Espoo - leikkauksia luvassa

Espoo varautuu talouden sopeuttamiseen. Taustaselvitys teetettiin konsulttiyritys FCG Perlacon Oy:llä, jonka raportti ”Espoo lähihistoriasta nykyhetkeen ja tulevaan – onko Espoolla sopeutustarvetta?” julkaistiin 7.9.2020.

Yleistä Espoosta

Raportin mukaan Espoo on Suomen toiseksi elinvoimaisin kunta heti Helsingin jälkeen. Espoon tekemät investoinnit ovat hyödyntäneet koko Suomea.

Espoo on kasvava kaupunki. Asukasluku kasvaa joka vuosi yli 4 000 asukkaalla ja menot kasvavat yli 5 prosenttia vuodessa. Menojen kasvu on ollut voimakasta: Vuonna 1997 menot olivat noin 3 000 euroa/asukas, vuonna 2019 jo 6 500 euroa/asukas. Tähän asti palvelut on pääosin pystytty rahoittamaan verotuloilla, koska verotulot ovat kasvaneet lähes 4 prosenttia joka vuosi.

Espoo on panostanut kasvuun sekä investoimalla että parantamalla palveluja ja niiden laatua. Jatkossa verotulot eivät kuitenkaan enää riitä menojen kattamiseen. Raportin mukaan muuttoliike ei ole ollut kaupungin kassan näkökulmasta taloudellisesti kannattava – muuttajista tulee kaupungille jossain määrin enemmän menoja kuin tuloja.

Raportissa esitetään, että talouden tasapainottamiseksi Espoon pitäisi leikata palveluista 200 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä edellyttää leikkauksia etenkin sivistyspuolella. Eniten säästöjä saataisiin leikkaamalla perusopetuksesta, kirjastoista ja liikuntatoimesta. Kaikista niistä palveluista, jotka ovat kuntalaisille tärkeitä.

Sotepalveluihin ei esitetä leikkauksia, koska niihin käytettään nyt huomattavasti vähemmän euroja kuin muissa kaupungeissa. Muihin kaupunkeihin verrattuna sote palvelujen tarve on Espoossa vähäinen ja ikärakenne on vasta nyt painottumassa vanhempiin ikäluokkiin (sitä paitsi ne ovat siirtymässä maakuntiin, jos hallituksen tavoite toteutuu).

Digitaalisaatio nostetaan esille yhtenä keinona parantaa tuottavuutta. Tämä onkin tärkeä asia, mikä vaatii tarkkaa kustannus-hyötyanalyysia. Hyödyiksi arvioidaan seuraavan viiden vuoden aikana 16,5 miljoonaa euroa, mutta se edellyttäisi 20,5 miljoonan euron investointeja. On hyvä, että tältä osin kerrotaan avoimesti myös digitalisaation vaatimat investoinnit.

Erityisesti verotuksesta

Raportissa ei suositella veroprosentin nostamista. Perusteluna esitetään se kokoomuksen usein esillä pitämä ajatus, että vaikka Espoon veroprosentti on 18, efektiivinen veroprosentti on 14,42. ”Mitä suurempi ero on, sitä heikompi teho veroprosentilla on”. Espoon keskimääräinen efektiivinen veroprosentti ylittää jo nyt maan aritmeettisen keskiarvon.

Jos taloutta sopeutettaisiin nostamalla veroprosentti 19 prosenttiin, Espoon efektiivinen veroprosentti nousisi 15,25 prosenttiin. Kaupunki pääsisi näin kärkeen eniten kaupunkilaisiaan verottavien suurten kaupunkien joukossa. Raportin mukaan on mahdollista, että veroprosentin nosto vähentää suurituloisten muuttohalukkuutta kaupunkiin.

Raportissa annetaan sen verran myöten, että jos muut sopeutustoimet eivät riitä, tuloveroprosenttia voitaisiin nostaa neljännes veroprosentilla, mikä lisäisi verotuloja 17,7 miljoonaa euroa vuodessa (eli yhden veroprosenttiyksikön nosto lisäisi verotuloja reilut 70 miljoonaa euroa vuodessa).

Efektiivisen veroprosentin käsitettä on syytä avata. Jokainen veronmaksaja saa tehdä valtion- ja kunnallisverotuksessa erilaisia vähennyksiä, jotka riippuvat kunkin yksilön henkilökohtaisesta tilanteesta. Pelkästään kunnallisverotuksessa tehtäviä vähennyksiä ovat invalidivähennys, eläketulovähennys, ansiotulovähennys ja opintorahavähennys sekä perusvähennys.Mitä enemmän vähennyksiä, sitä vähemmän yksilö maksaa veroja.

Yleisesti voidaan todeta, että kunnassa, jossa asuu paljon pienituloisia ja eläkeläisiä, efektiiviseen veroaste on alhainen. Tämä johtuu siitä, että tulojen kasvaessa vähennysten merkitys pienenee. Espoossa efektiiviseen veroprosenttiin vaikuttaa lähinnä se, että suurin osa kuntalaisista saa ansiotulovähennyksen.  

Yksittäisen tulonsaajan kannalta keskeinen on kuitenkin nimellinen veroprosentti, koska verovähennykset ovat hänelle samansuuruisia, asuupa hän missä kaupungissa tahansa.

Kaikista verotuksessa tehtävistä vähennyksistä päättää valtio lainsäädännössä. Espoo tai mikään muukaan kunta ei voi vaikuttaa vähennyksiin tai niiden suuruuteen. Kunta voi päättää vain nimellisesti veroprosentista. Tämän vuoksi talouden sopeuttamisessa pitäisi keskittyä nimenomaan veroprosenttiin, ei kuntalaisten yksilöllisiin vähennyksiin ja niiden vaikutuksiin.

Yhden lisähuomion voi tehdä verotuksen osalta. Espooseen on kasaantunut paljon suurituloisia. Tilastokeskuksen mukaan koko maan 30 suurituloisimmasta puolet asuu Espoossa. Heidät tulonsa koostuvat suurelta osin pääomatuloista. Näistä tuloista ei makseta euroakaan Espoolle. Tältä osin olisikin hyvä luoda paineita valtiota kohtaan, jotta kunta saisi osan pääomatuloista maksettavista veroista.

Erityisesti konsernitaloudesta  

Raportin mukaan Espoossa konserni poikkeaa useista muista suurista kaupungeista sillä, että konserni on rahoitettava ja velkainen, ei kaupungin toimintaa rahoittava. Konsernin nopeaa velkaantumista selittävät suuret investoinnit. Kaupunki oli painumassa kriisimittarit täyttäväksi kaupungiksi sekä konsernin lainamäärän että suhteellisen velkaantuneisuuden perusteella. 

Espoon konsernitulos on jo toista vuotta peräkkäin negatiivinen. Raportin mukaan tavoitteena tulisi olla taloudellisesti tasapainossa oleva konserni, minkä vuoksi suositellaan 10 prosentin vähennystä investointien laajuudesta ja laadusta, mikä lisäisi tuloja 65 miljoonaa euroa vuodessa. Liikenneinvestointien tasossa ei ole myöskään pakko tavoitella laadukkainta ja erikoisinta ratkaisua, vaan tarkoituksenmukainen riittää. Lisäksi esitetään, että kaupungin omaisuutta myytäisiin 300–500 miljoonalla eurolla.   

On varmaan syytä avata se, mistä Espoo-konserni koostuu, koska sitä ei kerrota raportissa. Espoo-konserniin kuuluu 27 tytäryhtiötä, 3 säätiötä, 9 kuntayhtymää ja 20 osakkuusyhteisöä. Suurimmat tytäryhtiöt ovat Espoon Asunnot Oy ja Länsimetro Oy. Suurimmat kuntayhtymät ovat HUS, HSL, HSY ja Omnia. Näistä yksikään ei tuo suoraan tuloja Espoolle. Espoon Asunnot Oy:tä lukuun ottamatta kaikki yhtiöt ja yhtymät edellyttävät Espoolta verorahoja toiminnan rahoittamiseen.  

Konserni-kokonaisuus tuo kuitenkin espoolaisille palveluja ja parantaa yritysten toimintaympäristöä. Konsernia ei siten pitäisi arvioida vain sen tuottamien tulojen kannalta. Koska tavoitteena on nyt saada tehostettua toimintoja ja vähentää kustannuksia, oikea näkökulma olisikin arvioida, onko nykyinen konsernirakenne tehokas, onko oikeat toiminnot siirretty peruskunnan ulkopuolelle ja, voidaanko yhtiöiden ja kuntayhtiöiden rahankäyttöä valvoa ja puuttua ylisuuriin kustannuksiin. Näitä ei raportissa ole käsitelty ollenkaan.

Omia näkemyksiä

Kaupunki teetti raportin yksityisellä konsulttiyrityksellä. Palvelujen osalta leikkaukset on haluttu kohdistaa lapsiperheisiin ja etenkin niihin pienituloisiin, jotka käyttävät kunnallisia palveluja. Herääkin epäilys, onko työtä johdettu poliittisesti suurimman puolueen eli kokoomuksen taholta. 

Verotuksen osalta raportti on huono. Tavoitteena on ollut pelkästään perustella kokoomuksen tavoitteita myötäillen, että verotusta ei pidä kiristää.  

Espoon mittavista rahastoista ei sanota sanaakaan. Jos Espoolla olisi edelleen omistuksessaan Espoon sähkö Oy, se tuottaisi kaupungille tuloja, jotka käytettäisiin espoolaisten hyväksi. Espoo myi kuitenkin vuonna 2006 Espoon sähkö Oy:n ja sijoitti nämä rahat eli 365 miljoonaa euroa peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahastoon. Siellä on nyt 745 miljoonaa euroa eli tuottoja on inflaatio huomioon ottaen kertynyt noin 200 miljoonaa euroa. Näistä tuotoista on käytetty tähän mennessä vain noin 20 miljoonaa euroa. Kaikki muut tuotot on lisätty pääomaan ja sijoitettu uudelleen. Rahaston sääntöjen mukaan sen tuotot eli tämä 120 miljoonaa euroa tulee käyttää taloussuunnitelmassa määriteltyjen investointien ja maanhankinnan rahoitukseen.  

Joka kerta, kun vaadin rahaston tuottoja käytettäväksi espoolaisten hyväksi, minulle vakuutetaan, että nyt kannattaa ottaa lainaa, ei käyttää omia rahojaan. Tämän seurauksena Espoo-konserni on Suomen toiseksi velkaisin. Jos meillä olisi edelleen Espoon sähkö Oy, sen tuotot käytettäisiin varmuudella espoolaisten hyväksi eikä kukaan esittäisi niiden sijoittamista. 

Otetaan siis nyt rahaston tuotot 120 miljoonaa euroa, käytetään ne investointien rahoittamiseen ja tasapainotetaan siten Espoon taloutta. Lisäksi nostataan veroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä, niin vältytään kaikilta tarpeettomilta leikkauksilta (120+70=n. 200 miljoonaa euroa).

POKE, osa 2

Kaupunginhallitus päätti tänään 18.5.2020 asettaa POKE:n kaavaehdotuksen nähtäville. Päätöksestä äänestettiin (12-3) ja tilanne on nyt poliittisesti se, että vihreät ovat eri linjoilla kuin muut puolueet. Sama jakolinja näkyi myös kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

POKE on nähtävillä kesäkuun alusta syyskuun puoliväliin saakka. Kaava-aineistossa on kaavakartta ja seitsemän liitekarttaa. Näistä kaavakartta ja liitekartta 3 eli Luontoarvojen verkosto 2050 ovat oikeusvaikutteisia eli ne ohjaavat asemakaavaa ja muuta rakentamista. Muut liitteet on asemakaavaa laadittaessa otettava soveltuvin osin huomioon.

POKE:n valmistelu aloitettiin vuonna 2015. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin kaavaluonnos, joka oli nähtävillä keväällä 2018. Nyt ollaan ehdotusvaiheessa ja ensi syksynä kaava menee valtuuston päätettäväksi. Kuten kaavaluonnokseen, myös kaavaehdotukseen saa ja pitää esittää mielipiteitä. Tämä kesä on vaikuttamisen aikaa.

Kertauksena vielä, että A1 tarkoittaa lähinnä kerrostaloja, A2 merkintöjä on pääasiassa keskusta-alueilla ja kehittyvien joukkoliikenneyhteyksien ympäristössä ja A3 on pääasiassa pientalovaltaista asuinaluetta eli nykyisten omakotialueiden tiivistämistä. AT tarkoittaa kylämäistä aluetta. Suurin osa (n. 75 %) uusista asukkaista sijoittuu alueille A1 ja A2. Pientalovaltaisille alueille (A3) sijoittuu arviolta 12 %.

Keskityn myös tässä blogissa omaan alueeseeni, Nuuksio-Nupuriin.

Kaupalliset palvelut keskitetään jatkossakin Espoon keskukseen, tulevaisuudessa myös Histalle ja Myntinmäkeen. Koska Hista ja Myntinmäki on sidottu Länsiradan toteutuspäätökseen, alueiden kehittyminen painottuu vuosiin 2030 – 2050. Histalle on suunniteltu kaksi yhtenäistä peruskoulua ja 6 – 8 isoa päiväkotia, kaupunginosapuisto ja urheilupuisto, jossa on iso sisäliikuntahalli. Lisäksi voi tulla jäähalli ja uimahalli. Myntinmäkeen tulee yksi yhtenäinen peruskoulu ja 4 – 6 isoa päiväkotia, lähiliikunta-alue ja urheilukentät.  

Luonnosvaiheen jälkeen kaupunkisuunnittelulautakunnassa on tehty seuraavat muutokset:

• Nupurissa Nupurintien varsi ja Forsbackan alueella A2 muutettiin A3:ksi eli koko Nupuri on nyt yhtenäisesti A3
• Espoon keskuksesta/Kauklahdesta kulkee Myntinmäen kautta Histalle pyöräbaana
• Kvarnträsketin ja Dämmanin etelä- ja pohjoispuolella lisättiin virkistysalueita
• Gumbölenjoki Myntinmäen aseman eteläpuolella osoitettiin virkistysalueeksi
• Forsbackan alueella radan itäpuolella laajennettiin aluetta A3, Loojärven ja Forsbackan alueille lisättiin uusia kyläalueita
• Brobackassa laajennettiin pientalovaltaisia A3-alueita
• Hakjärven läheisyyteen perustettiin uusi suojelualue
• Myntinmäen asema siirrettiin noin 500 metriä etelämmäksi ja aseman itäpuolelta A1 muutettiin osittain virkistysalueeksi V
• Ämmässuolle lisättiin ampumarata
• Kulmakorvessa ja Ämmässuolla merkittiin suojaviheralue yhdyskuntateknisen huollon alueen eteläpuolelle sekä erityisalueen etelä- ja itäpuolelle
• Lautakunnan esittelijä jätti eriävän mielipiteen, koska lautakunta ei riittävästi huomioinut Natura-alueiden suojaamista.

Kaupunginhallitus teki esitykseen omat muutoksensa:

• Natura-alueiden suojaaminen huomioitiin lautakunnan esittelijän vaatimusten mukaisesti
• A3 alueella tonttitehokkuus nostettiin 0,2 – 0,25:stä pääasiassa alle 0,4:ään. KH lisäsi tähän, että asemakaavoituksessa näitä alueita kehitetään pääasiassa pientalovaltaisena asuinalueena huomioiden alueen nykyinen rakenne.
• Myntinmäen alueeseen on tehty eri suuntaan vieviä muutoksia, toisaalta lisättiin A1:stä, mutta toisaalta lisättiin myös virkistysalueita. KH:n käsittelyn jälkeen näyttää siltä, että aseman seudulle tulee vähemmän kerrostaloja ja enemmän monipuolista asuntorakentamista eli sopivassa suhteessa kerrostaloja, rivitaloja ja pientaloja (kerrostaloasuntoja yli 7 000 asukkaalle ja muita asuntoja n. 3 000 asukkaalle). Suurin osa asukkaista sijoittuu n. 600 metrin säteelle tulevasta asemasta. Luontoarvot kerrotan huomioidun nyt paremmin kuin aikaisemmin. Nupurin puoleisella reunalla poistettiin asutusta ja lisättiin viheralueita, aseman ympäristössä lisättiin asutusta ja Gumbölen golfkentän kupeeseen tulee pientalo- ja omakotiasutusta
• Pitkäjärven eteläpäässä ja länsipuolella, Forsbackassa ja Lakistontiellä oli luonnosvaiheessa merkitty yksityisessä maanomistuksessa olleita alueita virkistysalueiksi. Nyt ne palautettiin maa- ja metsätalousaluiksi (M), koska ne eivät ole virkistysverkoston kannalta erityisen keskeisiä. M-alueella sallitaan haja-asutusluontoinen rakentaminen (1 – 5 ha:lle enintään yksi rakennus ja sen jälkeen jokaista täyttä 20 ha kohden enintään yksi lisää). Virkistysalueilla sallitaan vain virkistystä palvelevia rakennuksia.

POKE, osa 1

POKE eli Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavaa koskeva aineisto on valtavan laaja ja jonkin verran sekava kokonaisuus. 

Keskityn blogeissani Nuuksio-Nupurin alueeseen, jossa asun ja jonka tunnen.

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa äänestettiin monista asioista ja vihreät jättivät useita eriäviä mielipiteitä. Vihreät olisivat mm. halunneet Nupurintien varteen Nupurin kohdalle raskasta A2 rakentamista. Perusteluna se, että lautakunnan enemmistön kannattama A3 heikentäisi mahdollisuuksia kehittää joukkoliikenteen palvelutasoa Espoon keskuksen ja Histan välisellä kehityskäytävällä.

Vihreät ovat tässä väärässä. Espoon keskuksesta Histalle on matkaa noin 8 kilometriä eikä Nupurintie ole mikään kehityskäytävä. Vielä hullumpaa on, että vihreät haluaisivat raskasta rakentamista pelkästään Nupurin kohdalle, ei esim. Karhusuolle. Tämä reilun kilometrin "kehityskäytävä" ei tuo lisää joukkoliikennettä, vaikka siihen rakennettaisiin pelkästään kerrostaloja. Kauhulla ajattelen, että joku vielä innostuisi kaivamaan ne vanhat suunnitelmat, joilla Nupurintie levennettäisiin välillä Gumböle-Brobackantie 2+2 kaistaiseksi. Nupuri on yhtenäinen kylä, vaikka Nupurintie halkaisee sen kahtia (esim. koululaiset ylittävät tien päivittäin). Tätä kylää pitää kehittää A3 merkinnällä kokonaisuutena.

POKE on niin iso kokonaisuus, että sitä täytyy paloitella. Tässä blogissa kerron POKE:n aikaisempia vaiheita. Seuraavassa blogissa kerron, missä muodossa esitys tulee nähtäville ja, miten se poikkeaa aikaisemmasta esityksestä.

Mikä on POKE

POKE:n alue on laaja ja kattaa suurin piirtein Espoossa koko Kehä III:n ulkopuolisen alueen ja Espoon keskuksen, lukuun ottamatta Nuuksion kansallispuistoa. Esitystapa on yleispiirteinen. Tarkastelujakso ulottuu vuoteen 2050, jolloin Espoossa arvioidaan olevan 400 000 asukasta. POKE mahdollistaa 60 000 (nyt asukkaita 50 500) uuden asukkaan ja 11 000 (nyt työpaikkoja 17 000) työpaikan sijoittumisen alueelle. 

 

Kaupunkimainen rakentaminen on merkitty A1:llä (Espoon keskus, Kalajärvi, Viiskorpi, Hista ja Myntinmäki) ja niissä on korttelitehokkuus 0,6 – 1,5. Asuntovaltaisella alueella A2 korttelitehokkuus on 0,4 -0,8 ja asuntovaltaisella alueella A3 korttelitehokkuus 0,2 - 0,25. Näitä A3 alueita kehitetään pääasiassa pientalovaltaisena asuinalueena huomioiden alueen nykyinen rakenne. 


POKE:n suuret linjat 

Kaava-aineiston yleisviesti on, että Nuuksio-Nupurin kehitys nojaa täysin Länsiradan rakentamiseen. Korkeimman hallinto-oikeuden vuoden 2012 päätöksen mukaan Hista voidaan kuitenkin rakentaa vasta sen jälkeen, kun radasta on tehty sitova päätös. Tätä päätöstä ei ole vielä tehty, nyt on vasta käynnistetty radan suunnittelu. Oma käsitykseni on, että Histan rakentaminen edellyttää omaa raidetta paikallisjunalle, koska nopea juna ei pysähdy joka asemalla. Mitä sitten tapahtuu, jos Hista ja sen mukana Myntinmäen asemanseutu jää toteutumatta? Suunnitelman B-vaihtoehtoa ei ole tehty. 

POKE:n luonnosvaiheessa näytti siltä, suurmaanomistajien taloudelliset edut menivät luontoarvojen edelle. Tämä olisi toteutettu myöntämällä suurmaanomistajien alueille runsaasti rakennusoikeutta, jolloin kaupunki saisi niistä maankäyttömaksuja. Raskasta rakentamista suunniteltiin esim. Nupurintien varteen alueelle, joka oli aikasemmin määritelty liito-oravien alueeksi, jossa on myös kaksi viheryhteyttä. Lisäksi maasto on tässä kohtaan jyrkkää rinnettä ja kallionlakea. Onneksi kaupunkisuunnittelulautakunnan enemmistö torppasi tämän ja koko Nupurin alue merkittiin A3:lla.

Kaavaluonnoksessa metsien kaatamisessa ja kallioiden räjäyttämisessä ei nähty ongelmia. Todettiin vain, että ”jyrkkäpiirteisillä kallioalueilla sijaitsevat alueet ovat kuitenkin monin paikoin vaikeasti tai erittäin vaikeasti rakennettavaa rinnemaastoa. Näillä alueilla katujen ja rakennusten perustaminen edellyttää yleensä louhintaa.” Louhinta kuulostaa vähemmän pahalta kuin kallioiden räjäyttäminen.

Yksi POKE:n kummallisuus on halu säilyttää nykyiset loma-asuntoalueet. Jos jollakin alueelle yli puolet asunnoista on vakituisia ja kaikissa ”loma-asunnoissa” asutaan ympäri vuoden, kaavassa pitäisi määritellä nämä alueet kyläalueiksi. Tähän ei nytkään näytä tulevan muutoksia.

Luonnoksesta annetuissa lausunnoissa ja vastineissa esiin tulleita asioita:   
 

Uudenmaan ELY-keskus esitti, että POKE:sta pitäisi tehdä positiivinen esimerkki ilmaston muutoksen hillinnän pilottiyleiskaavasta (tähän on helppo yhtyä!). Hista ja Myntinmäki ovat nimenomaan raideliikenteeseen tukeutuvia alueita eikä niistä päätä yksin Espoo, vaan ne ratkaistaan oikoradan yleissuunnittelun yhteydessä yhdessä valtion kanssa. POKE:ssa kannattaa varautua myös vaihtoehtoon, jossa molemmat uudet asemat eivät toteudu tai rataosuudelle ei tule lähijunaliikennettä.  

Uudenmaan liitto korosti Histan kytkemistä raideliikenteeseen ja toimivan joukkoliikenteen tärkeyttä. Histassa pitää kytkeä yhteen uusi raideyhteys, aseman seutu ja alueen muu maankäyttö. A3-alueiden laajentaminen edellyttää Histan keskuksen toteuttamista. Myntimäessä arvokas kulttuuriympäristö on huolellisesti sovitettava yhteen rakentamisen kanssa.

Liikennevirasto edellytti, että asemien välitön läheisyys täytyy rakentaa riittävän tiheästi (vähintään 10 000 - 15 000 asukasta) tai työpaikkaa 2,5 kilometrin säteelle asemasta.