Sitra julkaisi helmikuussa 2025 selvityksen, jonka mukaan hyvinvointialueiden epäselvä päätöksentekokoneisto vähentää valtuutettujen motivaatiota. Hallinnon raskaudella on vaikutusta myös siihen, miten toimivana päätöksenteko nähdään hyvinvointialueilla.
Olen samaa mieltä Sitran kanssa siitä, että hyvinvointialueiden päätöksenteko kaipaa uudistamista. Ennen kaikkea olen huolissani hyvinvointialueen palveluista ja päätöksenteosta.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustossa istuu 79 luottamusmiestä, jotka kokoontuivat viime vuonna viisi kertaa. Valtuutettujen pitäisi edustaa asukkaita, mutta valta näyttää olevan virkamiehillä ja aluehallituksella.
Esimerkiksi aluevaltuuston helmikuun kokouksessa oli kaksi varsinaista päätösasiaa, ilmasto-ohjelma ja investointiohjelma. Keskustelujen pääpaino oli kuitenkin valtuutettujen yksittäisissä asioissa tekemissä aloitteissa ja kysymyksissä, joita oli 15. Lisäksi kokouksessa tehtiin 14 uutta aloitetta ja kuusi kysymystä. Oma kokemukseni Espoon valtuustosta on, että aloitteilla ja kysymyksillä ei juuri muuteta maailmaa.
Kokouksen aluksi kuultiin taas virkamiesten vakuuttelu, että asiat ovat hyvällä mallilla ja etenkin talous on kunnossa. Palaute on ollut hyvää ja 87 % on tyytyväisiä (tosin 50 000 potilasta on odottanut lääkärille pääsyä yli kaksi viikkoa). Takaisinsoittojärjestelmä toimii pääosin hyvin, yli miljoonasta soittajasta 75 % saa takaisinsoiton alle vuorokaudessa. Jatkossa olisi tarkoitus keskittyä asiakaslähtöisiin palveluihin. Myös neuvolapalveluihin ja synnytyssairaaloihin ollaan tyytyväisiä ja kehittämiskohteina ovat pitkät odotusajat, ajanvaraus ja aikojen peruuttaminen erityisesti Espoossa. Minulle oli yllätys, että sähköisten palvelujen hyödyllisyys sai huonoimmat pisteet.
Aina kun kuuntelen näitä ”hyviä uutisia” minulle tulee tunne, että valtuustolle halutaan tarkoituksella vakuuttaa, että kaikki on pääosin hyvin. Kentältä kuulee kuitenkin myös toisenlaista palautetta, etenkin takaisinsoittojärjestelmästä. Huonoa palautetta tulee myös siitä, että HUS päätti lopettaa Lohjan sairaalan synnytysosaston viime joulukuussa. Ylipäätään keskiarvotiedot 10 kunnan alueella eivät ole informatiivisia.
Ilmasto-ohjelman osalta puolueet kinasivat vain siitä, palautetaanko ohjelma uudelleen valmisteltavaksi (kok ja sdp) vai hyväksytäänkö se valtuustolla vihreiden lisäämällä päästövähennystavoitteella. Äänestyksen jälkeen ohjelma palautettiin (palautus 56, ei 22, tyhjää 2).
Vuosien 2025–2028 investointiohjelman tarkistus ei herättänyt keskustelua, vaikka siihen sisältyy päätös nostaa digitaalinen asiointi ensisijaiseksi asiointikanavaksi ensi vuoden alkuun mennessä. Digitaalinen asiointikanava Lunna avataan huhtikuussa ja se on auki arkisin klo 8–16. Kiireettömään viestiin vastataan viimeistään kolmessa vuorokaudessa. Puhelin ja paikan päällä asiointi ovat käytössä myös jatkossa.
Digipalveluja tarjotaan myös ikääntyneille eli etähoivaa videon välityksellä, lääkeannostelun automaatit ja sähköinen ovenavaus. Tavoitteena on, että kotona voi asua turvallisesti mahdollisimman pitkään.
Ymmärrän hyvin, että digipalveluilla voidaan parantaa hoidon saatavuutta, mutta kansalaisten digitaidot vaihtelevat. Kaikki eivät osaa käyttää niitä itsenäisesti, eikä henkilökohtaista palvelua ole aina saatavilla. Eriarvoisuus ei koske vain ikääntyneitä, vaan myös muita toimintarajoitteisia henkilöitä. Tästä ei sanota sanakaan investointiohjelmassa.
Tutkimuksen (Heponiemi T. et al. Digital inequality in Finland: Access, skills and attitudes as social impact mediators. New Media & Society 2023) mukaan pienituloisuus, työttömyys, sosiaalinen eristyneisyys, huono terveydentila ja matala koulutustaso ovat yhteydessä vähäisiin digitaitoihin, mikä rajoittaa niiden käyttöä. Nämä samat ryhmät ovat myös julkisten palvelujen suurkäyttäjiä.
Digipalveluista täytyy nyt käynnistää vakava keskustelu. Digipalveluiden täytyy olla asiakkaan kannalta mahdollisimman helppokäyttöisiä. Vielä tärkeämpää on ymmärtää, että digipalvelut eivät sovi kaikkiin palveluihin eivätkä kaikki voi niitä käyttää. Jokaisella hyvinvointialueen asukkaalla pitää kuitenkin olla oikeus palveluihin. Tämän vuoksi tarvitaan jatkossa myös perinteisiä palveluja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti