Tämä juttu julkaistiin Hesarin mielipide-sivuilla 18.12.2020
HS:ssa on tämän vuoden aikana julkaistu useampi artikkeli, joissa ylistetään Ämmässuon jätteenkäsittelyä ja kierrätystä. Ne on kirjoitettu pelkästään HSY:n ja alueella toimivien yritysten näkökulmasta. Sitä ei ole tuotu esille, minkälaisia vaikutuksia koko valtavalla jätekeskittymällä on sen ympäristön asukkaille.
Artikkeleissa haastatellut HSY:n edustajat ovat hyvin tietoisia lähiseudulle aiheutuvista haju-, melu ym. haitoista. Näistä he eivät kuitenkaan puhu. Laajempaa keskustelua välttämällä myös HS lakaisee nämä ongelmat maton alle.
Ämmässuon lähialueen asukkaat tapaavat säännöllisesti HSY:n vastuuhenkilöitä. Näissä tilaisuuksissa ympäristöhaitat ovat aina esillä. Mikään ei kuitenkaan muutu, koska muutaman sadan asukkaan valitukset eivät pakota HSY:ä sijoittamaan haisevia biojäteaumoja sisätiloihin.
Ämmässuon tilannetta voisi tänä päivänä maalailla yhtä värikkäästi kuin HS:n toimittaja teki 1980-luvun jätteenkäsittelyä kuvatessaan (Espoo-liite 16.12.): Kaatopaikka on kamala. Oksettava biojätteen haju pistää nenään vielä useiden kilometrien päässä. Haitat eivät kuitenkaan rajoitu tähän, sillä kallioiden räjäytykset helisyttävät ikkunoita lähiympäristössä ja mursketta kuljettavat rekkajonot jyräävät päivittäin halki asutuksen. Vesistöjen tila huolestuttaa.
Jätteiden käsittely, kierrättäminen ja biojätteen kompostointi ovat kannatettavia asioita. Vastuullinen toiminta ei voi kuitenkaan tarkoittaa sitä, että siitä aiheutuu lähialueen asukkaille kohtuuttomia haittoja.
Hannele Kerola Timo Rauhanen
Varatuomari KTT
Espoo Espoo
