Länsirata ja luontoarvot

                  

 

Länsiradan rakentaminen tarkoittaa Espoossa 10 kilometrin pituista ratalinjaa, joka alkaa Espoon keskuksen jälkeen, menee ensin tunneliin, ylittää sitten golfkentän ja jatkaa Mynttilän vanhojen metsien läpi Histan suuntaan.

Kuten yllä olevasta kuvasta näkyy ratakäytävä ylittää luonnonsuojelualueen, useita vaalean vihreällä merkittyjä arvokkaita luontokohteita, taimenjoen ja liito-oravan ydinalueen. Käytävän alueella on erityisesti suojeltavia lajeja ja ekologisia yhteyksiä. Vanhaa metsää kaadetaan kymmeniä hehtaareita. Kvarnträskin luonnonsuojelualue on osittain lakkautettava, mikä voi vaikuttaa kohtalokkaasti Gumbölenjoen erittäin uhanalaiseen meritaimenkantaan.

Ratalain mukaan kaksiraiteisen radan molemmilla puolilla pitää olla vähintään 30 metrin suoja-alue eli suoja-alue kiskoineen on yhteensä noin 100 metriä. Tältä alueelta poistetaan kaikki kasvillisuus. Väyläviraston mukaan ratakäytävän lähiympäristön vaikutusalue on 200 metriä ratakäytävän molemmin puolin. Tällä alueella rautatien aiheuttaa suurta melua ja tärinää.

Väyläviraston selvitysten mukaan radan maastokäytävässä ei voida välttää haitallisia luontoon kohdistuvia vaikutuksia. Espoo-Salo välillä lähes koko väylä sijoittuu metsäalueelle, jossa on yli 80 vuotta vanhoja metsiä. Myös hankkeen vaikutuksia maa- ja kallioperään sekä luonnonvarojen käyttöön voidaan pitää merkittävinä.

Espoon alueelle tulisi kolme tunnelia ja 11 siltaa: Espoonjoen ratasilta, Espoon baanan alikäytävä, Espoonjoen rautatieristeyssilta, Mikkelän tunneli, Gumbölenjoen ratasilta, Myntinmäen tunneli, Stampforsenin ratasilta, Svartbäckträsketin ratasilta, Histansolmun alikulkusilta, Histan aseman ylikulkusilta, Siikajärventien ylikulkusilta, Kolmirannan tunneli, Pitkäsen ratasilta ja Kolmirannantien ylikulkusilta. Näiden ilmastopäästöjä ei kannata vähätellä.

Useihin ekologisiin tekijöihin voidaan ottaa kantaa vasta lupapäätöksissä, koska hanke edellyttää poikkeamisia luonnonsuojelulaista ja luontodirektiivistä. Tämä tarkoittaa, että ympäristövaikutukset vaativat vielä lisäselvityksiä ja voi olla, että kaikki lain vaatimukset eivät tule täyttymään. Ainakin niistä voidaan riidellä vuosikausia eri oikeusasteissa.

Länsirata – mitenkähän tässä lopulta käy?

 

Länsiradalla (aik. ESA-rata) on pitkä historia. Alun perin kysymys oli Turun tunnin junasta eli nopeasta junayhteydestä Turun ja Helsingin välillä, josta on jatkoyhteys Venäjälle. Tänä päivänä puhutaan lähijunasta Espoosta Histan, Veikkolan ja Vihti-Nummelan kautta Lohjan Lempolaan ja myöhemmin myös Saloon.

Espoo-Salo-oikorata on 95 kilometriä ja siinä on noin 16 kilometriä siltoja ja 22 rautatietunnelia, joiden yhteispituus on yli 15 kilometriä (pisin yli 2,5 km). Rata maksaa 3,3 miljardia ja sen hyöty/kustannussuhde on 0,44 eikä se siis ylitä yhteiskuntataloudellista kannattavuusrajaa H/K=1,0 (Väylävirasto 2024, Espoo-Salo – oikorata yleissuunnitelma Ver.A)

Keskityn tässä blogissani Espooseen, koska marraskuussa asia tulee päätettäväksi Espoon valtuustoon.

Radan hyödyt ja haitat voi kiteyttää seuraavasti:

Hyödyt: Espoo voi rakentaa Histan lähiön, mahdollisesti myös Myntinmäen ja Forsbackan, jotka ovat keskellä metsää ja kaukana rakennetusta ympäristöstä. Uudet asuinalueet, joihin tulisi mahdollisesti 25 000 asukasta, vähentävät vastaavasti painetta tiivistää asutusta etelä-Espoossa.

Espoon osuus radasta olisi alkuvaiheessa 262,5 miljoonaa, jota voitaisiin rahoittaa Espoon peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston varoilla (siellä on nyt 800 milj.). Espoo omistaa Histassa 200 hehtaaria tulevalla asemanseudulla ja myös Forsbackassa useita hehtaareita. Kun alueet ensin kaavoitetaan ja sitten myydään, Espoo saa maanmyyntituloja. Histan maatalousyhtymä omistaa Histassa lähes yhtä paljon maata kuin Espoo, joten sieltä saadaan maanmyyntituloja.

Haitat: Espoossa ratalinja kulkisi keskeltä vanhaa metsäaluetta Mynttilässä ja Forsbakassa. Ratalinja on vähintään 100 metriä leveä ja sen alta joudutaan kaatamaan kaikki puut. Ainakin yksi luonnonsuojelupäätös joudutaan purkamaan ja tuhoamaan lisäksi arvokkaita luontokohteita sekä merkittäviä ekologisia yhteyksiä.

Hiilijalanjälki on suuri, kun Espoon osuudelle tulee kolme tunnelia ja 11 siltaa.

Luonnon tuhoamisen lisäksi hanke tulee Espoolle kalliiksi. Radan rakentamisen lisäksi Espoo joutuisi maksamaan uusille asuinalueille tulevan kunnallistekniikan ja kaiken infran. Pienessä kaupungissa tarvitaan myös päiväkoteja, kouluja, uimahalli, urheilukenttä ja kaikki palvelut.

Länsirata Oy:n osakkaana Espoo maksaa myös osuutensa yhtiön lainoista, joita otetaan pelkästään radan rakentamista varten 500 miljoonaa euroa.

Oma kantani:

Suurin huoleni koskee luonnon tuhoamista, hankkeen kalleutta espoolaisille veronmaksajille ja yhdyskuntarakenteen hajauttamista. En vastustaisi ratahanketta, jos linjaus olisi vedetty Turunväylän varteen.

En vastusta myöskään Histan rakentamista. Länsimetron hallituksessa pitkään istuneena tiedän, että valtion osittain rahoittamat infrahankkeet edellyttävät tiiviisti rakennettua asemanseutua. Ihmettelen ihan vilpittömästi, kuinka vetovoimainen lähiö syntyy Histaan, Turunväylän ja Ämmässuon viereen, 30 kilometrin päähän Helsingistä. Espoossa lähimpään kaupunkikeskukseen (Espoon keskus) on 10 kilometriä. Vaarana myös on, että ensin tulevat korkeat kerrostalot ja palvelut tulevat kun tulevat vuosien päästä. Maanmyyntitulojen kertymiseen liittyy siten epävarmuuksia. 

Histan maatalousyhtymän maat, joista arvioidaan saatavan maankäyttömaksuja, sijaitsevat sen verran kaukana asemasta, että sinne tulee lähinnä pientaloja. Maankäyttömaksujen kertyminen pientaloista on epävarmaa, koska kiinteistökohtaisen hyödyn täytyy olla vähintään 450 000 euroa, jotta maksuja voidaan periä.

Monet puolustavat uutta ratahanketta sillä, että kysymys on valtakunnallisesti merkittävästä hankkeesta. Jos näin on, miksi valtio rahoittaa hankkeesta vain 30 %, VM ei pidä hanketta kannatettavana ja Helsinki vetäytyi hankkeesta jo pari vuotta sitten. Pitääkö Espoon olla tällaisessa hankkeessa maksumiehenä?