Helsingin sanomat julkaisi 16.9.2024 juttuni mielipidesivuilla. Länsiväylä julkaisi 19.9.2024 saman jutun alkuperäisellä osoitteella Länsirata Turkuun vai Histalle? Hesari jostain syystä halusi muuttaa otsikon.
Olipa otsikko mikä tahansa, asia on tärkeä ja toiveeni on, että muutkin päättäjät haluaisivat perehtyä aiheeseen. Espoo maksaa radasta vähintään 150 miljoonaa. Tosin ennen päätöksentekoa kustannukset väännetään usein alakanttiin, jotta hanke saataisiin hyväksyttyä. Radan kustannusten ja luonnon tuhoamisen lisäksi kaupunki rakentaa Histalle myös koulut, päiväkodit ym. ja kaiken infran. Niiden kustannuksia ei ole arvioitu mitenkään. Vaikka kaupunki saa kaavoituksen jälkeen omistamistaan maista maanmyyntituloja tai maankäyttömaksuja, näitäkään ei ole arvioitu. Ennen päätöksentekoa tarvitaan siis hyvät kustannus-hyötylaskelmat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Tarvitaan selvä vastaus siihen, onko Hista hintansa väärti.
Länsirata Turkuun vai Histalle?
Noin neljä miljardia maksavasta Turun tunnin junasta eli Länsiradasta on puhuttu vuosikausia. Yhteys on suunniteltu 300 kilometrin tuntinopeudella ajavalle junalle kaukana kaikesta. Esimerkiksi Lohjalla junarata kulkisi kuuden kilometrin päässä keskustasta Turunväylän toisella puolella.
Tällä hetkellä painopiste on Länsiradan alkupään Espoo – Lohja -yhteydessä ja nopea junayhteys on siirretty tulevien hallitusten vastuulle. Lähijuna Lohjalle voisi Histan lisäksi pysähtyä myös väliasemilla, jotta muutkin kunnat saadaan hankkeeseen rahoittajiksi. Tällaista yhteyttä, joka ei edellytä syöttöliikennettä asemille, ei kuitenkaan ole suunniteltu. Voi jopa käydä niin, että rahat riittävät lopulta vain Histalle asti.
Espoolaisten kannalta länsirata, olipa se nopea juna tai lähijuna, tarkoittaa 10 kilometriä pitkää ja 200 metriä leveää väylää, jossa on kolme tunnelia ja 11 siltaa. Väylä ylittää useita luonnonsuojelualuita, taimenjoen, liito-oravaesiintymiä ja muita arvokkaita luontokohteita ja ekologisia yhteyksiä. Vanhaa, espoolaista metsää kaadetaan kymmeniä hehtaareita.
Vuonna 2012 korkein hallinto-oikeus kaatoi Histan kaavan, koska alue on irrallaan muusta taajamarakenteesta eikä joukkoliikennettä ollut järjestetty ratayhteyden varaan. Länsirata mahdollistaisi nyt 15 000 asukkaan Histan rakentamisen, mutta sinne tarvitaan myös kaikki pienen kaupungin palvelut. Siltikin asuntojen myynti voi kangerrella, sijaitseehan Histan alue Ämmässuon jätekeskuksen ja Turunväylän vieressä.
Lopullista Länsiradan hintalappua ei tiedä kukaan. EU ei antanut rahoitusta ja Helsinki on vetäytynyt hankkeesta. Espooseen kohdistuu siten suuria odotuksia hankkeen rahoittajana. Tässä vaiheessa, kun hanke halutaan saada hyväksytyksi, menoja tyypillisesti vähätellään. Kysymys on kuitenkin useista sadoista miljoonista, kun mukaan lasketaan myös Histan vaatimat palvelut.
Jos Histan lähiö halutaan rakentaa ja vähentää rakentamisen painetta muualla Espoossa, ratayhteys Histalle pitäisi rakentaa pikaraitiotienä Turunväylän varteen. Näin vältettäisiin luonnon tuhoaminen ja säästettäisiin verovaroja.
Hannele Kerola
Espoolainen valtuutettu (sd)
Varatuomari