Suomen perustuslain 18 §:n mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. Julkisen vallan on myös edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.
Tässä yhteydessä julkinen valta tarkoitti vuoden 2024 loppuun asti valtiota, TE-uudistuksen jälkeen kuntia.
TE-uudistus vuoden 2025 alussa
Tämän vuoden alussa toteutui suuri TE-uudistus, jossa vastuu työttömyyden hoidosta siirtyi valtiolta kunnille ja niiden muodostamille yhteisalueille. Espoo muodostaa tällaisen alueen yhdessä Kauniaisten kanssa.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kunnilla on nyt hyvät lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työnantajien tarpeisiin sopivia palveluja. Kunnat voivat järjestää ammatillista osaamista ja yrittäjävalmiuksia lisäävää työvoimakoulutusta sekä kotouttamiskoulutusta.
Vuoden 2024 loppuun asti kunnat osallistuivat vain pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kustannuksiin maksamalla Kelalle kuntaosuutta eli ns. sakkomaksuja. Kun työttömyysjakso ylitti 1 000 päivää, kunnan maksuosuus nousi 70 prosenttiin. Espoo on maksanut näitä sakkomaksuja vuosittain lähes 30 miljoonaa euroa, vuosina 2019–2023 yhteensä 133 miljoonaa euroa.
TE-uudistusta harjoiteltiin työllisyyden kuntakokeilussa, johon myös Espoo osallistui vuosina 2021–2024. Aluksi työttömien määrä laski, mutta kääntyi kuitenkin uudelleen nousuun vuosina 2023 ja 2024. Vuonna 2022 avoimia työpaikkoja oli vielä yli 3 000, mutta määrä on laskenut vuosi vuodelta. Vuonna 2024 niitä oli enää vajaat 900. Tuloksissa ei muutenkaan ollut kehumista, vaikka yli 200 virkamiestä auttoi työttömiä työllistymään. Työmarkkinatuen kuntaosuutta eli ns. sakkomaksuja ei saatu alennettua.
Espoon työllisyystilanne
Vuoden 2024 lopulla Espoossa oli työttömänä 17 334 henkilöä, yli 2 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 6 263, joka on 36 % työttömistä. Työttömyysaste oli 10,9 % (koko maassa 12 %), noin prosenttiyksikön suurempi kuin vuotta aiemmin.
Espoon tilanne ei poikkea koko maan tilanteesta, työttömyys on kaikkialla lisääntynyt ja avoimien työpaikkojen määrä vähentynyt. Tilanne on hankala ja monimutkainen, mutta vuonna 2025 nähdään jo valoa tunnelin päässä.
Voisi kuvitella, että moneen muuhun kuntaan verrattuna Espoon lähtökohdat ovat hyvät. Täällä on monipuolinen elinkeinorakenne ja paljon yrityksiä. Pääkaupunkiseudulla on useita yliopistoja ja korkeakouluja. Espoossa on lisäksi koulutuskuntayhtymä Omnia, joka on monipuolinen koulutuksen ja työvoimakoulutuksen järjestäjä. Omnian eräs strateginen tavoite onkin olla keskeinen toimija osaavan työvoiman saatavuuden varmistamisessa ja työllisyyden edistämisessä.
Lisäksi Espoossa työttömien joukko on suurelta osin valmiiksi hyvin koulutettua, joilla on hyvät valmiudet oppia uutta. Kaikista työttömistä 35 % on suorittanut vähintään alemman korkea-asteen tutkinnon. Työttömistä yli 5 000 eli noin 30 prosenttia on nimikkeellä johtaja tai asiantuntija.
Kaiken järjen mukaan Espoossa kannattaisi satsata työttömyyden vähentämiseen kaikin keinoin ja välttää näin myös valtavien sakkomaksujen maksaminen Kelalle. Työttömien, yritysten ja Espoon kaupungin talouden kannalta verotuloja olisi järkevää kohdentaa mieluummin työllisyyden parantamiseen kuin sakkojen maksamiseen.
Mutta mitä tekee Espoo?
Perustuslain mukainen laaja vastuu on päätetty antaa kaupunginhallituksen jäsenistä koostuvalle työllisyysjaostolle (vahvistettuna Kauniaisten kahdella edustajalla), joka vastaa mm. työvoimapalveluiden järjestämisestä sekä palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta, tuottamistavasta ja tuottamisen valvonnasta. Jaosto myös tekee esityksen työllisyyspolitiikan periaatteista ja taloudesta sekä vastaa toiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden edistämisestä.
Jaosto aikoo kokoontua tänä vuonna kaksi kertaa, kerran keväällä ja kerran syksyllä. Näyttää siltä, että ”tässä ensin vähän tutustutaan asiaan”, vaikka neljä vuotta kestäneen kuntakokeilun jälkeen valmiuksien pitäisi olla huippuluokkaa. Tällaisella pelillä Espoo ei kanna vastuutaan asianmukaisesti!
Paheksun tällaista toimintaa ja tein valtuustossa 20.1. seuraavan kysymyksen, johon sain laajasti kannatusta:
1. Millä toimintatavoilla ja aikataululla Espoo aikoo varmistaa, että Espoon työmarkkinatuen kuntaosuudet alenevat nykytasosta ja, millä taholla on tästä vastuu.
2. Kuinka paljon Espoo varaa valtionosuuksien lisäksi määrärahoja työllisyyspalvelujen hoitamiseen.
3. Mikä virkamiesorganisaatio valmistelee työllisyysjaostossa käsiteltävät asiat ja miten sen vastuut on määritelty.
4. Miten työllisyysjaosto tehostaa Omnian toimintaa niin, että tämän organisoimat työvoimapalvelut edistävät työllisyyttä nykyistä paremmin.
Espoolaiset työttömät ansaitsevat parempaa palvelua. Odotan kaupunginhallituksen vastauksia suurella kiinnostuksella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti