja nuorten hyvinvointia. Espoon koululaiset ovatkin kohtuullisen tyytyväisiä koulussa tarjottavaan ateriaan, jopa 80 % koululaisista syö koulussa ja kokonaisarvosanakin on kohtuullisen korkea 3,54 (asteikolla 1–5). Mutta mitä vanhemmista koululaisista on kysymys, sitä vähemmän kouluruoka maistuu.
Jokaisen koululaisen tulisi nauttia maistuva lämmin ateria vähintään kerran päivässä.
Nyt kouluateria valmistetaan reilulla 2 eurolla. Aterian hinta on pysynyt lähes ennallaan, vaikka elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet 15 %. On suuri vaara, että kouluruuan taso tulee tämän vuoksi heikkenemään.
Tilinpäätöksen ennakkotieto on nyt vain
tiedoksi valtuustolle. Esitän kuitenkin harkittavaksi, että virkamiehet
aloittaisivat valmistelun, jolla päiväkotien ja koulujen aterioihin käytettävää
rahamäärää nostettaisiin selvästi. Tehdään Espoosta edelläkävijä, jossa
jokainen koululainen haluaa syödä hyvänmakuisen ja terveellisen kouluaterian
joka päivä. Siihen meillä on varaa.
Kestävä kehitys
Kestävä Espoo – kehitysohjelmassa on kaksi hyvää tavoitetta: Espoo saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä ja Espoo on kestävän kaupunkikehityksen mallikaupunki. Ohjelman mukaan Espoon hiilineutraaliustavoitteen suurin haaste tulee näillä näkymin olemaan liikenteen päästöjen vähentäminen. Kestävän maankäytön ja rakentamisen osalta todetaan vain tarve luoda (suora siteeraus) ”kestävyyden edistämiseen kaupunkitasoisia toimintatapoja ja ohjauskeinoja Kerassa tehdyn kehittämissitoumuksen tapaan”. Näitä pilotoidaan ja skaalataan mm. Pohjois- ja Keski-Espoon pientaloalueilla. Espoon hienoista metsistä todetaan vain, että ”tutkitaan millaisia hyvinvoinnin ja virkistyskokemuksen kannalta parhaat metsät ovat monimuotoisuuden näkökulmasta”.
Hiilineutraaliustavoite on kirjattu myös Espoo-tarinan tulostavoitteisiin. Tavoitteen saavuttamiseksi POKE-pientaloaluita varten on perustettu erillinen suunnitteluprojekti, jonka kautta ”jalkautetaan ilmastoviisaan kaupunkiympäristön periaatteet asemakaavoitukseen”. Sitä ei kerrota, missä nämä periaatteet on laadittu.
Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa suurin osa alueesta on metsää. Kaavan toteuttaminen tarkoittaa sitä, että yli 2 000 hehtaaria alueen metsistä kaadetaan rakentamisen tieltä. Jopa suoraan luonnonsuojelualueisiin rajautuvilla alueilla ollaan valmiita mittaviin hakkuisiin.
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikaisen mukaan metsäkadon hillitseminen on maankäyttösektorin yksi tärkeimpiä ilmastotoimia. Se vaatii jopa raivattujen alueiden muuttamista takaisin metsäksi. Suomessa metsäkatoa aiheuttaa nimenomaan rakentaminen, jonka vuoksi metsiä hävitetään. POKE-alueen laajojen, yhtenäisten metsäalueiden, jopa yli 100 vuotta vanhojen metsien hävittäminen tarkoittaa juuri metsäkatoa, jota pitäisi hillitä.
Kestävä Espoo – kehitysohjelmassa tähän Espoon kannalta konkreettiseen ja ajankohtaiseen asiaa ei oteta kantaa. Nuuksion ympäristön metsien puolustajana pidän sekä ohjelman että tulostavoitteen tekstejä sekavina ja riittämättöminä. Jos Espoo haluaa hillitä metsäkatoa, kestävä Espoo ohjelmassa täytyy arvioida, miten Espoossa rakennetaan alueille, joilla sijaitsee vanhaa, arvokasta metsää ja, mitä ovat ne ilmastoviisaat periaatteet, joita silloin noudatetaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti