Espoossa tehdään neljän vuoden välein laaja hyvinvointikertomus. Viimeisin on vuosilta 2022–2025 ja sitä käsiteltiin valtuustossa 24.2.2025. Hyvinvointikertomus ja siihen liittyvä Toimintaympäristön tila ovat hyviä tietopakettia, joista saa todella paljon tietoa Espoosta ja espoolaisten hyvinvoinnista.
Hyvinvointikertomuksen perusteella näyttää siltä, että Espoossa ei ole mitään eroja eri alueiden välillä. Espoolaisilla menee keskimäärin hyvin, tasaisesti koko Espoossa.
Kertomukseen liittyvästä toimintaympäristön laajasta aineistosta löytyy yksi dia, joka käsittelee statusindeksiä. Se kertoo pienalueiden sosioekonomisista eroista. Indeksissä on neljä muuttujaa 1. vain peruskoulun käyneiden osuus, 2. työttömien osuus työvoimasta, 3. valtion veronlaisten tulojen keskiarvo ja 4. vieraskielisten osuus.
Korkeimman statuksen alueita ovat eteläisen Espoon pientalovaltaiset alueet. Tapiolan suuralueella on muita alueita enemmän ylemmän korkeakoulututkinnon ja tutkijakoulutuksen suorittaneita. Keskitasoa matalampia alueita on eri puolilla Espoota kaupunkikeskusten ympäristössä ja rantaradan varrella. Ei kuitenkaan Tapiolan ympäristössä. Matalina alueina erottuvat selvästi Espoon keskus ja Pohjois-Leppävaara sekä alueita Espoonlahdessa ja Matinkylässä. Vieraskielisten osuus korostuu Espoon keskuksessa.
Tämä statusindeksiä koskeva dia kertoo, että myös Espoossa alueiden välillä on hyvinvointieroja. Alueellista eriytymistä ei saakaan peitellä eikä vähätellä.
Espoon uusi kaupunginjohtaja Kai Mykkänen totesi Helsingin sanomien haastattelussa 23.2.2025, että hänelle on avainasia, että saamme rakennettua yhteisen Espoon ja taklattua eriytymiskehityksen. Espoon kehityksessä on tärkeää pitää mukana myös alueet, joissa yli puolet väestöstä on maahanmuuttajataustaisia. Kaupunginjohtaja nosti esimerkkinä asuntopolitiikan, jonka onnistumisesta kertoo, että asuntotuotannossa on erityyppisiä asuntoja. Lisäksi hän korosti nuorisotyön tärkeyttä.
Jotta eriytymiskehitys voidaan tunnistaa ja tarvittaessa puuttua siihen, tein valtuustotoivomuksen. Hyvinvointikertomuksessa pitää tuoda jatkossa esille myös alueiden välisiä eroja, jotta mahdollinen eriytymiskehitys voidaan taklata ja tarvittavat toimenpiteet kohdentaa oikein. On myös tärkeää kertoa valtuustolle, kaupunginjohtajan toiveen mukaisesti, esim. Espoon Asuntojen vuokra-asuntojen jakautumisesta eri alueille ja myös nuorisotyöstä. Valtuusto hyväksyi toivomukseni yksimielisesti.
Katsoin ennen kokousta Helsingin asiakirjoja. Löysin sieltä kirjauksen, että ulkomaalaistaustaisten korkea osuus ei välttämättä tarkoita alueen huono-osaisuuden lisääntymistä. Kehityksellä on kuitenkin suuria vaikutuksia etenkin koulujen ja päiväkotien oppilasrakenteisiin, mikä vaatii enemmän kielellisen tuen tarvetta. Tämä kannattaa huomioida myös Espoossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti