Olen yleensä kirjoittanut blogeja Espoon yleisistä asioista. Espoo on kuitenkin maantieteellisesti laaja alue ja yli puolet pinta-alasta sijoittuu Kehä III:n toiselle puolelle. Tästä huolimatta Espoon kaikki aluekeskukset on sijoitettu sinne toiselle puolelle ja välillä tuntuu siltä, että Kehä III takana olevat alueet on unohdettu kokonaan. Minä asun Nupurissa, Nuuksion kupeessa Kehä III:n takana. Oman alueen kehittäminen on tietysti lähellä sydäntäni ja keskityn tässä blogissa Nuuksio-Nupurin alueeseen.
Nuuksio-Nupurin alueen kehittämisen
kannalta kaavoitus on yksi tärkeimpiä asioita. Pyrin ensi vaalikaudella jälleen
kaupunginsuunnittelulautakuntaan, koska vain siellä pääsee vaikuttamaan kaavatyöhön
ja saa ajantasaista tietoa. Olen ollut kaupunginhallituksessa ja monessa
lautakunnassa, myös kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtajana. Tiedän,
että kaupunkisuunnittelu on yksi vaativimmista alueista ja asioihin sisälle
pääseminen vie vuosia. Lupaan edelleen kuunnella alueen asukkaita ja jakaa tietoa.
Kaupunkisuunnittelussa tarvitaan myös oikeudellista osaamista. Sitä minulla on, koska olen kokenut varatuomari ja lainsäädäntöneuvos. Olen ehdolla numerolla 448.
Uusi yleiskaava POK on tärkeä
ja ohjaa yleispiirteisesti alueen kehittämistä. Valitusten takia sen
vahvistamiseen voi kuitenkin mennä vuosia. Emme voi vaan jäädä odottamaan
yleiskaavaa. Meidän on vaikutettava siihen, että yleiskaavaan ei tule vääriä
linjauksia, mutta samaan aikaan meidän on saatava asemankaavoja eteenpäin. Ne
etenevät vain, jos eivät ole ristiriidassa yleiskaavasuunnitelmien kanssa.
Nyt täytyy painostaa ja perustella
meidän tarpeita. Ensimmäinen vaihe on syksyllä, kun Nupurinkallion kaavan
suunnittelu käynnistyy uudelleen. Kaava saadaan nopeasti voimaan vain, jos siitä
ei valiteta. Tämän vuoksi kaava on valmisteltava hyvässä yhteistyössä
asukkaiden kanssa. ELY valittaa vain kaavoista, joissa on laillisuusvirheitä.
Painopiste kaavoituksessa
on lähivuosikymmeninä linjalla Espoon keskus, Lommila ja Nupuri, vuoden 2035
jälkeen myös Brobackan suunta. Kaavoituksen myötä alueelle tulee tuhansia uusia
asukkaita. Alueemme valtuutettujen ja asukasyhdistysten tulee valvoa, että kaavojen
mukaiset palvelut myös toteutetaan. Tarvitsemme lisää päiväkoteja, kouluja, joukkoliikennettä,
mukaan lukien toimivat yhteydet Espoon keskuksen palveluihin.
Histan rakentaminen väijyy
kaiken taustalla, suunniteltiinhan sinne 20 000 asukkaan lähiötä. Histan
kaava kaatui KHO:ssa vuonna 2012 (KHO 2012:67), koska KHO ei hyväksynyt alueen
rakentamista ilman päätöstä junaradan rakentamisesta. Minusta KHO:n kanta on
oikea. Tämä vaatimus on sisällytetty myös Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotukseen: Histan toteuttaminen on kytkettävä uuden raideyhteyden ja aseman sitovaan
toteuttamispäätökseen eli siis junaradasta pitää olla valtion sitova päätös. Linja
on KHO:n päätöksen mukainen. Koska radan rakentamisesta ei ole tietoa, Hista on
yleiskaavassa tavoitteena vasta vuoden 2050 jälkeiseen aikaan.
Epävarmuus Histasta kuitenkin
jatkuu. Espoon KH linjasi viime marraskuussa, että Espoo haluaisi kytkeä KHO:n
ja vaihemaakuntakaavan vaatimuksen radasta ja asutuksesta vain tiukasti asemanseutuun.
Eli kaupunki haluaa edetä Siikajärven ja muiden Histan lähialueiden
kaavoituksessa jo ennen Histan asemaseutua. Moni varmaan toivoo asemakaavaa
näillä harvaan rakennetuilla alueilla, mutta rakentaminen ilman junayhteyttä
tarkoittaa kumipyöräliikenteen voimakasta lisääntymistä, mikä tukkii
lopullisesti Turunväylän ja Nupurintien.
Muistakaa äänestää! Nyt
on menossa ennakkoäänestys ja varsinainen vaalipäivä on 9.4.
