Espoon konsernijaoston puheenjohtaja Maria Guzeninan mukaan
Länsimetro Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen valmistellaan uuden hallituksen
valinnat siten, että hallituksen osaaminen vastaa kaikilta osin metrohankkeen
vaativuutta ja hallituksen kokoonpano ja osaaminen kokonaisuudessaan varmistaa
länsimetron toisen vaiheen onnistuneen rakentamisen. Guzeninan mukaan sitä
ennen Espoossa käytäneen tiukka poliittinen vääntö muun muassa siitä, tuleeko
uuteen metrohallitukeen edustajia puoluemandaatilla.
Totean heti aluksi, että Espoon demarien korkein
päätöksentekoelin eli edustajisto valitsi minut kuntavaalien jälkeen demarien
edustajaksi Länsimetro Oy:n hallitukseen. Minulla on siis tässä asiassa ”oma
lehmä ojassa.” Haluan päästä hallitukseen, johon minut on valittu.
Ensin vähän pykäliä (omat huomioni kursiivilla)
Kun kunta perustaa osakeyhtiön hoitamaan jotain toimintaa,
noudatetaan sekä osakeyhtiölain että kuntalain säädöksiä.
Kuntalain 6 §:n mukaan yhteisö, jossa kunnalla on
kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta, on kunnan
tytäryhteisö. Länsimetro
Oy kuuluu Espoon kuntakonserniin ja on Espoon tytäryhteisö.
Kuntalain 47 §:n mukaan omistajaohjauksella on huolehdittava
siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin
kokonaisetu. Kokonaisetu
tarkoitta Länsimetron osalta, että pääkaupunkiseudulle saadaan asiakkaita
palveleva, toimiva metro, mutta myös aikataulussa ja budjetissa pysymistä eli
verovarojen huolellista käyttöä. Koska kysymys on yhteisillä verovaroilla
rahoitettavasta hankkeesta, kuntapäättäjillä, kuntalaisilla ja veronmaksajilla
pitää myös olla oikeus saada tietoja siitä, miten yhtiön asioita hoidetaan. Länsimetro
Oy:n osalta perinteiset mittarit eivät ole mairittelevia: metro ei toimi
vieläkään, ei tullut automaattimetroa eikä budjetti pitänyt.
Kuntalain 47 §:ssä todetaan myös, että kunnan tytäryhteisön
hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toiminnan edellyttämä
riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus.
Kuntalain 126 §:ssä säädetään yhtiöittämisvelvollisuudesta. Kysymys
on tilanteista, joissa kunta toimii kilpailutilanteessa markkinoilla. Yhtiöittämisvelvollisuuteen
vedoten kuntiin onkin perustettu runsaasti osakeyhtiöitä. Myös sellaisia,
joilla ei ole mitään tekemistä markkinoiden kanssa.
Osakeyhtiölain 6 luvun 2 §:n mukaan hallitus huolehtii yhtiön
hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa
siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.
Osakeyhtiölain 22 luvun 1 §:n mukaan hallituksen jäsenet ovat
henkilökohtaisessa vastuussa vahingosta, jonka hän on tahallaan tai
huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle
henkilölle. Osakeyhtiön
hallituksen jäsenyydessä ei siten ole kysymys kunnallisesta luottamustoimesta.
Vahingonkorvausvastuu on aika rankka. Näyttää vähän siltä, että kunnallisissa
osakeyhtiöissä vahingonkorvauksen kynnystä on vaikea ylittää: kuka
kuntapäättäjä (virkamies tai luottamusmies) laittaisi kollegojaan vastuuseen.
Veronmaksajilla ja kuntalaisilla on sananvaltaa vasta seuraavissa vaaleissa.
Miksi kunnallisen
yhtiön hallituksessa pitää mielestäni olla luottamusmiehiä
Kuntalaki siis edellyttää, että kunnan osakeyhtiön hallituksen
kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toiminnan edellyttämä riittävä
talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Osakeyhtiölain säädökset myös
tarkoittavat sitä, että hallitukseen pitää valita henkilöitä, jotka pystyvät
hoitamaan yhtiön asioita.
Olen itsekin esittänyt, että kunnan osakeyhtiöihin pitäisi
valita asiantuntijoita, ei kunnan omia virkamiehiä. Länsimetro Oy:n hallituksessa
istuu nyt puheenjohtajana Espoon toimialajohtaja Olli Isotalo ja jäsenenä
rahoitusjohtaja Ari Konttas, joiden pitäisi kummankin vahtia omistan eli Espoon
kaupungin etua. Roolit menevät sekaisin, jos omistan edustajat valvovat yhtiön
hallituksessa omaa toimintaansa.
Kunnallinen osakeyhtiö on perustettu tuottamaan
kuntalaisille jotain tarpeellista ja hyvää. Sen vuoksi on välttämätöntä, että
yhtiön hallituksessa istuu myös luottamusmiehiä eri puolueista. Muuten on
vaarana, että hallituksen toiminnassa painottuvat liikaa pelkästään
taloudelliset ja tekniset näkökulmat. Itse pääasia, eli kuntalaisten etu, voi
silloin jäädä liian vähälle huomiolle. Puhumattakaan veronmaksajien edusta. Esimerkiksi
Länsimetro Oy on ensimmäisen vaiheen aikana ylittänyt budjettinsa jo usealla
sadalla miljoonalla eurolla, mitkä rahat ovat pois kuntalaisten muista
palveluista. Huolellisella taloudenpidolla olisi jäänyt kuntalaisten rahoja
esimerkiksi päiväkotien ja koulujen korjaamiseen.
Luottamusmiesten osallistuminen osakeyhtiön
hallitustyöskentelyyn on myös iso periaatteellinen kysymys. Tähän asti
yhtiöiden hallituksissa on aina istunut myös luottamusmiehiä, jotka on valittu
tehtäväänsä kuntavaalien jälkeen. Jos Länsimetro Oy:n osalta päädyttäisiin
toisenlaiseen ratkaisuun, olisi vain ajan kysymys, koska kaikista kuntien
omistamien osakeyhtiöiden hallituksista poistettaisiin luottamusmiehet.
Avoimuuden ja demokratian näkökulmasta suunta on aivan väärä. Pikemminkin on
tehtävä kovasti töitä sen eteen, että kunnalliset osakeyhtiöt saadaan aidosti
julkisuuslain piiriin.
Länsimetro oy:n osalta ei voida vedota myöskään siihen, että
kysymys olisi poikkeuksellisen vaativasta hallitustyöskentelystä, johon
luottamusmiehillä ei riitä osaamista. Esimerkiksi Espoon kunnallisia asuntoja
hallinnoivalla Espoon Asunnot Oy:llä on miljardiluokan tase. Hallituksessa
istuu viisi luottamusmiestä ja kaksi asukkaiden edustajaa. Pidetään tästä
kiinni jatkossakin. Kaikkien kunnallisten osakeyhtiöiden osalta.
