tiistai 31. tammikuuta 2023

Kaikki POKE-valitukset hylättiin!

 

Olen kirjoittanut monta blogia Espoon Pohjois- ja keskiosien yleiskaavan eli POKE:n valmistelusta. Kuten arvata saattoi, riitaisesta yleiskaavasta tehtiin useita valituksia Helsingin hallinto-oikeuteen. Valittajina olivat mm. Uudenmaan ELY-keskus, Suomen metsäkeskus, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Espoon ympäristöyhdistys. Valituksissa tuotiin esille, että POKE on enemmän tai vähemmän maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä luonnonsuojelulain vastainen eikä maakuntakaavaa ja valtakunnallisia alueiden käyttö tavoitteita ollut otettu MRL:n vaatimalla tavalla huomioon. Kaava vaadittiin kumottavaksi joko kokonaan tai osittain.

Hallinto-oikeus hylkäsi 27.1.2023 kaikki valitukset. Päätöksen mukaan POKE ei ole miltään osin lainvastainen eivätkä tehdyt selvitykset olleet puutteellisia. Yleiskaavana se on yleispiirteinen ja pelkästään ohjaa asemakaavalla tapahtuvaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua eli tarkemmat rakentamiseen liittyvät päätökset tehdään asemakaavojen yhteydessä.

Näin pykäliä voi tulkita: ELY-keskus valtion virastona piti POKE:a monilta osin MRL:n vastaisena ja hallinto-oikeus katsoi, että se ei miltään osin ole MRL:n vastainen. On siis todennäköistä, että lopullisen päätöksen POKE:sta tekee KHO.

Nuuksio-Nupurin alueen kannalta POKE:a koskevien valitusten hylkääminen herättää toiveen, että Nupurikallion asemakaava saisi vauhtia ja muitakin asemakaavoja ryhdyttäisiin viimein valmistelemaan - jo ennen kuin POKE saa lainvoiman (eli KHO tekee päätöksen). Tosin, alueella vuonna 1997 hyväksytyn yleiskaavan perusteella on tehty vain kaksi postimerkkikaavaa, Hallavantorpaan ja Nupurinkartanoon. Kaikilla muilla alueilla kehitys on ollut pysähdyksissä pitkälti yli 10 vuotta eikä edes poikkeusluvalla ole saanut rakentaa. Kokonaistilanne on nyt kuitenkin sekava, koska POKEn ulkopuolelle rajattiin ihan viime metreillä Histan asemaseutua ympäröivät pientaloalueet (mm. Siikajärvi), mutta myös Myntinmäki ja Espoon keskus lähialueineen, joilla on edelleen voimassa vanha yleiskaava.

POKE:sta tehdyt keskeiset valitukset

ELY-keskuksen mukaan POKE on kumottava Histan asemanseudun osalta lukuun ottamatta Rautatie-merkintää.

ELY:n kritisoi Histan ajoitusmääräystä eli sitä, koska Histan aluetta saa alkaa rakentamaan.

ELY:n mukaan POKE:n kirjaus, jonka mukaan aluetta voidaan lähteä rakentamaan sen jälkeen, kun raideliikenneyhteydestä ja asemasta on tehty sitova toteuttamispäätös, mahdollistaa monia tulkintoja eikä siksi ole riittävä varmistamaan, että Histan aluetta lähdetään kehittämään vasta kun raideliikenneyhteys on tosiasiassa mahdollinen. ELY:n mukaan Espoossa pitäisi ensin rakentaa ne alueet, joilla on jo asemakaava. Ne mahdollistaisivat rakentamisen yli 140 000 asukkaalle. Vasta sen jälkeen pitäisi aloittaa Histan rakentaminen. Histan alueen ja sen uusien asukkaiden pitäisi tukeutua toimivaan raidejoukkoliikenteeseen alusta lähtien.

Histasta ei muodostu tarkoituksenmukaista kokonaisuutta, kun siihen oleellisesti kuuluvat alueet eli asemanseutua ympäröivät pientaloalueet jätettiin POKE:n ulkopuolelle.  

ELY-keskus kritisoi myös sitä, että POKE:sta rajattiin (ihan loppuvaiheessa) pois Espoon keskus ja sen lähialueet, vaikka tätä aluetta pidetään selvityksissä kaavan kestävimmin kehitettävänä alueena. Kaavasta poisrajattiin myös Myntinmäki.

POKE ei myöskään vastaa hyväksytyn Uusimaa 2050 -kaavan ja MAL-sopimuksen tavoitteita uusien asukkaiden sijoittamisesta kestävän liikkumisen vyöhykkeille, vaan lisää henkilöautoliikenteeseen tukeutuvaa asumista.

SLL:n mukaan POKE:ssa tehdyt selvitykset ovat laajasti puutteellisia eivätkä esimerkiksi ilmastovaikutusten, luontovaikutusten ja Natura-vaikutusten arviointi ole luonnonsuojelulain mukaisia. Myös luontoselvitykset on tehty rajatusti. Suuri määrä rakentamista ollaan ohjaamassa luonnon monimuotoisuuden ja uhanalaisen lajiston kannalta arvokkaille luontoalueille.

Valtioneuvoston periaatepäätöstä Nuuksion järviylängön kehittämisestä ulkoilun ja luonnonsuojelun tarpeisiin ei ole huomioitu millään lailla. Hepokorpeen suunniteltu Espoon suurin teollisuusalue heikentää Oittaan erittäin suositun virkistysalueen ja sille välttämättömän itäsuuntaisen ja keskeisen virkistysyhteyden laatua erittäin merkittävästi.

Yritän tässä blogissa käydä läpi hallinto-oikeuden yli 100 sivuista päätöstä:

Vuorovaikutus  

Olen kirjoittanut lukemattomia mielipiteitä ja muistutuksia eri kaavoista ja luullut, että lainsäädäntö nimenomaan korostaa vuorovaikutuksen tärkeyttä.

MRL:n mukaan alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), pitää olla mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Useissa valituksissa POKE:n vuorovaikutusta pidettiin lain vastaisena tai puutteellisena.

Hallinto-oikeuden mukaan vuorovaikutuksen tarkoituksena on mahdollistaa asiaan osallisten mielipiteiden saattaminen kaavoittajan tietoon. Osallistumisella ja vuorovaikutuksella ei kuitenkaan rajoiteta viranomaisen toimivaltaa päättää kaavan sisällöstä lakien asettamissa rajoissa. Vuorovaikutusmenettelyllä ei myöskään sidota kaavan sisältöä kuulemisten yhteydessä esitettyihin mielipiteisiin. Se, etteivät annetut muistutukset ole johtaneet kaavaehdotuksen muuttamiseen, ei sellaisenaan tee menettelyä lainvastaista.

Suomeksi sanottuna, mielipiteitä ja muistutuksia saa tehdä, mutta virkamiesten ei tarvitse perustella, miksi niitä ei otettu huomioon.

Vuorovaikutukseen liittyy myös se, pitääkö kaava laittaa uudelleen nähtäville, jos sitä muutetaan merkittävästi. Näinhän POKE:ssa meneteltiin, kun laajoja alueita Histasta ja Myntinmäestä sekä Espoon keskus (vaikka sen piti olla POKE:n tärkein alue) aivan viime metreillä rajattiin pois kaavasta.

Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan kaavasta saa käsittelyn aikana rajata useita tuhansia hehtaareja. Muutos ei ole merkittävä, jos pois rajatut alueet muodostavat riittävän kaavoituksellisen kokonaisuuden (vaikka POKE:ssa nämä alueet ovat todella kaukana toisistaan). Tällaista muutosta ei siten tarvitse laittaa uudelleen nähtäväksi ja lausuntoja tai mielipiteitä siitä ei näin ollen voi antaa (jos niillä ylipäätään olisi vaikutusta). Kunnalla on oikeus päättää, mille alueelle kaavaa laaditaan ja muutetaanko kaava-aluetta prosessin aikana. Tarvitsee vain olla ”maankäyttöön liittyvät hyväksyttävät suunnittelulliset perusteet”, mitä se sitten tarkoittaakin. 

Kaavan vaikutusten selvittäminen

Hallinto-oikeuden mukaan kaikki selvitykset olivat riittäviä ja lainmukaisia. Itselleni kyllä tuli tunne, että rima asetettiin nyt todella alas.

Hallinto-oikeuden mukaan yleiskaavan tarkoitus yleispiirteisenä maankäytön suunnitteluvälineenä ei edellytä, että yleiskaavassa osoitetun maankäytön sopivuus tulisi tai olisi edes mahdollista kaikkien yksityiskohtien osalta arvioida selvityksillä yleiskaavavaiheessa. Yleiskaavassa ei liioin yleensä ole tarpeen yksityiskohtaisesti selvittää, minkälaisilla täsmällisillä toimenpiteillä esimerkiksi luonnonsuojelulliset näkökohdat on mahdollista ottaa huomioon. Riittävää on, että käytettävissä olevien selvitysten perusteella tällaisten toimenpiteiden voidaan arvioida olevan mahdollisia.

Lähtökohtaisesti ei ole tarpeen enemmälti selvittää kasvi- tai eläinlajeja taikka muita biotyyppejä, luonnon monimuotoisuutta, ilmastovaikutuksia, hiilineutraalisuutta, yhdyskuntataloutta, valumavesiä ja muita vesistövaikutuksia, jätehuoltoa, melua, maa- ja kiviaineshankkeita tai liikennettä ja niiden vaikutuksia.

Esimerkiksi lahokaviosammal- ja liito-oravahavainnot eivät sellaisenaan osoita, että yleiskaava olisi lainvastainen. Asemakaavassa nämä havainnot ja ekologinen yhteys voidaan ottaa huomioon.

Valtioneuvoston 1.6.1989 tekemä periaatepäätös Nuuksion järviylängön kehittämisestä ulkoilun ja luonnonsuojelun tarpeisiin ei ole sellainen kaavoitusta tai muuta suunnittelua välittömästi ohjaava asiakirja, jolla olisi oikeudellista merkitystä arvioitaessa kaavan lainmukaisuutta. Kaavan hyväksymistä koskeva päätös ei siten ole lainvastainen sillä perusteella, että siinä ei olisi riittävästi otettu mainittua päätöstä huomioon.

 Yleiskaava mahdollistaa ympäristön ja sen arvojen kannalta erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja. Kaavan toteuttaminen edellyttää kauttaaltaan yksityiskohtaisempaa jatkosuunnittelua, jossa ratkaistaan muun ohella kysymys siitä, minkälaisilla asemakaavamääräyksillä luontoympäristöön liittyvät näkökohdat voidaan kunkin alueen osalta ottaa asianmukaisesti huomioon.

Olen aina ollut siinä käsityksessä, että kaavoituksessa vaikuttamisen pitää alkaa jo yleiskaavan valmistelusta, koska se ohjaa asemakaavalla tapahtuvaa yksityiskohtaista suunnittelua. Muuten käy niin, että asemakaavan valmisteluvaiheessa todetaan, että miksi et puuttunut jo yleiskaavan linjauksiin. Nyt hallinto-oikeus linjasi, että yleiskaavaa on niin yleispiirteinen, että ei juuri kannata yrittää vaikutta.  

Histan rakentaminen

POKE:n eräs keskeinen tarkoitus on mahdollistaa Länsiradan (se missä Turun tunnin juna kulkisi) ja Hista-lähiön rakentaminen. Siinä sivussa oli tarkoitus saada uusi asemanseutu myös Myntinmäen alueelle, keskelle metsää.

Histan nykyisen tilanteen pohjana on KHO:n vuonna 2012 antama päätös: alueen toteuttaminen tulee kytkeä uuden raideyhteyden ja aseman sitovaan päätökseen.  

MRL:n mukaan maakuntakaavan tulee olla riittävästi ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Uusimaa 2050-kaavassa (ei vielä lainvoimainen) todetaan, että Histan alueen toteuttaminen tulee kytkeä uuden raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen (kuten KHO edellytti). ELY valituksessa esitetään, että maakuntakaavan mukaan Histan alue pitäisi ottaa käyttöön vasta, kun sille on todelliset edellytykset ja tarve ja, rata ja asema ovat olemassa. Espoo kiistää tämän ja tulkitsee, että maakuntakaava edellyttää vain, että Histaa suunnitellaan yhtä aikaa radan suunnittelun kanssa.

Hallinto-oikeuden mukaan Histan maankäyttö ja uuden raideliikenneyhteyden sekä aseman suunnittelu on kytkettävä toisiinsa ja, asemakaavassa alueen toteuttaminen on kytkettävä uuden raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Maakuntakaava ei edellytä (kuten ELY esittää), että Espoossa pitäisi ensin rakentaa ne alueet, joilla on jo asemakaava ja vasta sitten aloittaa Histan rakentaminen.

Hallinto-oikeuden mukaan ongelmaa ei synny siitä, että Myntinmäen alueella on tärkeitä luontoarvoja ja suojeltavia lajeja. POKE:sta poisrajatun Kvarnträskin/Stampforsenin alueelle on jäänyt voimaan vuoden 1997 yleiskaava, joissa luonnonsuojelualueiden suojelumerkinnät turvaavat siellä olevien ekologisten yhteyksien säilymistä. Koska POKE:ssa ohjeellisena osoitetun radan täsmällinen linjaus ratkaistaan viime kädessä ratalain mukaisessa suunnittelussa ja muussa jatkosuunnittelussa, POKE ei ole tältäkään osin lainvastainen.

Oma käsitykseni on, että Histan aseman aluetta voi suunnitella, mutta sitä ei voi alkaa rakentamaan ennen kuin valtio tekee sitovan päätöksen radan rakentamisesta ja sen rahoittamisesta. Sitä vastoin esimerkiksi Siikajärvellä (alue siis rajattiin pois POKE:sta viime vaiheessa) on voimassa vanha yleiskaava ja siellä voidaan asemaavojen valmistelu aloittaa vaikka saman tien.

Jää nähtäväksi, voidaanko POKE alueelle tehdä asemakaavoja ennen (mahdollista) KHO:n päätöstä. Kuten edellä totesin, ELY-keskuksen mukaan Espoossa pitäisi ensin rakentaa ne alueet, joilla on jo asemakaava ja vasta sen jälkeen pitäisi aloittaa Histan rakentaminen. Tämä kanta koskee mahdollisesti myös koko POKE:n aluetta. Käytännössä se tarkoittaisi, että ELY voi valittaa jokaisesta asemakaavasta.

 

 

Onko omakotitalon myyjällä oikeusturvaa?

 Tämä mieheni kanssa kirjoitettu juttu julkaistiin Hesarin mielipidesivuilla 27.1.2023:


Vanhan omakotitalon myyntiin liittyy aina se riski, että kaupanteon jälkeen talosta löytyy ongelmia ja myyjä joutuu maksamaan ostajalle suuria korvauksia. Myyjä on kuitenkin voinut itse asua talossa vuosikymmeniä havaitsematta mitään rakenteellisia tai terveydellisiä haittoja. Myynnistä saadut rahat on usein jo käytetty uuden asunnon hankintaan.

Suomessa on tuhansia vanhoja omakotitaloja, joista rintamamiestalot on rakennettu jo sodan jälkeen. Ikääntyneet omistajat ovat usein pitäneet niitä hyvässä kunnossa ja remontoineet tarpeen mukaan.

Tyypillisesti kaupanteko etenee niin, että myyjä kertoo kiinteistönvälittäjälle kaikki tiedot myytävästä kohteesta. Joskus voi kuitenkin käydä niin, että vanhasta talosta löytyy myöhemmin ns. salainen virhe, josta myyjä ei ole tiennyt. Ostajalla on tällöin oikeus viiden vuoden ajan vaatia hinnan alennusta tai purkaa kauppa. Hinnanalennusvaatimuksella ja todellisilla korjauskustannuksilla ei välttämättä ole mitään yhteyttä.

Maakaaressa omakotitalon myyjälle asetetaan ankara vastuu. Tätä ei vähennä se, että myyjä on valtuuttanut kiinteistönvälittäjän hoitamaan kaupan ja talon kuntotarkastuksen. Näillä ammattilaisilla ei ole mitään vastuuta ostajalle annettujen tietojen oikeellisuudesta. Ostajalla on velvollisuus tarkastaa kaupan kohde, mutta tarkastusta ei tarvitse ulottaa seikkoihin, joiden selvittäminen edellyttää teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä. Ostajalle ei synny vastuuta, vaikka hän osallistuisi kuntotarkastajan valintaan ja olisi itse läsnä tarkastuksessa.

Esimerkiksi Ruotsissa ostaja ei voi vedota virheeseen, joka hänen olisi pitänyt havaita olosuhteisiin nähden tarpeellisessa tarkastuksessa. Tanskassa vilpittömästi toiminut myyjä ei ole vastuussa virheistä, jotka ostajan olisi tullut havaita kiinteistöä tarkastaessaan.

Voiko olla niin, että Suomessa on eri tahoilla houkutus tehdä yhteistyötä vanhan omakotitalon myynnin yhteydessä? Kaupasta saattaa mennä tieto asianajajalle, jonka aloitteesta tehdään uusi perusteellisempi kuntotarkastus. Sen tuloksia tulkitaan sopivasti ja myyjältä vaaditaan merkittävää hinnanalennusta. Lopulta asia viedään oikeuteen ja pahimmassa tapauksessa annetaan yksipuolinen tuomio ostajan hyväksi, jos Iäkkäät myyjät eivät ymmärrä reagoida haasteeseen

Myyjän vastuu on niin ankara, että tuskin kukaan uskaltaa antaa tahallaan virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja. Ollaanko nyt kuitenkin tilanteessa, missä vanhoja, täysin asumiskelpoisia omakotitaloja ei uskalleta myydä kuin purkukuntoisina ja polkuhintaan? Voisiko ratkaisuna olla se, että erimielisyydet pitäisi aina ensin viedä kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi. Tavallisille kansalaisille oikeudenkäynti tarkoittaa epävarmaa ratkaisua ja joka tapauksessa merkittäviä oikeudenkäyntikuluja.

 

Hannele Kerola

Varatuomari

Timo Rauhanen

Kauppatieteiden tohtori

Espoo