Kirjoitin edellisessä blogissani Espoon vuoden 2016
budjetin käsittelystä ja hämmästelin, miksi Espoon mittavia rahastoja ei haluta
hyödyntää.
Espoon valtuusto käsitteli
14.3.2016 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa eli TATU 2:sta. Ohjelman
tarkoitus on tukea kaupunkikonsernin talouden pitämistä tasapainossa. Tämä on
hyvä tavoite.
TATU ei ole kunnan lakisääteinen ohjelma, vaan Espoossa kehitelty oma
malli. Kuntalaki velvoittaa valtuuston
hyväksymään vuosittain seuraavan vuoden budjetin ja taloussuunnitelma kolmeksi
tai useammaksi vuodeksi. Lain mukaan budjetti ja taloussuunnitelma on
laadittava niin, että kunta pystyy hoitamaan tehtävänsä. Taloussuunnitelman on
oltava tasapainossa tai ylijäämäinen.
Espoon vuoden 2016 budjetti
Espoon vuoden 2016 budjettiesityksessä todettiin, että tavoitteena on
talouden tasapainottaminen. Siitä huolimatta tehtiin alijäämäinen budjetti,
joka on investointien rahoituksen kannalta riittämätön. Tulot eivät riitä
menojen ja investointien kattamiseen, koska veroprosenttia ei haluttu nostaa ja
sähkörahaston tuotosta käytetään vain pieni osa, 3 miljoonaa euroa.
TATU 1
Tasapainotus- ja tuottavuusohjelma hyväksyttiin ensimmäisen kerran vuonna
2014. Silloin arvioitiin, että kestävä rahoitustasapaino edellyttää 150 milj.
euron vuosikatetta. Vuosikate kertoo, mitä jää juoksevien menojen jälkeen
käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Investointien
määrä on kuitenkin ollut selvästi suurempi ja kasvu on jouduttu rahoittamaan kokonaan
velalla. TATU 1:n mukaan kaupungin lainakannan piti olla enintään 1 500
euroa/asukas ja koko konsernin 7 300 euroa/asukas.
TATU 2
Tatu 2:ssa vuosikatteen tavoitetaso on nostettu lähes kaksinkertaiseksi,
270 miljoonaan euroon. Kuten linjapaperissa todetaan, tämä edellyttää monia
toimenpiteitä; tuottavuutta on parannettava, palveluja leikattava ja tulopohjaa
vahvistettava. Näistä toimenpiteistä huolimatta velkataakka kasvaa
huomattavasti nopeammin kuin kaksi vuotta sitten arvioitiin. Kaupungin lainakanta
tulee nousemaan 3 100 euroon/asukas ja konsernin 8 900 euroon/asukas.
Tänä vuonna konsernilainaa on tosin yli 11 000 euroa/asukas.
Tasapainottuuko Espoon talous TATU:lla?
Ihmettelin
valtuustossa käyttämässäni puheenvuorossa, miksi Tatussa ei edes mainita Espoon
poikkeuksellisen suuria rahastoja. Esitin, että kunnallisveroprosentin nostolla
ja rahaston käytöllä Espoon talous voitaisiin tasapainottaa kestävällä tavalla.
Oma käsitykseni on, että Tatu 1 ei ollut realistinen, eikä sitä ole
myöskään Tatu 2. Epäilen, että Tatu ei tuo tasapainoa, ei talouteen eikä
rahoitukseen.
Tatun tavoitetta investointien tulorahoitusosuuden parantamiseen ei voida
saavuttaa, ellei veroprosenttia nosteta eikä rahastojen tuottoa hyödynnetä
huomattavasti nykyistä enemmän.
Perusongelma on se, että Espoon kunnallisveroprosentti on haluttu pitää 18
%:ssa, kun muissa suurissa kaupungeissa kunnallisvero lähentelee 20 %:a. Yhden
prosenttiyksikön korotus lisäisi kaupungin tuloja yli 70 miljoonaa euroa. Asiakasmaksujen
korottamisella taloutta ei saada tasapainoon eikä lakisääteisiä menoja voida
leikata.
Kuten jo edellisessä blogissani totesin, Espoo laittoi kymmenen vuotta
sitten Espoon Sähkön myynnistä saadut 368 miljoonaa euroa peruspalvelujen ja
maanhankinnan investointirahastoon eli ns. sähkörahastoon. Rahastoon on
kertynyt tuottoja runsaat 130 miljoonaa euroa.
Espoon valtuuston hyväksymien sääntöjen mukaan rahaston pääoma säilytetään
vähintään alkuperäisen suuruisena, mutta valtuusto voi myös päättää rahaston
purkamisesta. Sääntöjen mukaan tuotot, joita on siis tähän mennessä kertynyt
130 miljoonaa euroa, tulee käyttää
taloussuunnitelmassa määriteltyjen investointien ja maanhankinnan rahoitukseen.
Sääntöjen mukaan tuottoja ei käytetä sinä aikana, kun käytössä on peruspalvelun
kehittämisrahaston varoja. Nämä varat loppuvat tänä vuonna ja on aika linjata
sähkörahaston varojen käytöstä.
Valtuuston pitäisi noudattaa itse hyväksymiään sääntöjä. Kehysvalmistelun
yhteydessä pitäisi aloittaa suunnitelman valmistelu sähkörahaston tuottojen
käytöstä. Säännöt mahdollistavat jopa kaikkien vuosina 2006 – 2015 kertyneiden
tuottojen käyttämisen ja tarvittaessa rahaston purkamisen. Näin saadaan varoja
esimerkiksi päiväkotien ja koulujen rakentamiseen.
Hyvällä suunnitelmalla
Espoon taloutta voidaan tasapainottaa kestävällä tavalla.
