Kirjoitin Helsingin sanomien mielipide-sivulle rahastoista. Espoon sijoituspäällikkö Maarit Vierunen vastasi kirjoitukseeni ja minä vastasin hänelle.
-----------------------------------------------
Helsingin sanomat (HS 2.11.2018) kiteyttää Espoon ensi vuoden budjetin
otsikkoon ”Espoon lainataakka kasvaa”. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä vakuuttaa kuitenkin
Espoon kasvavan kestävällä tavalla. Näin siitä huolimatta, että Espoo on Suomen
velkaisin kunta ja lainamäärän arvioidaan kääntyvän laskuun vasta vuonna 2023. Helsingin
sanomien jutussa mainitaan vain ohimennen Espoon rahastot, joiden pääoma
liikkuu noin 700 eurossa.
Espoon suurin rahasto on peruspalvelujen ja maanhankinnan
investointirahasto. Se muodostettiin vuonna 2006 Espoon saamista Espoon Sähkö
Oy:n osakkeiden myyntituloista. Rahaston sääntöjen mukaan sen tuotot tulee
käyttää taloussuunnitelmassa määriteltyjen investointien ja maanhankinnan
rahoitukseen.
Rahaston alkupääoma oli 358 miljoonaa euroa ja sen markkina-arvo on nyt yli
600 miljoonaa. Tuottoja on siten 12 vuoden aikana kertynyt noin 250 miljoonaa
euroa. Euroakaan tästä summasta ei ole käytetty kuntalaisten hyväksi tai
hankittu kaavoitettavaa maata ratojen varrelta. Poikkeuksellisen mittavia
metro- ja kouluinvestointeja rahoitetaan mieluummin lainarahalla. Jos Espoo
edelleen omistaisi sähköyhtiön, se tuskin jättäisi ottamatta yhtiöstä osinkoja.
Espoossa veroprosentin korotukselle ei löydä kannatusta, vaikka
kaupunginjohtajan mukaan ”verotuloilla pitäisi päästä maksamaan lainaa”. Vaihtoehdoiksi
jää vain menojen leikkaaminen ja lisälainan otto. Ensi vuonna Espoo ottaa
lisälainaa 120 miljoonaa euroa ja koko konserni 423 miljoonaa euroa. Lainanoton
kannattavuutta on perusteltu sillä, että sen korkoprosentti on alempi kuin rahastojen
tuottoprosentti, joka tosin on ollut vuoden 2017 alusta vain 1,3 prosenttia. Muutama
vuosi sitten rahasto oli pahasti tappiolla.
Sijoittaminen on riskialtista eikä se ole kaupungin ydintoimintaa. Koska
Espoo haluaa kasvaa kestävästi, se ei voi olla Suomen velkaisin kaupunki. Lainaraha
on ollut halpaa, mutta jossakin vaiheessa korot nousevat ja lainojen maksu
rasittaa yhä enemmän tulevien vuosien taloudenpitoa.
Espoolla ei ole strategiaa, vaan tarina. Se kertoo, mistä olemme tulossa,
missä olemme ja minne olemme menossa. Sähkörahaston tarinasta puuttuu näkemys
siitä, minne olemme menossa: koska rahaston tuottoja aletaan käyttää
kuntalaisten hyväksi.
Tässä vastaukseni Espoon sijoituspäällikon vastaukseen:
VIRKAMIEHET PÄÄTTÄVÄT ESPOON
RAHASTOISTA
Espoon sijoituspäällikkö Maarit
Vierunen vastasi arvosteluuni Espoon rahastojen käytöstä (HS mielipide 19.11.).
Espoolla on kaksi ns. sähkörahastoa, jotka ovat peräisin Espoon Sähkö Oy:n
osakkeiden myynnistä. Valtuuston päätöksen mukaan uudemman, ison rahaston 250
miljoonan euron tuotot saa käyttää, kun vanhempi pieni rahasto on purettu. Asia
ei ole kuitenkaan ihan yksinkertainen.
Kuntalainen ja luottamushenkilö voi
yrittää ymmärtää kaupungin taloudenpitoa vain julkisten asiakirjojen avulla. Valtuuston
hyväksymän taloussuunnitelman mukaan pieni rahasto piti purkaa loppuun vuonna
2016. Lisäehtona oli, että pientä rahastoa ei pureta, jos verorahoitus riittää
investointien rahoitukseen. Tuo ehto ei täyttynyt, mutta rahastoa ei silti
purettu. Suuren rahaston tuotto ei siten ollut käytettävissä vuonna 2017.
Pientä rahastoa ei lopetettu myöskään
vuonna 2017, vaikka vuoden 2018 taloussuunnitelmassa näin lukee. Kuluvan vuoden
talouden seurantaraportti kertoo vihdoin, että pieni rahasto olikin tarkoitus
purkaa vasta vuonna 2018. Sijoituspäällikkö Vierusen mukaan rahasto on nyt lopultakin
purettu tämän vuoden syyskuussa.
Asiakirjojen perusteella ei ole voinut
päätyä muuhun käsitykseen kuin, että suuren rahaston tuotot olisivat olleet
käytettävissä vuodesta 2017 lähtien. Näin ei siis kuitenkaan ole, koska virkamiehet
ovat pantanneet pienen rahaston noin 10 miljoonan euron loppuerää ja siten lykänneet
suuren rahaston tuottojen käyttöä.
Espoon vuoden 2019 taloussuunnitelmassa
suuren rahaston tuottoja luvataan purkaa vuosittain 15 miljoonaa euroa
seuraavan kolmen vuoden aikana. Kuitenkin taas sillä varauksella, että rahastoa
ei pureta, jos verorahoitus jatkossa riittää investointien rahoitukseen. Tältä
osin harkintavalta ja tulkinta jäänee taas sijoitustoiminnasta innostuneille virkamiehille,
joille vuonna 2015 siirrettiin rahastojen hallinto kaupunginhallitukselta.
Espoon valtuustolla on nyt vuoden 2019
budjetin yhteydessä kaikki valta hillitä Espoon velkaantumista. Otetaan suuren sähkörahaston
250 miljoonan euron tuotot käyttöön vaikkapa päiväkotien ja koulujen
investointeihin.
