Espoon kaupunginhallitus ja joukko virkamiehiä kävi
tutustumassa Stora Enson puurakentamiseen Englannissa. Sinänsä hassua, että
piti matkustaa sinne asti, mutta Suomessa ei kuulemma ole
kaupunkipuurakentamista tai sen vaatimaa osaamista. Ainakaan vielä.
Puuelementtirakentamisesta
Stora Enso tuottaa itävaltalaisesta (!) puutavarasta
suuria (4 m kertaa 20 m) ristiin liimattuja puu-elementtiä, jota voidaan
valmistaa ja käyttää teollisesti. Tuote on ympäristöystävällinen eikä liimassa ole
formaldehydiä. Myyntipuheiden mukaan elementti kestää kuumuutta paremmin kuin
betoni ja teräs. Rakentaminen sujuu nopeasti isoista elementeistä.
Suomessa näitä elementtejä on käytetty vasta vähän. Ensimmäinen
kohde oli Haltian luontokeskus. Vuonna 2016 valmistuu Helsingin Jätkäsaareen puuelementeistä
tehty Wood City.
Bisnesidea vaatii riittävää määrää rakentamista ja
sitä Stora Enso hakee mm. Englannista. Kysymys ei ole vain puisesta
pintarakenteesta vaan myös puisesta rungosta. Puusta on tehty Kanadaan yli 8
kerroksisia taloja ja suunnitteilla on jopa 18 kerroksisia taloja.
Englannissa koulurakentamisessa käytetään lisääntyvässä
määrin puuelementtejä, koska se on halvempaa ja nopeuttaa rakentamista. Kumppanuushankkeet
ovat yleisiä. Valtio maksaa koulurakentamisen kustannuksista 80 % ja osallistuu
sopimusneuvotteluihin. Sopimukset ovat tiukkoja ja edellyttävät selkeitä
säästöjä. Kunta kilpailuttaa esim. kaksi suurta yksityistä yrittäjää, jotka
hoitavat sen jälkeen koko hankkeen. Yksityisinä yrityksinä ne eivät joudu
kilpailuttamaan hankkeita hankintalain mukaisesti. Tällä mallilla koulujen
rakentamista on nopeutettu 22 %:lla ja kulut ovat kasvaneet vain prosentilla. Toisaalta
sopimus on riittävän suuri eli kattaa esim. 10 koulua ja viiden vuoden
ylläpitovelvoitteen. Kumppanuushankkeissa tehdään tiivistä yhteistyötä
koulujen, opettajien ja koulujen johtokuntien kanssa.
Meille kerrottiin, että yksi hyvä esimerkki
rakentamisen tuotteistamisesta on IKEA:n BoKlok-konsepti. IKEA myy esimerkiksi 44
m2 asunnon 13 400 eurolla, johon liittyy valmiiksi neuvoteltu asuntolaina.
Kuukausivuokra on 610 euroa ja asunto tulee näin maksettua 20 vuodessa. Malli
on suunniteltu niin, että lähellä pitää olla päiväkoti ja bussipysäkki. Espoon
Painiittyyn on suunnitteilla samantapaisia asuntoja Kotipuu-konseptilla.
Kouluista
ja koulurakennuksista
Me tutustuimme kahteen puuelementeistä tehtyyn
kouluun Manchesterissa. Kummassakin koulussa oli vajaa 500 oppilasta ja
rakennukset pantiin pystyyn noin vuodessa. Suurin ihme oli rakennusten hinta; toinen
maksoi 5 milj. puntaa (6 milj. euroa) ja toinen 7 milj. puntaa (8,4 milj. euroa).
Vertailuna voi kertoa, että meidän alueen pienen paikalliskoulun (160
oppilasta) peruskorjauksen ja laajennuksen kustannusarvio on 29 milj. euroa.
Koulu siis peruskorjattiin noin 10 vuotta sitten eli suuresta remontista ei voi
olla kysymys.
 |
| Puuelementtejä koulun sisustuksessa |
Rakentamisen halpuutta selitettiin puuelementtien
käytöllä ja sillä, että Suomessa kouluihin pitää tehdä erilaiset perustukset ja
lämmöneristys. Tärkein tekijä minun mielestäni on se, että valtio koulurakennusten
päärahoittajana laittaa ehdottoman budjettirajoitteen. Annettua summaa ei voi
ylittää ja kaikki osapuolet tietävät tämän. Espoossa (ja ehkä koko Suomessa)
lähtökohtana näyttää pikemminkin olevan, että budjetit ylittyvät aina. Tällä
asenteella ne myös ylittyvät!
Vaikka olimme tutustumassa koulurakennuksiin,
pakostakin huomasi myös muuta mielenkiintoista. Ensimmäisessä koulussa 95 %
koululaisista oli maahanmuuttajia, pakistanilaisia ja bangladeshilaisia. Opetusta
on vain englanninkielellä. Vanhemmat, jotka haluavat antaa lapselleen esim.
oman kielen tai kulttuurin opetusta, laittavat lapsensa koulun jälkeen tätä
tarjoaviin kerhoihin. Toisessa koulussa oli valkoihoisia englantilaisen
näköisiä lapsia koulupuvuissaan. Sattuma vai osoitus siitä, että erilaiset
ihmiset haluavat/joutuvat asumaan eri alueilla. Koulujen väliset erot ovat
kuulemma todella suuret, kilpailu on kovaa ja testejä tehdään usein. Englanti
pärjää huonosti PISA-tutkimuksessa.
Englannissa lapset menevät kouluun viisivuotiaina ja
koulu on maksuton. Terveydenhoito on ilmainen, mutta lounas maksaa 11 puntaa (13,3
euroa) viikossa. Köyhimmillä alueilla puolet lapsista syökin omia eväitä.
Tavoitteena on, että lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan jo ensimmäisellä
luokalla.. Luokkahuoneet vaikuttivat suuremmilta kuin Suomessa (60 m2), toisaalta
oppilasmäärä on 30 eli suurempi kuin Suomessa. Tietokoneita on paljon jopa
päiväkodin puolella ja niitä myös käytetään paljon (mitään tuntirajoja ei
aseteta lapsille!) Koulupäivä on klo 9 – 15, mutta aamu- ja iltapäivällä on
maksullisia kerhoja, joihin kaikki halukkaat pääsevät. Päiväunia ei nukuta.
Innovaatioista
Espoo pyrkii Euroopan innovaatiopääkaupungiksi ja
osa porukastamme lähti Brysseliin kehumaan Espoota. Hyvin kehuikin, koska Espoo
on nyt ainoana Pohjois-Euroopasta ehdolla tähän kunnia-asemaan. Kilpailun
lopputulos selviää 10.3.2014 ja silloin valinta tehdään kuuden loppukilpailuun
selvinneen välillä.
Me tutustuimme Lontoossa innovaatioihin hienoissa
puitteissa parlamentin ylähuoneessa. Paikalla oli monenlaista asiantuntijaa mm.
yliopistoista ja Suomen Tekesistä. Yhteenvetona viisaista keskusteluista voisi
todeta, että innovaatioiden syntymiseen ei riitä, että on älykkäitä ihmisiä tai
huipputeknologiaa. Tarvitaan moniosaajia, erilaisten ihmisten yhteistyötä, joustavia
organisaatioita ja kykyä ymmärtää ihmisten tarpeita sekä saada heidät mukaan
kehittämään palveluja. Teknologian avulla haetaan sitten parhaiten toimiva
ratkaisu. Julkisilla palveluilla on keskeinen rooli hyvässä toimintaympäristössä.
Ennen kaikkea tarvitaan innostusta ja intohimoa! Miten sitä kehitetään, siinäpä
pähkinä purtavaksi.
 |
| Matkalla kohti ylähuonetta |
 |
| Hieno, koristeellinen parlamenttirakennus |
