NUUKSIO ON MUUTAKIN KUIN KANSALLISPUISTO JA KAATOPAIKKA

Kirjoitin tämän jutun yhdessä mieheni Timo Rauhasen kanssa Helsingin sanomien mielipidesivulle. Onneksi juttumme julkaistiin lehdessä, koska huoli oli suuri. Toisaalta kävi hyvin, toisaalta huonommin. Nuuksion koulu on edelleen alueella eikä siihen kohdistu nyt lakkauttamisuhkaa. Sitä vastoin bussilinja 238 kulkee nykyään vain ruuhka-aikoina ja silloinkin harvaan, muutama vuoro päivässä.

-------------------------------------------------------

Espoo on väestöltään ja pinta-alaltaan suuri kaupunki. Puolet sen alueesta sijaitsee Kehä III:n takana. Monet pääkaupunkiseudulla asuvat tuntevat tältä suunnalta vain Nuuksion kansallispuiston ja Ämmässuon kaatopaikan.

Kehä III:n ulkopuolella asuu lähes 20 000 espoolaista ja asukasmäärä on kasvussa. Kaikki Espoon palvelukeskukset on kuitenkin sijoitettu sinne toiselle puolelle.  Nyt eteläisten kaupunginosien päättäjät haluavat entisestään keskittää palveluja lakkauttamalla syrjäseutu-Espoon lähikoulut ja huonontamalla alueen joukkoliikennepalveluja.

Espoon opetuslautakunta linjaa ensi viikolla, säilyykö Nuuksion yli sata vuotias koulu. Koulu halutaan lakkauttaa, vaikka koulurakennus on terve ja turvallinen. Pienessä lähikoulussa tarjotaan yksilöllistä ja luonnonläheistä opetusta. Lakkauttaminen tarkoittaisi, että lapset kuljetetaan koulukeskukseen yli 10 kilometrin päähän. Monessa tapauksessa joudutaan turvautumaan taksikyytiin. Perusopetuslain mukaan koulumatkan pitäisi kuitenkin olla mahdollisimman lyhyt ja turvallinen.

Samaan aikaan Espoo ja HSL suunnittelevat kaupungin sisäisten suorien bussiyhteyksien heikentämistä. Syrjäkylillä bussit kulkevat harvoin ja erityisesti talvisin ne myöhästelevät. Kouluun on kuitenkin ehdittävä ja esimerkiksi Ikean pysäkillä jatkoyhteyteen on seikkailtava yli vilkkaan väylän kaksien valojen läpi. Espoon keskus ei myöskään ole asukkaiden aito palvelukeskus, vaan suuri osa työpaikoista, lukioista ja nuorten harrastuspaikoista on Leppävaaran suunnalla. Sen vuoksi suora bussiyhteys eli linja 238 Siikajärveltä Leppävaaraan on säilytettävä. Asian puolesta kerätty adressi keräsi yli 1 600 allekirjoittajaa.

Nuuksio-Nupurin asukkaat seuraavat kauhulla Espoon päättäjien toimintaa. Valtuuston hyväksymän Espoo-tarinan mukaan hyvät palvelut lisäävät alueen elinvoimaa, kuntalaisten toimeliaisuutta ja arjen sujuvuutta. Näitä linjauksia pitää noudattaa yhdenvertaisesti myös Kehä III:n takana. Nuuksiossa tämä tarkoittaa sitä, että alueella säilytettään terve ja turvallinen lähikoulu sekä toimivat bussiyhteydet.   

ESPOOLLA ON RAHAA KORJATA PÄIVÄKODIT JA KOULUT

Espoon vuoden 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto on nyt julkistettu. Sen mukaan Espoolla menee hyvin. Kaupunki kasvaa, verotuloja kertyy ennakoitua enemmän ja työttömyys vähenee. 

Muihin kaupunkeihin verrattuna Espoolla menee erittäin hyvin. Millään muulla kaupungilla ei liene vastaavanlaisia rahastoja kuin Espoolla. 

Espoon peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto

Vuonna 2006, kun Espoo myi Espoon sähkö Oy:n osakkeet, kaupunki laittoi myynnistä saadut 358 miljoonaa euroa peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahastoon. Rahaston sääntöjen mukaan tuotot tulee käyttää taloussuunnitelmassa määriteltyjen investointien ja maanhankinnan rahoitukseen. 

Rahaston markkina-arvo on nyt yli 600 miljoonaa euroa ja se on tuottanut historiansa aikana noin 180 miljoonaa euroa. Viime vuonna rahasto tuotti lähes 40 miljoonaa euroa. Näistä tuotoista ei ole käytetty euroakaan kuntalaisten hyväksi.

Miksi Espoo ei korjaa päiväkotejaan ja koulujaan?

Vaikka Espoolla menee nyt hyvin, valtuuston käsittelyssä oli 26.2. esittelyteksti, jonka mukaan talouden tasapainottaminen ilman veronkorotuksia edellyttää investointitason laskemista, palvelutason ja tarjonnan tarkastelua, maksupolitiikan tarkistamista sekä tuottavuuden parantamista koko Espoo konsernissa. Suomeksi sanottuna, vähemmän rakentamista ja korjaamista, lisää palvelujen heikentämistä ja maksujen korottamista.  

Kysyin valtuustossa, voidaanko Espoossa todella laskea investointitasoa, kun koko ajan puhutaan huonokuntoisista päiväkodeista ja kouluista. Yleinen väite on, että rahaa ei riitä kaikkiin tarvittaviin investointeihin.

Kysyin myös, taas kerran, miksi Espoo ei halua käyttää omia rahojaan eli rahastoissa olevien varojen tuottoja espoolaisten lasten, nuorten ja opettajien hyväksi? 

Miksi investointirahastoa ei käytetä kuntalaisten hyväksi?

Vuoden 2017 talousarviossa investointirahaston tuotoksi arvioitiin noin 15 miljoonaa euroa, jotka oli tarkoitus käyttää investointeihin. Juuri niin kuin rahaston säännöissä edellytetään. Vuoden 2018 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa kuitenkin todettiin, että vuonna 2017 rahaston tuottoista käytettiin vain 2,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 tilinpäätöksen ennakkotiedon mukaan talouden hyvästä vedosta johtuen talousarvioon merkittyä 15 miljoonan euron rahaston purkua ei toteutettukaan. 

Jos oikein ymmärrän, vuoden 2017 tuotosta ei käytetty yhtään euroa investointeihin, vaikka tuotto oli peräti 40 miljoonaa euroa. Ensin siis budjetoitiin varovaisesti eli alakanttiin ja sitten tuotto siirrettään kokonaan rahaston pääomaan. 

Tilanne oli sama vuonna 2016. Silloinkin talousarvion mukaan investointirahaston tuotoista piti käyttää investointeihin 15 miljoonaa euroa, mutta niin ei tehtykään. Joku vaan päätti vastoin talousarvion kirjausta menetellä toisin.

Espoon ydintehtävä ei ole sijoittaminen

Jos Espoon ydintehtävänä olisi sijoitustoiminta, kaikki olisi hyvin. Tosin taitava sijoittajakin kotiuttaa joskus voittonsa. 

Vuonna 2006 ei varmaan kukaan olisi hyväksynyt rahastoa, jonka tuotoilla kartutetaan aina rahaston pääomaa. Niinpä perustettiinkin rahasto, jonka tarkoitus on hyödyntää kuntalaisia. Vaikka sijoitustoiminta olisi kuinka mukavaa, kaupungin on vähintäänkin käytettävä sijoitustoiminnan tuotot kuntalaisten hyväksi. 

Tarvitaan kuitenkin myös pitkän aikavälin strategia; pidetäänkö rahaston pääoma koskemattomana maan tappiin, vai milloin on oikea aika purkaa myös rahaston pääomaa ja käyttää rahat espoolaisten hyväksi.

Espoon ydintehtävä on kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen

Espoo ei voi nyt toteuttaa tarpeellisia investointeja, koska talous on saatava tasapainoon. Tämän vuoksi on päätetty, että lainaa ei lisätä, verotusta ei kiristetä ja investointikatolla rajoitetaan investointeja.

Ymmärrän hyvin, että lainaa saa nyt alhaisella korolla. Päiväkotien ja koulujen korjaamiseen ja rakentamiseen otetut lainat on kuitenkin korkoineen maksettava takaisin verotuloilla. Toisin kuin yrityksissä, tällaiset investoinnit eivät tuota mitään kassavirtaa, jolla lainat voitaisiin maksaa. 

Ehdotin valtuustossa vuoden 2019 taloussuunnitelmaan kirjausta investointirahaston tuottojen käytöstä päiväkotien ja koulujen nopeaan korjaamiseen ja rakentamiseen. Tehdään tarvittavat investoinnit jo lähivuosina, ei 10 vuoden aikana. Siihen meillä on varaa. Lasten, nuorten ja opettajien terveyden vaarantamiseen meillä ei ole varaa. Tehdään nyt oikea arvovalinta.