Riskeistä
Espoossa
tehtiin Länsimetron riskien osalta 29.9.2014 kaksi tärkeää päätöstä:
Kaupunginhallitus hyväksyi valtuuston vuoden 2013
marraskuussa hyväksymien linjausten pohjalta Kaupunkikonsernien
riskienhallintapolitiikan. Näiden linjausten mukaan kaupunginhallitus vastaa
riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä ohjaa ja valvoo
riskienhallinnan toimeenpanoa ja riittävyyttä. Valtuuston on mm. osoittaessaan
resursseja ja tehdessään päätöksiä edellytettävä riittävää riskienhallintaa.
Tytäryhtiöiden on raportoitava kaupungille merkittävistä riskeistä sekä riskienhallintansa
toimivuudesta ja riittävyydestä.
Valtuusto hyväksyi Länsimetron rahoitusta
koskevan päätöksen yhteydessä neuvottelukunnan yksimielisen kannanoton:
Valtuusto edellyttää, että hankkeen riskinhallinnasta, kustannusten
kehittymisestä sekä pitkän aikavälin vaikutuksista kaupungin käyttötalouteen
raportoidaan valtuustolle säännöllisesti.
Tämä riittää
minulle. Voi olla, että Länsimetron riskien hallinta ja suunnittelu on tähän
asti ”kulkenut mukana koko ajan”. Oma käsitykseni on, että se ei ole ollut
taloudellisten riskien osalta riittävää ja on painottunut teknisiin riskeihin.
Hyvä riskienhallinta edellyttää, että se dokumentoidaan asianmukaisesti.
Tällaisia selvityksiä ei ole ollut käytettävissä.
Länsimetron
rahoituksesta tietoa on saanut tipoittain. Nyt kun valtuusto päätti Länsimetron
rahoituksesta, esityslistalla ei esitetty rahoitusta koskevia lukuja, vaan toimialajohtaja
Louko kertoi ne suullisesti valtuuston kokouksen alussa. Metron 1. osan osalta
tietoni perustuvat valtuustokysymykseen annettuun vastaukseen.
Tässä lukuja
siten, kuin minä ne ymmärrän:
Länsimetron
rahoitus Ruoholahdesta Matinkylään (osa 1)
- kokonaiskustannus 862 milj. euroa
- valtion osuus 200 milj. euroa
- Espoon osuus 662 milj. euroa, josta HSL maksaa puolet (Espoo osallistuu)
- Espoon vuosikustannus vuodesta 2016 lähtien 25 milj. euroa
”Metron
seurauksena syntyvän runsaan asunto- ja työpaikkarakentamisen seurauksena
saadaan pitkällä aikavälillä runsaasti maankäyttömaksu-, maanmyynti- ja
verotuloja. Lisäksi joukkoliikenteen käyttökustannukset pienenevät. Hyöty
lienee lainanhoitokustannusten luokkaa.”
Länsimetron
rahoitus Matinkylästä Kivenlahteen (osa 2)
-
- kustannusarvio 800 milj. euroa
- valtion osuus 240 milj. euroa
- Espoon osuus 560 milj. euroa, josta HSL maksaa puolet HSL (Espoo osallistuu)
- Espoon vuosikustannus vuodesta 2020 lähtien (5 vapaa vuotta) 22,7 milj. euroa
Vuosikustannus
on laskettu niin, että lainanhoitokustannukset (27,1 milj. euroa) sekä ratapalvelu-
ja kiinteistökustannukset (12,2 milj. euroa) ovat yhteensä 39,3 milj. euroa,
joista vähennetään bussilinjojen vähentämisestä syntyvät säästöt 16 milj. euroa
= 22,7 milj. euroa.
Tuloja
saadaan vuosittain 68 milj. euroa näillä perusteilla: Espoon väkiluku kasvaa
jatkossakin vuosittain 4 000 asukkaalla (puolet tänne muuttavia, puolet syntyviä),
joten vuonna 2050 Espoossa asuu 140 000 asukasta enemmän kuin nyt, joista
puolet muuttaa Länsimetron vaikutusalueelle (ml. busseilla hoidettavat
liityntäliikennealueet). Näiltä alueilta saadaan maanmyyntituloja ja
maankäyttömaksuja vuosittain 68 milj. euroa, joista 30 % tulee maan myynnistä
ja loput maankäyttömaksuista. Myyntituloja saadaan 1 000 euroa/kerrosneliö
ja maankäyttömaksuja 500 euroa/kerrosneliö. Vuositulot ovat näin 45,6 milj.
euroa suuremmat kuin menot (68 – 22,7 = 45,6).
Varovaisen
arvion mukaan Espoon väkiluku kasvaa vuosittain vain 2 000 asukkaalla,
Länsimetron varteen muuttaa vain 50 000 uutta asukasta ja bussilinjojen
lakkauttamisesta syntyy säästöjä vain 8 milj. euroa. Vuositulot ovat silti 17,8
milj. euroa suuremmat kuin menot.
Optimistisen
arvion mukaan maan myynnistä saadaan 2 000 euroa/kerrosneliö ja
maankäyttömaksuja 1 200 euroa/kerrosneliö.
Tähän meidän
on uskominen.