lauantai 28. marraskuuta 2020

Taloudellisesti kestävä Espoo

 

Käytin alla olevan puheenvuoron Espoon valtuustossa 19.10.2020. Ikävä kyllä, puheeni rahaston tuottojen käytöstä ei taaskaan saanut kannatusta. En voi millään ymmärtää, miksi rahaston varoja ei haluta käyttää espoolaisten hyväksi. Kertyneiden tuottojen käyttö toisi kaupungin kassaan reilusti yli 100 miljoonaa euroa, laskipa sen miten tahansa. Kuten voimassa olevissa säännöissä edellytetään, pääomaan ei silloin edes koskettaisi.

Tässä siis puheenvuoroni:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Tuottavuus- ja sopeuttamisohjelma avaa nyt uusia näkymiä Espoon politiikassa. Valtuuston enemmistö antaa vihdoinkin virkamiehille tehtäväksi valmistella suunnitelman siitä, miten Espoon sähkörahastoa aletaan käyttää kuntalaisten hyväksi. Vaikka sopeuttamisohjelman toteutuksen ensimmäinen tarkastuspiste on vuoden 2022 budjetin valmistelussa, rahaston käyttöä tarkastellaan koko ohjelmakauden aikana. Sopeuttamisohjelman linjaukset velvoittavat virkamiesvalmistelua.

Espoon tilanne ei ole huono, vaikka velkaa on paljon ja taloutta on pakko sopeuttaa. Yhdelläkään kaupungilla ei nimittäin ole vastaavanlaista rahastoa kuin Espoolla. Rahasto perustettiin vuonna 2006, kun Espoo myi Espoon Sähkö Oy:n osakkeet. Pääomittamisen seurauksena rahastossa on nyt yli 700 miljoonaa euroa. Tuottoja on 15 vuoden aikana kertynyt nimellisesti lähes 300 miljoonaa euroa. Niistä on tähän mennessä käytetty vain 15 miljoonaa euroa.

Espoon sopeuttamisohjelmaa pohjustettiin Perlacon Oy:n tekemällä konsulttiselvityksellä. Siinä hieman ihmeteltiin, että yksikään Espoo-konserniin kuuluva yhtiö ei tuota omistajalleen vuosittain osinkoja. Esimerkiksi viime vuonna Helsingin Energia maksoi kaupungille osinkoja 51 miljoonaa euroa, Vantaan, Tampereen ja Turun energiayhtiöt maksoivat kukin osinkoja noin 20 miljoonaa euroa.

Jos Espoolla olisi edelleen omistuksessaan Espoon Sähkö Oy, kaupunki saisi vuosittain osinkoja, jotka käytettäisiin ilman muuta kuntalaisten hyväksi. Näinhän tehdään kaikissa kaupungeissa, joissa on oma energiayhtiö. Sama perusajatus kirjattiin rahaston sääntöihin eli tuotot pitäisi käyttää taloussuunnitelmassa määriteltyjen investointien ja maanhankinnan rahoitukseen. Näin verotuloja jäisi enemmän palvelujen tarpeisiin.

Sähköyhtiöissä ja sähkörahastossa on kuitenkin yksi merkittävä ero. Sähköyhtiöt tuottavat tasaista tuloa, mutta rahastoihin, kuten kaikkeen sijoitustoimintaa, liittyy aina riskejä. Viime vuonna sähkörahasto tuotti 37 miljoonaa euroa, mutta tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä rahaston arvosta on jo hävinnyt 31 miljoonaa euroa.

Samalla kun virkamiehet nyt valmistelevat rahaston tuottojen käyttöä koskevaa suunnitelmaa on varmaan hyvä arvioida myös sitä, koska on oikea hetki lähteä purkamaan rahastoja. Sijoitustoiminta ei kuulu kaupungin ydintehtäviin.

sunnuntai 22. marraskuuta 2020

Espoo leikkaa mieluummin palveluista kuin käyttää rahaston tuottoja

Tämä kirjoitukseni julkaistiin Länsiväylälehdessä 11.10.2020


Espoo varautuu talouden sopeuttamiseen. Voimakkaasti kasvavassa kaupungissa menot ovat vuosi toisensa jälkeen kasvaneet enemmän kuin tulot. Sopeuttamisesta syntyi 24.9. neuvottelutulos, jossa keskitytään erilaisten kehittämistoimien lisäksi palvelujen leikkaamiseen.

Länsiväylässä (30.9.) kokoomuksen edustajat kehuivat, että opetuksen laatuun ei kuitenkaan kohdistettu säästöjä. He pitivät tärkeänä, että kaupungin talous saadaan tasapainoon eikä tuleville sukupolville jätetä kohtuutonta velkataakka.

Kokoomuksen velkaa koskevaan linjaukseen on helppo yhtyä, sillä Espoo-konserni on nyt Suomen toiseksi velkaisin. Lainaraha on ollut halpaa, mutta valtavat velat on maksettava verotuloilla ja jossakin vaiheessa korot voivat nousta.

Vaikka opetuksen laadusta ei jatkossakaan tingitä, tasapainottamisohjelmalla leikataan kuitenkin menoja yhteensä 147 miljoonalla eurolla. Tulopuoli jäi sopimuksessa niukaksi. Espoon rahastoista todettiin vain, että ohjelmakauden aikana tarkastellaan myös niiden käyttöä. Kirjaus on siinä mielessä suorastaan tarpeeton, koska valtuusto voi koska tahansa päättää ottaa rahastot käyttöön.

Rahastoista on puhuttu niin vähän, että harva edes muista, mistä ne ovat peräisin. Espoon ns. suuri rahasto perustettiin vuonna 2006, kun Espoo myi Espoon Sähkö Oy:n osakkeet 365 miljoonalla eurolla. Rahaston tuotot on vuosittain lisätty pääomaan, joka on nyt 745 miljoonaa. Tuottoja on siis kertynyt nimellisesti 270 miljoonaa.

Jos Espoolla olisi edelleen omistuksessaan Espoon Sähkö Oy, kaupunki saisi vuosittain huomattavan määrän osinkoja. Ne käytettäisiin ilman muuta kuntalaisten hyväksi. Sama perusajatus kirjattiin rahaston sääntöihin eli tuotot pitäisi käyttää taloussuunnitelmassa määriteltyjen investointien ja maanhankinnan rahoitukseen. Näin verotuloja jäisi enemmän palvelujen tarpeisiin.

Vaikka taloutta on nyt pakko sopeuttaa, Espoossa halutaan jatkaa vanhalla linjalla. Sijoitustoiminta, niin epävarmaa kuin se onkin, näyttää olevan tärkeämpää kuin kuntalaisten palvelujen turvaaminen.