Sotepalveluilta pitää vaatia enemmän

 

Länsiväylä julkaisi mielipiteeni sotepalveluista:

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa. Ensimmäisissä aluevaaleissa suuri osa ehdokkaista lupasi parantaa palveluja. Palveluja on kuitenkin keskitetty ja lähipalveluja lopetettu, hoitoon pääsyssä on ongelmia ja takaisinsoittopalvelu takkuilee, asiakasmaksuja on nostettu ja omaishoidon tukia leikattu. Ei tässä näin pitänyt käydä.

Soteuudistuksessa hyvinvointialueille säädettiin itsehallinto. Suomen hallitus päättää kuitenkin valtakunnan tasolla, mitä palveluja ja, missä määräajassa kaikkien hyvinvointialueiden on järjestettävä palveluja. Hallitus päättää myös palvelujen rahoituksen tasosta ja rahojen jakamisesta alueille. Hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, kuten kunnilla, vaikka paikalliset olosuhteet vaatisivat lisärahoitusta.

Olemme ajautuneet sekavaan tilanteeseen, jossa tavoitteet ovat ristiriitaisia. Sotelait edellyttävät koko Suomessa hyviä palveluja, mutta niiden rahoituksesta päätetään erillään palveluista. Hyvinvointialueiden itsehallinto on jäänyt epäselväksi.

Lainsäädännön vaatimusten lisäksi toiminnan lainmukaisuuttaa valvoo Valvira, joka on antanut HUSille ja 14 hyvinvointialueelle määräyksen noudattaa eri sotelaeissa säädettyjä määräaikoja ja purkaa hoitojonot. Etelä-Suomen AVI on antanut Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle useita huomautuksia hoitoon pääsystä. Hyvinvointialueet eivät noudata sotelakeja, mutta yrittävät noudattaa rahoituslakia.

Meiltä puuttuu selkeä kansallinen näkemys siitä, mitkä hyvinvointipalvelut valtio rahoittaa ja, mikä jäävät jokaisen yksilön omalle vastuulle.

On epärealistista ajatella, että julkisella sektorilla tuottavuutta voitaisiin parantaa nopeasti tai digipalveluja lisätä niin, että kasvavat palvelutarpeet voitaisiin hoitaa etäpalveluina. Yhtä epärealistista on ajatella, että valtio voisi nostaa nykyistä 26 miljardin vuotuista sotepalvelujen määrärahaa.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on hyvä ja vuoden 2025 budjetti on laadittu lähes 80 miljoonaa ylijäämäiseksi. Toimintaympäristö on kuitenkin vaikea ja uusien valtuutettujen pitää nyt rohkeasti kääntää suuntaa. Hoitoa täytyy saada, kun sille on tarvetta. Lähipalveluja tarvitaan, koska 10 kunnan alueella julkinen liikenne toimii heikosti. Digipalveluja täytyy kehittää, mutta kaikki eivät voi tai osaa niitä käyttää. Nyt tarvitaan malttia myös toimintatapojen uudistamisessa.

Hannele Kerola, varatuomari, valtuutettu

Kunta- ja aluevaaliehdokas (SDP)

 

 

Pyöräily kuuluu kaikille!

 

 

Pyöräily on paras harrastukseni. Uskon vahvasti pyöräilyyn ja sen suosion kasvuun. Pyöräily lisää terveyttä, on äänetöntä ja vähentää liikenteen päästöjä.

 

Voit äänestää minua Espoossa numerolla 473 ja hyvinvointialueella numerolla 2666.

 

Sähköpyöräilyn yleistyminen tulee entisestään lisäämään pyöräilyä – se on niin helppoa! Aikuisille on tarjolla myös kolmipyöräisiä ja pyörällä voi myös ajaa ihan hissukseen.

 

Olen Pyöräliiton ja Helsingin seudun pyöräilijöiden Hepon hallituksessa, koska haluan edistää pyöräilyä ja ymmärtää, miksi infraan on niin vaikea löytää rahoitusta. Olin valmistelemassa Pyörävaalien tavoitteita ja mielestäni onnistuimme hyvin: 1. Pyöräily kuuluu kaikille, 2. Laadukas pyöräväylien verkosto luo turvallisen ja sujuvan liikenneympäristön, 3. Suomi on ihanteellinen pyörämatkailumaa ja infrainvestoinnit tuovat matkailueuroja.

 

Espoolaisena valtuutettuna olen tehnyt aloitteen, että jokaisen julkisen rakennuksen yhteydessä olisi runkolukittavat pyörätelineet. Olen myös vaatinut, että Espoon uudessa pyöräilyn edistämisohjelmassa arvioitaisiin, kuinka paljon tavoitteiden toteuttaminen vaatii rahaa. Nykyisen ohjelman teki 10 vuotta sitten konsulttiyhtiö ja siinä on hienoja tavoitteita. Kun niiden toteuttamiseen ei osoitettu määrärahoja, juuri mikään ei ole edennyt. Onneksi viime budjettineuvotteluissa saatiin kuitenkin edistettyä Tarvonbaanan rakentamista.

Paljon on vielä tehtävää Espoossa ja pääkaupunkiseudulla. Pidetään huoli siitä, että pyöräily kuuluu kaikille!

Länsiväylän mainoksessa näkyvät tärkeimmät tavoitteeni. Blogistani löytyy kootusti, mitä kaikkea olen tehnyt valtuutettuna https://arjen-asiantuntija.blogspot.com

 

Valtuutettuna haluan jatkossakin edistää viihtyisää, turvallista ja elinvoimaista Espoota. Vanhojen alueiden tiivistäminen Kehä III:n ulkopuolella ei saa tarkoittaa luonnon tuhoamista. Länsirataa ei pidä rakentaa, koska se on tolkuttoman kallis ja tuhoaa laajasti espoolaista luotoa.

 

Vauraassa Espoossa on varaa parantaa palveluja. Tarvitaan enemmän lähipalveluja, pieniä päiväkoteja, hyviä kouluja ja paikallisia kirjastoja. Espoon on nyt todella satsattava työllisyyspalveluihin, jotta työttömille saadaan töitä.

 

Suorien bussiyhteyksien karsiminen ei ole lyhentänyt matkustusaikoja eivätkä metro ja juna palvele kaikkia espoolaisia. Joukkoliikennettä täytyy kehittää koko päälaupunkiseudulla niin, että lippujen hintoja saadaan alennettua ja Espoon halkaiseva vyöhykejako voidaan poistaa. 

 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella tarvitaan ymmärrystä taloudesta ja lainsäädännöstä. Talous täytyy saada tasapainoon, jotta palvelut voidaan turvata koko alueella. Digipalveluja on kehitettävä, mutta kaikki eivät voi tai osaa niitä käyttää. Tarvittaessa on aina päästävä lääkäriin. Asiakasmaksuja ei saa nostaa eikä omaishoitajien tukia leikata.

 

Meitä Kehä III:n ulkopuolella asuvia valtuutettuja on vain muutama. Jos annat äänesi minulle, lupaan edelleen puolustaa asukkaiden oikeuksia ja lähiluontoa.

 

Espooseen tulee kalliita liikuntapaikkoja!

Espoon valtuustolla oli 24.3.2025 poikkeuksellinen kokous, kun päätettävänä oli kolme kallista liikuntapaikkahanketta. Yhdessä nämä jalkapallo- ja uintihankkeet maksavat 160 miljoonaa euroa. Kaikki hankkeet sijoittuvat tietysti etelä-Espooseen.

Etukäteen oli selvää, että valtuutetut eivät olleet yksimielisiä.

Urheilupuiston stadionia ja pysäköintilaitosta on suunniteltu parikymmentä vuotta. Kansainväliset mitat täyttävään stadioniin tulee 6 000 katsojapaikkaa ja tarkoitus on, että myöhemmin stadion toimisi myös monitoimihallina. Lisäksi alueelle tulee maanalainen pysäköintilaitos 670 autolle, asuinkerrostaloja ja hotelli. Valmista pitäisi olla vuonna 2029.

Perussuomalaiset esittivät hankkeen hylkäämistä, kokoomus ja muut puolueet puolustivat Tapiolaan tulevaa stadionia monilla eri perusteilla. Hankkeen kalleutta ja taloutta tosin myös kritisoitiin.

Jalkapallolla on Espoossa paljon ystäviä!

Kerron vähän tarkemmin hankkeen rahoituksesta, koska se on hoidettu poikkeuksellisella tavalla. Stadion ja pysäköintilaitos maksavat arviolta 74 miljoonaa euroa. Hanketta varten perustetiin vuonna 2019 Urheilupuiston taseyksikkö ja lisäksi on perustettu kaksi kaupungin omistamaa osakeyhtiötä, jotka vastaavat rakentamisesta.

Espoossa näitä taseyksiköitä eli sisäisiä raportointiyksiköitä on kolme, Urheilupuisto, Tapiola ja Suurpelto (uusia ei olla perustamassa). Taseyksikkö saa rahaa myymällä sen alueella olevia kaupungin omistamia asuintontteja ja rahat käytetään alueen kehittämiseen, esim. rakentamalla alueelle stadion.

Vuonna 2022 tehdyn arvion mukaan Urheilupuistosta kertyy tontin myyntituloja arviolta 72 miljoonaa euroa. Tosin uuden hankesuunnitelman riskiarvioinnin mukaan tuloja saattaa kertyä arvioitua vähemmän ja menoja arvioitua enemmän.

Taseyksiköstä huolimatta kysymys on kuitenkin kaupungin tuloista ja menoista. Rahat vaan kerätään kyseiseltä alueelta ja korvamerkitään tämän alueen käyttöön.

Espoon tarkastuslautakunta on todennut, että taseyksiköiden käyttäminen ei saa johtaa epätasa-arvoiseen kaupungin eri alueiden kehittämiseen. Minustakaan ei ole aivan reilua, että Espoon muilla alueilla kaupungin tonttien myynti- ja vuokratulot menevät kaupungin kassaan ja käytetään koko kaupungin hyväksi.

Rahoituksen osalta on siis selvää, että stadion ja pysäköintilaitos maksavat vähintään 74 miljoonaa euroa (Tampereella vähän suurempi halli tosin maksoi 43 milj.). Koska asuntomarkkinatilanne on heikko, asuntotontit myydään vasta vuosina 2028–2032. Siihen asti Espoo antaa rakentajayhtiöille lainaa ja maksaa niille rahoitusvastiketta lainojen lyhentämistä varten. Epäselväksi jäi, kuinka paljon Espoolle jää lopulta maksettavaksi kuluja, jotka pitäisi kirjata kaupungin talousarvioon. Olisin pitänyt hyvänä, että valtuustolle olisi esitetty kaupunginhallituksen vaatima selvitys stadionin käyttökustannuksista kaupungille ja harrastajille.

Äänestyksen jälkeen hanke hyväksyttiin 70 äänellä, kolme kannatti hylkäämistä ja kaksi äänesti tyhjää.

Tapiolan uimahallin osalta kysymys oli siitä, hyväksytäänkö vanhan uimahallin korjauskustannusten nousu lähes 10 miljoonalla.

Uimahalli on kiistatta rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas rakennus eikä sitä voi purkaa. Vaikka hallia on peruskorjattu ja laajennu, se jouduttiin sulkemaan 10 vuotta sitten.

Korjauksiin varattiin ensin 30 miljoonaa, sitten summa nousi yli 40 miljoonaan. Nyt määrärahaan haetaan korotusta eli kustannusarvio on noussut 55,5 miljoonaan. Tällä rahalla olisi tarkoitus korjata kaikki uimahallin tilat ja ulkoalueet. Korjattu halli valmistuisi vuoden 2028 alussa.

Hankkeesta käytettiin todella paljon monenlaisia puheenvuoroja. Esitettiin hankkeen hylkäämistä, jolloin uimahalli jäisi tyhjilleen tai muutettaisiin toiseen käyttöön (jos se on mahdollista, maksaisi 20 miljoonaa), uuden hallin rakentamista Tapiolan urheilupuistoon, asian pöydälle panoa ja, että ainakaan lisää rahoitusta ei enää myönnetä. Se tuli ainakin selväksi, että Tapiolassa asuu paljon valtuutettuja ja todella moni on uinut altaassa.

Pitkän käsittelyn jälkeen äänestettiin, 54 äänesti lisärahoituksen puolesta, 20 vastaan ja 1 tyhjä. Kuusi PS jätti eriävän mielipiteen. Lopputulos siis on, että halli korjataan 55,5 miljoonalla eurolla.

Espoonlahden uimahalli oli alun perin tarkoitus peruskorjata ja laajentaa, mutta sitten arvioitiin, että halli onkin tullut elinkaarensa päähän ja se on purettava. Hankesuunnitelman mukaan uusi uimahalli rakennettaisiin samalle paikalle vuosina 2027–2029. Liikuntalautakunnan lausunnon mukaan uuteen halliin pitäisi tulla myös monitoimiallas, joka ei sisälly hankesuunnitelmaan. Uuden uimahallin tavoitehinta ulkoaltaan kanssa on 35,3 milj.

Asiaa on veivattu päätöksenteossa monta vuotta. Viime marraskuussa valtuusto päätti yksimielisesti, että tutkitaan vielä mahdollisuuksia välttää tai lyhentää käyttökatko, selvitetään perusteellisesti muut sijaintivaihtoehdot Espoonlahdessa ja tehdään kattava raportti nykyisen uimahallin kunnosta ja miten kauan se voisi pysyä käyttökunnossa.

Valtuustolle esitettiin nyt, että nykyinen halli on sittenkin mahdollista pitää käytössä joitakin vuosia edellyttäen, että korjauksiin käytettään arviolta puoli miljoonaa vuodessa. Uudeksi hallin paikaksi on selvitetty kolme vaihtoehtoa: Espoonlahden paloaseman vanha tontti, uimahallin pohjoispuolella olevan päiväkodin tontti (vaatisi päiväkodin purkamisen) ja Soukanväylän tontti. Uuden hallin sijoittaminen uuteen paikkaan vie noin seitsemän vuotta eli uusi halli olisi valmis vuonna 2032.

Kokouksen välissä pidettiin neuvottelukunnan kokous, jossa löytyi yksimielisesti hyväksyttävä kompromissi: hankesuunnitelma päätettiin palauttaa eli nykyistä hallia ei nyt pureta, vaan se pyritään pitämään kunnossa siihen asti, kun saadaan rakennettua uusi halli. Kaupunginhallitus käynnistää välittömästi vaihtoehtoisen hallin asemakaavoituksen. Varmuuden vuoksi pidetään varaus sille, että jos halli joudutaan sulkemaan, uusi halli tehdään sitten samalle tontille.

 

Joukkoliikennettä on parannettava yhdessa - HS 25.2.2025

Joukkoliikenteen täytyy toimia koko pääkaupunkiseudulla, mutta Espoossa tarvitaan kaksi selkeää muutosta: 1. Keskeltä Espoota kulkeva vyöhykejako täytyy poistaa ja lippujen hinnat yhtenäistää, 2. Kehä III:n ulkopuolella tarvitaan selvästi paremmat bussiyhteydet.